Kuva: Tuomas Puikkonen (CC BY)

DigiKilta-seminaari Vantaalla 14.2.2019: Pelillisyys ja pelillistäminen opetuksessa

DigiKilta-hanke järjestää pelillisyyttä ja pelillistämistä käsittelevän seminaarin ystävänpäivänä Heurekassa. Luvassa on sekä asiantuntijapuheenvuoroja että työpajoja.

Aika: 14.2.2019 klo 8.30-15.45
Paikka: Heureka, Tiedepuisto 1, Vantaa [karttalinkki]

Ohjelma & aineistot

ThingLink

8.30 – 9.15 Tervetuloa – aamupalaa tarjolla Heurekan ruokasalissa

9.15 Auditorio

9.15 Seminaarin avaus – Maarit Nyqvist, tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija, Vantaan kaupunki, DigiKilta-hanke

9.30 Pelit ympärillämmeMikko Meriläinen, pelitutkija, Tampereen yliopisto

10.10 Game On! Opetuksen pelillistäminenTomi Tolonen, luokanopettaja, asiantuntijaopettaja

10.40 Playful Learning  – oppimista leikiten ja pelaten – Marjaana Kangas, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto

11.10 – 11.30  WilmaGoesGaming – nuoret kyvyt pelillistäjinäJenny Widlund, Visma Oy

11.30 – 12.30 Lounas ja pelailua

12.30 Työpajat

  • Pikakurssi opetuksen pelillistämiseen
    Tomi Tolonen (luokanopettaja, asiantuntijaopettaja) ja Teppo Manninen (luokanopettaja, kuvaamataidon opettaja, asiantuntijaopettaja)
  • Simulaattorit ammatillisessa koulutuksessa
    Anssi Salmi (opettaja, Varia)
  • Pakohuonepelit opetuksessa
    (Vantaan peruskoulujen tutoropettajia)
  • Mitä oppia peleistä fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi varhaiskasvatuksessa?
    Jani Heinonen (Vantaan Liikkuvan päiväkodin projektityöntekijä) ja Matilda Nikander
  • Opetuksen pelillistäminen tekoälyn avulla
    Teemu Laitinen, Almerin Ltd.

14.00 Kahvi

14.30 Työpajat jatkuvat

15.30 Digitaalinen peruskoulu 2018 -tutkimuksen tuloksia – Jarmo Viteli, tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto

15.40 Loppusanat ja palaute

15.45 Seminaari päättyy, game over!

Ilmoittautuminen

Tapahtuman osallistumismaksu on 55 € (alv 0 %) per henkilö. Hintaan sisältyy tapahtuman ohjelma sekä ruokailut. Mukaan mahtuu 60 ensimmäisenä ilmoittautunutta.

Ilmoittautumislomake >>>


Yläpalkin kuva: Tuomas Puikkonen, CC BY 2.0

DigiKilta-webinaari 12.12.2017: Sähköinen arviointi

Miten opetussuunnitelmien uudistukset vaikuttavat arviointiin? Entä mitä sähköisiltä arviointityökaluilta vaaditaan, jotta niistä on uusien toimintamallien tueksi?

Webinaarissa käydään läpi sähköisen arvioinnin eri näkökulmia asiantuntija- ja yrityspuheenvuorojen kautta. Puheenjohtajana toimii Hämeenlinnan kaupungin opetusteknologiapäällikkö Jari Harvio.

Webinaaritallenne

Lue loppuun

MPASSid – kansallinen kertakirjautuminen käyttöön 2017

mpasswebinaari-1112017-mpassid-1-638

Ministeriön näkökulmasta kertakirjautuminen on strateginen kansallinen palvelu ja siksi ministeriö on sitoutunut MPASSid:n kehittämiseen vähintään vuoden 2018 loppuun asti yhteistyössä Viron kanssa. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan MPASSid®-kertakirjautuminen otetaan Suomessa tuotantokäyttöön kansallisesti syksyllä 2017. MPASSid mahdollistaa olemassa olevien tunnuksien käyttämisen kirjautumisessa kaikkiin MPASSid:n piirissä oleviin palveluihin. Yritysten ja kuntien liittyminen MPASSid:n hyödyntäjiksi tapahtuu tunneissa – ei viikoissa. Tällä hetkellä yli 90 % peruskoululaisista kuuluu jo MPASSid:n piiriin. Kuntien tarvitsee kuitenkin ottaa palvelu käyttöönsä, jotta oppilaat ja opettajat voivat hyödyntää kansallista kertakirjautumista. Kuntien ja yritysten tarvitsee tehdä vain yksi integraatio. Palvelun lupauksena on maksimissaan 3 sekuntia kestävä kirjautuminen!

Samalla tunnuksella kaikkeen materiaaliin – ei enää useita tunnuksia

Ennen vanhaan kouluissa ja työpaikoilla käytettiin erillisiä tunnuksia jokaiseen järjestelmään kirjautuessa. Jatkossa ei enää tarvitse kuin yhdet tunnukset. MPASSid:n kehittämisen aikaisten kokemusten mukaan tyypillisin käyttötapaus on kuntien antamien tunnuksien käyttäminen kaikkiin materiaaleihin ja palveluihin kirjautumisessa. Toisin sanoen esimerkiksi Wilma-tunnuksilla tai kunnan antamalla sähköpostitunnuksella voi kirjautua oppimisympäristön lisäksi yritysten tuottamiin palveluihin, joita käytetään opetuksessa.

MPASSid on laajennettava ja joustava tunnistuskehikko, joka perustuu kansainvälisiin standardeihin. Tällä hetkellä myös sosiaalisen median tunnuksia ja YLE Tunnusta voi käyttää kirjautumiseen eri palveluihin samalla lailla kuin mainittua Wilma-tunnusta. Mikäli tulevaisuudessa tulee esiin uusia tunnistusmenetelmiä, ne voidaan nopeasti liittää osaksi MPASSid-palvelua ja uudet toivotut menetelmät ovat heti kaikkien käytössä. Tavoite on, että syksyllä 2017 MPASSid:n käyttäjämäärä on 800 000 ja että sen piiriin kuuluu yli 100 palvelua.

Nopeuttaa palveluiden tuotekehitystä ja käyttöönottoa

MPASSid-ratkaisun missio on pitkällä juoksulla tukea elinikäistä oppimista. Tällä hetkellä fokus on yleissivistävän koulutuksen tukemisessa, koska sille segmentille ei ole ollut olemassa kelvollista kertakirjautumisratkaisua. Tavoitteemme on tehdä digitaalisiin oppimateriaaleihin ja palveluihin kirjautumisesta mahdollisimman helppoa ja huomaamatonta. MPASSid-tiimi määrittelee hyvän käyttäjäkokemuksen seuraavasti:

jokaisen kirjautumisyrityksen pitää onnistua ja kestää alle 3 sekuntia.

Yli 90% Suomen peruskoulujen ja lukioiden oppilaista voisivat käyttää MPASSid:ta arjessaan. Osa kunnista ei vielä ole ottanut MPASSid:ta käyttöön, mutta määrä kasvaa tasaisesti. Yrityksen ei enää tarvitse miettiä tunnistusratkaisua, joka yhdellä integroinnilla tuo Suomen oppilaat yrityksen palvelun piiriin. Jokaisen onnistuneen tunnistautumisen yhteydessä välitetään standardoitu käyttäjäprofiili, jonka avulla käyttäjä tunnistetaan yksilöllisesti ja palvelukokemus voidaan optimoida ja personoida.

Jatkuvuuden ja elinvoimaisuuden varmistaminen

Palvelun hallintamalli valmistunee maaliskuussa ja osana sitä on hahmoteltu palvelun rahoitusmallia jatkuvuuden takaamiseksi. Tällä hetkellä OKM maksaa kaikki kulut. Hallintamallissa tavoitellaan rahoituspohjan asteittaista laajentamista siten, että suurimmat hyötyjät valtio, koulutuksen järjestäjät ja palveluntarjoajat jakavat kustannukset yhdessä. Lähtökohtana on, että kustannukset jakamalla on mahdollista tarjota palvelua kunnille ja palveluntarjoajille hyvin kohtuullisella, keskimäärin muutaman sadan euron, vuosimaksulla. Loppukäyttäjille, eli opettajille ja oppilaille, palvelun käytön on oltava maksutonta.

Palvelun tulee tuottaa niin paljon lisäarvoa, että esimerkiksi kunnille vuosimaksu on taloudellisesti järkevämpää, kuin erillisjärjestelmien integraatiot. Mikäli palvelua ei koeta tarpeeksi hyväksi ja arkea helpottavaksi, olemme epäonnistuneet. Hallintamallin käsittelyn jälkeen tulemme kuulemaan asiasta tarkemmin kevään aikana. Seuraa mpass.fi-sivun uutisia ja Twitter-tiliä @mpassonline.

Ministeriön näkökulmasta kertakirjautuminen on strateginen kansallinen palvelu ja siksi ministeriö on sitoutunut MPASSid:n kehittämiseen vähintään vuoden 2018 loppuun asti yhteistyössä Viron kanssa. Viro on ottamassa MPASSid-ratkaisun käyttöön 2017 aikana. MPASSid:n kehittämisessä ja käyttökokemuksen parantamisessa käytetään automatisoitua seurantaa, joka tuo esiin käyttäjien mahdolliset ongelmat välittömästi ja parannuksia voidaan tehdä jatkuvasti. Kehittämis- ja konseptointityötä tehdään ketterästi kokeilemalla hyödyntäen muun muassa korkeakouluopiskelijoita Demola-projektien kautta. MPASSid on kokonaan avointa lähdekoodia ja kehitetään yhdessä Viron kanssa.

Lisätietoja
mpass.fi

Teksti: Jarkko Moilanen