Opettajien digiosaaminen on parantunut edelleen, oppilaat kaipaavat vielä lisää aktivointia

Teksti: Erika Tanhua-Piiroinen ja Suvi-Sadetta Kaarakainen

Valtioneuvoston kanslian rahoittama Digiajan peruskoulu -hanke päättyi vuoden 2018 lopussa ja hankkeen loppuraportti julkaistiin 15.2.2019. Jo väliraportissa 2017 näkynyt maltillinen kehitys on jatkunut ja opettajien digiasioiden osaaminen on parantunut. Oppilaiden osaamisessa vastaavaa kehitystä ei selvityksen perusteella vielä näy. Oppilaat osaavat kuitenkin tuottaa monenlaisia digitaalisia sisältöjä ja ovat aktiivisia sovellusten käyttäjiä vapaa-ajallaan. Tämä potentiaali kannattaakin kouluissa hyödyntää entistä paremmin.

Loppuraportissa digitalisaation tilaa arvioitiin samojen teemojen kautta kuin vuoden 2017 väliraportissa, eli strategian, toimintaympäristön, opettajien ja oppilaiden digitaalisen osaamisen, digiresurssien hyödyntämisen sekä kehittymisen ja tuen näkökulmista. Lisäksi tarkasteltiin digitalisaation yhdenvertaisen toteutumisen taustatekijöitä ja kiinnitettiin huomiota ohjelmointiosaamisen tilanteeseen. Aineistona käytettiin vuosien 2017 ja 2018 vastauksia opettajien, rehtorien ja johtajien sekä oppilaiden itsearviointikyselyihin (Opeka, Ropeka ja Oppika) ja opettajien sekä 9. luokan oppilaiden ICT-taitotestin tuloksia. Koko raportti löytyy Valtioneuvoston sivustolta: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161383

Strategia

Koulujen strategiatyössä on tapahtunut seurantavuosien aikana positiivista, joskin hidasta, kehitystä. Tavoitteiden jalkauttaminen osaksi kouluyhteisön toimintaa on vielä vaiheessa. Positiivista kehittymistä on tapahtunut muun muassa yhteisen vision olemassaolossa ja työyhteisön tukemisessa teknologiaa hyödyntäviin pedagogisiin käytänteisiin opetus- ja oppimisprosessissa. Digitalisaation mahdollisuuksia sisällytetään aiempaa enemmän koulun yhteisiin tavoitteisiin ja opettajan työn kokonaissuunnittelussa pyritään yhä enemmän huomioimaan myös digitalisaatioon liittyvät asiat, ja niille asetetaan tavoitteita.

Kuvio 1. Strategian määrittely ja sen tunteminen opettajien keskuudessa ovat parantuneet seurantajaksolla 2017 – 2018.

Kuvio 2. Kouluyhteisön sitoutuminen digitalisaation mukanaan tuomiin toimintatapoihin on rehtoreiden vastausten mukaan parantunut seurantajaksolla.

Toimintaympäristö

Kokonaisuudessaan opettajien tyytyväisyys toimintaympäristöön laitteiden ja tietoverkkojen saatavuuden ja toimivuuden suhteen on pysynyt lähes ennallaan vuosien 2017 ja 2018 välillä. Tietoverkkojen toimivuuden suhteen opettajien tyytyväisyys on kuitenkin hieman noussut (asteikolla 1-5, vuonna 2017: ka =3,55 ja 2018: ka =3,81, p < 0,001). Opettajat ovat näin ollen keskimäärin jokseenkin tyytyväisiä saatavilla olevien verkkojen toimivuuteen.

Oppika-kyselyn mukaan oppitunnilla käytettävistä laitteista tabletit ovat oppilailla selkeästi yleisimpiä. 5.luokan oppilaiden vastausten perusteella erityisesti henkilökohtaisten tablettien määrä on lisääntynyt edellisestä lukuvuodesta peräti viidellä prosentilla. Oppitunneilla käytettävien laitteiden määrä ei kuitenkaan näytä tarkoittavan sitä, että niitä käytettäisiin oppitunneilla usein: Tietokonetta ja tablettia ei käytetä joka päivä ja kahdeksasluokkalaisista valtaosa ei käytä tablettia lainkaan.

Digitaaliset ja muut oppimisresurssit

Digiresursseja käytetään kouluissa edelleen vaihtelevasti. Sekä opettajat että oppilaat ilmoittivat keskeisinä ja jokapäiväisinä oppimisresursseina oppikirjat, vihot ja monisteet. Digiresurssien käyttö on vielä monessa oppilaitoksessa verrattain vähäistä. Oppilaat ovat aktiivisia digilaitteiden käyttäjiä vapaa-ajallaan, mutta koulutyössä niitä hyödynnetään vielä varsin satunnaisesti. Selvityksen perusteella opettajat käyttävät tietokoneita ja tabletteja opetuksessa oppilaita enemmän ja ovat oppitunneilla pääasiallisia teknologian käyttäjiä.

Interaktiivisten esitystaulujen suosio on kasvanut seurantajaksolla selkeästi, mutta edelleen niitä käytetään opettajien mukaan keskimäärin vain joillakin tunneilla. Tiedon esittäminen opetustilanteessa on opettajien yleisimpiä teknologian käyttötapoja, ja se on edelleen lisääntynyt tutkitulla aikavälillä.

Kuvio 3. Opettajien aktiivisuus digiresurssien käytössä on lisääntynyt erityisesti interaktiivisten esitystaulujen, digitaalisten oppimisympäristöjen ja toimisto-ohjelmien käytössä sekä tiedon esittämisessä opetustilanteessa.

Osaaminen

Opettajien osaaminen kehittyy maltillista vauhtia. Selkeimmin kehitys näkyy, kun tarkastellaan opettajien omaa arviointia osaamisestaan kolmen seurantavuoden ajalta (kuvio 4). Kun vuoden 2016 aineistossa vielä viidesosa opettajista koki digitaalisessa osaamisessaan olevan puutteita, on luku vuoden 2018 aineistossa enää 10 prosenttia. Pääosa opettajista kokee edelleen olevansa perustason osaajia. Henkilöstöryhmittäin ja ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten puutteita kokivat osaamisessaan erityisopettajat ja yli 50-vuotiaat opettajat. TVT-asiantuntijoiksi itsensä arvioineista, joita on kaikissa ikäryhmissä alle seitsemän prosenttia, vähiten on alle 30-vuotiaita ja yli 60-vuotiaita.

Mies- ja naisopettajien arviot omasta osaamisestaan erosivat myös jonkin verran. Erityisesti kahdessa osaavimmassa ryhmässä naisten osuus on huomattavasti (lähes 10 %) pienempi kuin miesten. Samansuuntainen tulos näkyy myös ICT-taitotestissä sekä testipisteiden että opettajien omien osaamisarvioiden vertailussa.

Kuvio 4. Opettajien arviot osaamisestaan ovat parantuneet selvästi vuodesta 2016. enää 10 % opettajista arvioi osaamisessaan olevan puutteita.

Positiivista kehitystä on tapahtunut myös ICT-taitotestin tulosten perusteella. Niin mies- kuin naisopettajienkin väline- ja sisältötaidot ovat parantuneet tilastollisesti erittäin merkitsevästi (kaikkien osalta p < 0,001) tarkasteluvuosien välillä. Opettajien keskuudessa myönteistä kehitystä on tapahtunut sekä niiden opettajien taidoissa, jotka osallistuivat tutkimukseen molempina tarkasteluvuosina, että yleisesti vuosien 2017 ja 2018 otoksiin osallistuneiden opettajien taidoissa.

Miesopettajien väline- ja sisältötaidot todetaan edelleen merkitsevästi naisopettajia paremmiksi (p < 0,001). Opettajat menestyivät molempina tarkasteluvuosina ICT-taitotestin perusteella parhaiten tiedonhaussa, viestinnässä, mobiilisovellusten päivittämisessä, tekstinkäsittelyssä ja tietoturvaan liittyvissä kysymyksissä. Heikointa suoriutuminen oli ohjelmoinnissa, tietoverkoissa, asennettavien sovellusten turvallisuuden arvioinnissa, kuvankäsittelyssä sekä tietokoneiden perustoiminnallisuuksien hallinnassa.

Kuvio 5. Opettajien ICT-taitotestin väline- ja sisältötaitoja vaativien tehtävien hallinta (%) vuosina 2017 ja 2018.

Ohjelmointiosaaminen

ICT-taitotestin perusteella opettajien alkeisohjelmoinnin taidot ovat kohentuneet vuosien 2017 ja 2018 välillä. Erityisesti parantumista on tapahtunut naisopettajien ja luokanopettajien taidoissa, mikä on rohkaiseva havainto: taidot ovat parantuneet eniten alkeisohjelmoinnin heikoimmin hallitsevien opettajien keskuudessa. Keskimäärin miesopettajat hallitsevat alkeisohjelmoinnin osa-alueet naisopettajia paremmin ja digitutorina toimivat opettajat kollegojaan huomattavasti paremmin. Yhdeksännen luokan oppilaiden osaamisessa sen sijaan ei ole tapahtunut muutosta tarkasteluvuosien välillä. Kaikkiaan 89 prosenttia oppilaista jäi kokonaan vaille pisteitä alkeisohjelmoinnin tehtävässä. Opettajista jäi vastaavasti vuonna 2017 alkeisohjelmoinnin osa-alueella vaille pisteitä lähes kaksi kolmasosaa ja vuonna 2018 enää alle puolet.

Opeka-kyselyn perusteella vain noin 22 prosenttia kaikista vastaajista on kokeillut graafista ohjelmointia oppilaiden kanssa. Määrä on kuitenkin noussut vuosien 2017 ja 2018 välillä noin kolme prosenttia. Opettajien omien arvioiden perusteella graafisen ohjelmoinnin osaaminen on vielä heikkoa, mutta sekä miesten että naisten arviot osaamisestaan ovat kuitenkin kohentuneet edellisvuoteen verrattuna (kuvio 6).

Kuvio 6. Nais- ja miesopettajien omat arviot graafisen ohjelmointiympäristön osaamisestaan ja muutokset arvioissa vuosien 2017 ja 2018 välillä (Opeka-kysely).

Opettajille suunnattu ohjelmointiaiheinen täydennyskoulutus näyttää siis vaikuttaneen näinkin lyhyen tarkastelujakson aikana varsin positiivisesti opettajakunnan taitoihin. Yläkoulujen päättävien oppilaiden ohjelmoinnin tehtävien heikko menestys kertonee kuitenkin enemmän koodin lukemiseen tottumattomuudesta kuin ohjelmointitaitojen puutteista, sillä alkeisohjelmoinnin tehtävät eivät edellyttäneet varsinaista ohjelmointiosaamista – sen sijaan ne edellyttivät ongelmanratkaisutaitoja ja loogista päättelykykyä sekä kykyä lukea ja antaa toimintaohjeita.

Digitalisaatio etenee pedagogiikan ehdoilla

Digitalisaatio etenee kouluissa maltillisesti. Digitaalisia oppimisympäristöjä ja materiaaleja otetaan käyttöön painettujen oppikirjojen ja muiden oppimateriaalien rinnalle mitä ilmeisimmin pedagogisten tavoitteiden ja oppimistilanteen mukaan. Vuonna 2019 käynnistyneen Digiajan peruskoulu II -hankkeen laadullisen aineiston keruu on käynnissä parhaillaan ja antaa jo viitteitä saman suuntaiseen kehitykseen. Jatkohankkeen tuloksista kerromme loppuvuodesta 2019.

Tutoropettajia toimii jo suuressa osassa kouluja ja sen vaikutuksia opettajien osaamiseen on mielenkiintoista seurata edelleen. Vuonna 2016 kerätyn Opeka-aineiston avoimissa vastauksissa koulutukseen pääseminen koettiin yhtenä merkittävistä digitalisaation etenemisen esteistä. Sen jälkeen tutoropettajatoiminta on toden teolla käynnistynyt ympäri Suomen, ja vaikuttaa siltä, että tutoropettajat ja muu vertaistuki koulun arjessa tulevat helpottamaan opettajien osaamisen paranemista ehkä jopa enemmän kuin varsinaisen koulutyön ulkopuolella järjestettävä täydennyskoulutus.

TOIMENPIDESUOSITUKSIA:

  • Rehtoreiden tulee yhteistyössä työyhteisön ja sidosryhmien kanssa huolehtia koulun kehittämistä koskevien strategioiden ajantasaisuudesta ja myös keinoista strategian toteuttamiseksi ja seuraamiseksi.
  • Rehtorin tulee huolehtia, että koulun infrastruktuuri – mukaan lukien langattomat verkot ja laitteet – mahdollistaa monipuoliset pedagogiset ratkaisut sekä opetusta ja oppimisprosessia tukevan teknologian hyödyntämisen.
  • Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia koulujen riittävästä resursoinnista, jotta rehtorit voivat toteuttaa strategian edellyttämät toimenpiteet.
  • Rehtoreille ja koulun johtajille olisi hyvä kehittää oma tutorjärjestelmä. Sen avulla rehtorit saisivat tarvittaessa tukea niin strategioiden tekemiseen kuin niiden seurantaan, sekä moniin muihin koulun muutosjohtamisen haasteisiin.
  • Tutoropettajatoimintaa tulee edelleen vahvistaa tukemaan opettajien teknologista ja pedagogista osaamista ja vakiinnuttaa se osaksi koulutyön kehittämisen rakenteita.
  • Opettajien täydennyskoulutuksen tarjonnassa erityishuomio tulisi nyt suunnata yli 40-vuotiaiden opettajien sekä erityisopetuksen henkilöstön digikoulutukseen.
  • Oppilailla on edelleen merkittäviä puutteita välinetaidoissa ja tietotekniikan perusteiden hallinnassa. Näihin on syytä vakavasti paneutua koulun osalta ja huolehtia että oppilaat saavat riittävät välinetaidot jotka auttavat heitä soveltamaan taitojaan erilaisiin digitaalisin sovelluksiin ja tuotoksiin.
  • Opetuksessa tulisi aiempaa monipuolisemmin hyödyntää digitaalisia mahdollisuuksia oppilaslähtöisesti, esimerkiksi oman sisällön tuottamiseen ja jakamiseen, opiskeluun ja tiedonhankintaan sekä erilaisten yhteiskunnan digitaalisten palvelujen käyttöön liittyvien tehtävien muodossa.
  • Monipuolinen digitaalisten teknologioiden käyttö yhdistyy oppilaiden digiosaamiseen. Kouluissa tulee pyrkiä tarjoamaan lapsille ja nuorille monia erityyppisiä mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia resursseja, laajentaen näin koulun ulkopuolella usein varsin yksipuoliseksi jäävää teknologioiden käyttöä.
  • Luotettavan tiedon kerääminen ja tiedolla johtaminen tukevat koulujen kehittämistyötä. Tämän vuoksi myös koulujen digitalisaatioprosessin pitkäjänteinen seuranta oppilaiden, opettajien ja rehtorien näkökulmista on tärkeää. Siten voidaan taata tasa-arvon parempi toteutuminen oppilaille eri puolella Suomea ja myös kuntien sisällä.

Selvityksessä käytetyt kyselyt ja testit:
http://opeka.fi
http://ropeka.fi
http://oppika.fi
http://rosa.utu.fi/taitotesti/

Yhteystiedot:
jarmo.viteli @ tuni.fi
erika.tanhua-piiroinen @ tuni.fi
suvi-sadetta.kaarakainen @ utu.fi

DigiKilta-selvitys: digitaalisilla ratkaisuilla saadut oppimistulokset

Teksti: Antti Syvänen, TRIM-tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto

Opettajien puheessa usein vilahtavat sanat “lisäarvo” ja “vaikutus oppimistuloksiin”, kun ollaan ottamassa käyttöön uusia digitaalisille ratkaisuille pohjautuvia opetusmenetelmiä. Opettajalle kyse on ajankäytön riskistä; saadaanko opetuksen muutoksella aikaiseksi parempia oppimistuloksia silkan ajanmukaistamisen ohella. Lopulta saadut oppimistulokset ovat kuitenkin monen tekijän summa, jossa keskeisin tekijä on opettaja itse. Silti käytännön opetustyön tekijä voi esittää kysymyksen: “Millaista tukea kotimainen alan tutkimus antaa opetukselliseen muutokseen liittyvän päätöksenteon kanssa painivalle opettajalle?”

Tämä selvitys tehtiin nopealla aikataululla, rajaamalla tiedonhaku pitkään toimineiden yliopistojen tutkimusryhmien julkaisuihin. Julkaisuista etsittiin etenkin kouluympäristössä saatuja oppimiseen liittyviä tuloksia – sekä hyviä että huonoja. Etusijalla olivat tutkimukset, joissa saatuihin vaikutuksiin liittyvät tulokset oli kokeellisesti tai kvasikokeellisesti esitetty selkeästi ja rajatusti. Täysin meta-analyyttiseen vaikuttavuuden määrien estimointiin eri kokeilujen aihealueilla ei lyhyestä aikataulusta johtuen ollut mahdollisuutta. Toisaalta, meta-analyysiin soveltuvat tutkimukset rajautuivat matemaattiseen osaamiseen ja lukemaan oppimiseen liittyviin kokeiluihin. Valtaosa löydetystä aineistosta oli kuvailevaa määrällistä tutkimusta tai laadulliselle aineistolle pohjautuvaa, joista saatuja oppimistuloksia raportoitiin ilman arviota saadun vaikuttavuuden kokoluokasta.

Selvityksen perusteella etenkin esi- ja alkuopetuksen lukemaan oppimista pystytään tukemaan kehitetyillä digitaalisilla oppimispeleillä (Ekapeli). Ekapeli on myös yleistymässä alkuopetuksen eriyttämisen välineenä. Samoin löytyi vahvaa näyttöä digitaalisten oppimispelien ja oppimateriaalien hyödyntämisestä alakoulun oppilaiden matemaattisen osaamisen edistämiseen (Number Navigation Game, Semideus, Wuzzit Trouble, ViLLE). Lisäksi erilaisia yhteistoiminnallista oppimista tukevia oppimisalustoja sekä mobiileita laitteita hyödyntämällä on mahdollista saada aikaiseksi myönteisiä oppimistuloksia. Nämä tulokset ovat kuitenkin riippuvaisia opettajien ja oppilaiden toimintaa tukevista pedagogisista käytännöistä, jolloin kokonaiskuvan rakentaminen digitaalisella ratkaisulla aikaan saadusta vaikutuksesta on vaikeampaa. Tämän myötä tutkimustieto oppimistuloksiin saadusta vaikutuksen kokoluokasta on näissä tapauksissa vähäistä. Samoin digitaalisten oppimisratkaisujen on havaittu itsessään tuovan käyttöön oppilaita motivoivia toimintatapoja, joskin motivoivuus ei automaattisesti takaa myönteistä vaikutusta oppimistuloksiin.

Kotimainen digitaalisten ratkaisujen opetus- ja opiskelukäytön tutkimus on kuitenkin paljon laajempaa, kuin tässä selvityksessä on kyetty tuomaan esille. Opettajia varmasti myös ilahduttaa, että valtaosa tästä on keskittynyt erilaisten opetuskäytänteiden kehittelyyn. Tämän selvityksen rajoitteena oli, ettei siinä täysin pystytty paneutumaan laadullisissa tutkimuksissa saatuihin tuloksiin. Lisäksi on mahdollista, että tutkimusryhmien julkaisuihin keskittymällä jäi selvityksen kannalta tärkeätä tutkimusta kartoittamatta.

On tärkeää, että digitaalisten välineiden hyödyntämisen ja oppimistulosten välisestä yhteydestä kertyvän tutkimustiedon syventämistä jatketaan. Myös tätä selvitystä täydennetään vielä lähikuukausina. Voit tukea tätä pyrkimystä vinkkaamalla selvityksen kannalta merkityksellisistä tutkimuksista lomakkeella >>>

Digistrategioita ja tutoropettajia

Teksti: Erika Tanhua-Piiroinen

Digiajan peruskoulu -hankkeen vuoden 2017 välitulokset julkaistiin marraskuussa. Selvityksen perusteella näyttää siltä, että hyvään suuntaan ollaan menossa, mutta tekemistä riittää vielä. Uusien opetussuunnitelmien myötä digitalisaatio on entistä selvemmin läsnä koulujen toiminnassa. Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa hankkeessa tutkitaan, miten opettajien, rehtoreiden ja oppilaiden osaaminen sekä koulujen toimintatavat vastaavat tähän haasteeseen ja miten hallituksen kärkihankkeiden toimenpiteet näkyvät kouluyhteisöissä. Yhtenä esimerkkinä toimenpiteistä on tutoropettajatoiminta, joka on käynnistynyt monissa kunnissa.

Vuoden 2017 selvityksessä digitalisaation tilaa arvioitiin strategian, toimintaympäristön, opettajien ja oppilaiden digitaalisen osaamisen, digiresurssien hyödyntämisen sekä kehittymisen ja tuen näkökulmista. Aineisto koottiin keväällä 2017 Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen laatiman 68 kunnan otoksen kouluista. Otos muodostettiin aluehallintovirastojen alueilta tasaisesti, erikokoiset kunnat huomioiden. Rehtorit (n=217), opettajat (n=1990) ja oppilaat (n=25838) vastasivat Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskuksen ylläpitämiin itsearviointikyselyihin (Opeka.fi, Ropeka.fi ja Oppika.fi) verkossa. Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen kehittämään opettajien ICT-taitotestiin vastasi 2162 opettajaa ja 9.-luokkalaisten osuuteen 5455 oppilasta. Koko raportti löytyy Valtioneuvoston Selvitys- ja tutkimustoiminta -sivustolta.

Strategia

Aikaisemmissa tutkimuksissa selkeän strategisen johtamisen on todettu vaikuttavan positiivisesti opettajien asenteisiin digitaalisen teknologian opetuskäyttöä kohtaan ja edesauttavan teknologian monipuolista hyödyntämistä opetuksessa. Rehtorien vastausten perusteella kouluilla onkin jo laadittuina digistrategioita ja pitkän tähtäimen suunnitelmia, mutta niiden jalkauttaminen koulun arkeen, käytäntöjen systemaattinen kehittäminen ja strategian toteutumisen seuranta ovat vielä työn alla.

Kuva 1. Rehtorien vastauksia digistrategiaan liittyviin kysymyksiin.

Digitaaliset ja muut oppimisresurssit

Digiresursseja käytetään kouluissa vaihtelevasti. Sekä opettajat että oppilaat ilmoittivat keskeisinä ja jokapäiväisinä oppimisresursseina oppikirjat, vihot ja monisteet. Digiresurssien käyttö on vielä monessa oppilaitoksessa verrattain vähäistä. Oppilaat ovat aktiivisia digilaitteiden käyttäjiä vapaa-ajallaan, mutta koulussa niitä hyödynnetään vielä varsin satunnaisesti. Selvityksen perusteella opettajat käyttävät tietokoneita ja tabletteja opetuksessa oppilaita enemmän ja ovat oppitunneilla pääasiallisia teknologian käyttäjiä.

Kuva 2. Opettajien ja oppilaiden oppmisresurssien käyttäminen, ICT-taitotestin taustakyselystä

Osaaminen

Itsearvioinnin perusteella opettajien osaaminen on kehittynyt myönteisesti perustaitojen osalta edelliseen vuoteen verrattuna, ja puutteellisiksi taitonsa arvioineiden osuus on vähentynyt. Sen sijaan monipuolisten osaajien ja kehittyneiden digipedagogien määrä ei ole juuri lisääntynyt. Testitulosten perusteella opettajat hallitsevat parhaiten tiedonhaun ja viestinnän, merkittävimmät puutteet löytyvät laitteiden peruskäytön ja digitaalisen sisällön tuottamisen hallinnasta.

Kuva 3. Osaamisen taso rehtorien ja opettajien itsearviointikyselystä, Opeka ja Ropeka.

ICT-taitotestissä oppilaiden osaaminen on monella osa-alueella tyydyttävää, mutta jää heikoksi esimerkiksi esitysgrafiikka- ja taulukkolaskentaohjelmistojen sekä yllättäen tietokoneiden perustoiminnallisuuksienkin hallinnassa. Hyvälle tasolle oppilaiden osaaminen ei yllä vielä millään osa-alueella. Ohjelmointiosaaminen on sekä opettajilla että oppilailla varsin heikkoa.

Digitalisaation suuntaviivoja

Selvityksen perusteella näyttäisi siltä, että perusopetuksen digitalisaation suunta on oikea. Tutoropettajatoiminta on käynnistynyt jo suuressa osassa kouluja ja sen vaikutuksia opettajien osaamiseen on mielenkiintoista arvioida jatkossa. Miten tutoropettajatoiminta ja muu vertaistuki koulun arjessa vaikuttavat tulevaisuudessa täydennyskoulutuksen järjestämiseen, jää nähtäväksi. Vuonna 2016 kerätyn Opeka-aineiston avoimissa vastauksissa koulutukseen pääseminen koettiin yhtenä merkittävistä digitalisaation etenemisen esteistä.
Valtakunnallisesti tarkasteltuna digiresursseissa ja opettajien ja oppilaiden osaamisessa ei ole suuria eroja. Kuntien sisällä esiintyy kuitenkin suurtakin vaihtelua, mikä saattaa aiheuttaa eriarvoistumista koulujen välillä. Tilannetta onkin tärkeä seurata sekä valtakunnan että kuntatasolla ja puuttua tarvittaessa tilanteeseen korjaavin toimin. Näin huolehditaan edellytyksistä edistää koulujen digitalisaatiota, pedagogiikan muutosta ja oppilaiden tasavertaisia mahdollisuuksia kehittää tulevaisuudessa tärkeää osaamista osana kaikille yhteistä perusopetusta.

TOIMENPIDESUOSITUKSIA:

  • Koulujen opetuksen digistrategiat tulee laatia tukemaan pedagogisia toimintasuunnitelmia. Strategiset tavoitteet pitää jalkauttaa koko kouluyhteisöön ja muuttaa ne toimiviksi käytänteiksi. Strategioiden laadintaan olisi hyvä saada suuntaa antavia kansallisia linjauksia ja koulutusta.
  • Rehtoreille ja koulun johtajille tulee tarjota digiajan koulun menestykselliseen johtamiseen liittyvää koulutusta ja työkaluja.
  • Koulujen laite- ja digioppimateriaalihankintojen tulee tukea digistrategiaa ja hankintatarpeiden perustua pedagogisiin lähtökohtiin.
  • Opetuksessa tulee edistää oppilaiden aktiivista roolia digiresurssien hyödyntäjinä. Viihdepainotteiseen mobiililaitekäyttöön tottuneille oppilaille tulee tarjota niin erilaisten laitteistojen peruskäyttöön kuin monipuolisiin sisältötaitoihin liittyvää opetusta ja kokemuksia.
  • Digitaalisten peruskäyttötaitojen integroimista osaksi oppiaineita on syytä jatkossa tarkastella kriittisesti ja pohtia olisiko digitaitojen opetukseen syytä varata oma opintokokonaisuutensa.
  • Opettajien digiosaaminen tulee huomioida osana henkilökohtaisia kehittymissuunnitelmia ja kehityskeskusteluja.
  • Täydennyskoulutuksen tulee olla tarvelähtöistä ja tukea koulun digistrategiaa sekä opettajan henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa. Erityisesti opetussuunnitelman edellyttämään ohjelmoinnin opetukseen tulee jatkossa tarjota opettajille riittävästi täydennyskoulutusta.
  • Opettajat tulee sitouttaa digiosaamisensa kehittämiseen ja tarjota monipuolisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia opetushenkilöstölle tasapuolisesti.
  • Koulujen digitaalisen toimintakulttuurin ja opettajien sekä oppilaiden digiosaamisen kehittyminen vaativat systemaattista seurantaa.

Selvityksessä käytetyt kyselyt ja testit:
http://opeka.fi
http://ropeka.fi
http://oppika.fi
http://rosa.utu.fi/taitotesti/

Yhteystiedot:
jarmo.viteli(at)uta.fi
erika.tanhua-piiroinen(at)uta.fi

Missä menee koulujen digitalisaatioprosessi?

Digitaalinen peruskoulu -hanke tekee seurantatutkimusta siitä, miten koulujen digitalisaatioprosessi etenee. TRIM-tutkimuskeskus toimii Digikilta-hankkeen tutkimuspartnerina ja pyrimme tuottamaan sekä jalostettua informaatiota koulujen digitalisaatioprosessista kiltalaisille että uusia tutkimustuloksia koskien mm. oppimisanalytiikkaa, lisättyä ja virtuaalitodellisuutta jne. koulutuksessa ja oppimisessa.

Seuraamme tarkkaan peruskoulun digitalisaatioprosessin etenemistä käyttäen online-työkaluja, jotka on tarkoitettu oppilaille, opettajille ja rehtoreille. Olemme yhteistyössä kuntien (Tampere, Hämeenlinna, Espoo, Vantaa, Helsinki ja Turku) tvt-asiantuntijoiden kanssa rakentaneet nämä työkalut ja operoimme itse niiden online-toimintaa ja tulosten koostamista.

Makupaloja tulevista tuloksista

Uusimmat ennakkotulokset vuodelta 2017 osoittavat edelleen opettajien myönteistä suhtautumista digitaalisuuden hyödyntämiseen opetuksessaan. 75 % opettajista haluaisi käyttää enemmän digityökaluja (laitteet ja sisällöt) opetuksessaan. Toisaalta vain 50 % ilmoittaa, että heillä on käytössään riittävän nopea ja luotettava verkkoyhteys opetuksessaan. Opettajista 45 % ilmoittaa kokevansa jatkuvan uuden teknologian tuomisen opetukseen stressaavaksi. Tässä näkyy selkeitä eroavaisuuksia eri koulujen välillä. Näitä lukuja olisi varmasti mukava katsoa suhteessa myös Digikilta-kuntiin.

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa oli myös rehtoreille oma kysely, jossa kysyttiin osittain samoja asioita kuin opettajilta. Rehtorit ilmoittivat systemaattisesti positiivisempia arvioita kuin opettajat mm. seuraaviin väittämiin:

  • Työyhteisön asenneilmapiiri on myönteinen uusien asioiden kokeilemiseen opetuksessa
  • Koulullani on yhteisesti sovitut tavoitteet TVT:n hyödyntämisestä opetuksessa
  • Koulussani on helppo lähteä kehittämään uusia toimintatapoja.

Oppilaille on myös tehty kysely heidän digitaidoistaan ja käytöstään. Pelisäännöt kännykän ja tietokoneen käytöstä oli käytössään 60 %:lla 2lk oppilaista, 45 %:lla 5lk oppilaista ja 15 %:lla 8lk oppilaista. Selkeää osaamisaukkoa oli mm. tekijänoikeuksien hahmottamisessa kaikilla luokka-asteilla.

Lisää tuloksia löytyy www.opeka.fi– ja www.ropeka.fi-palveluista sekä ITK-konferenssissa. Syksyllä 2017 ilmestyy lisäksi laajempi raportti tuloksista.

Lisätietoja

Digikiltalaiset voivat olla meihin yhteydessä mikäli haluavat tarkempia tuloksia omalta alueeltaan tai heillä on ideoita esim. uusista tutkimusavauksista:

Jarmo Viteli, jarmo.viteli@uta.fi
Erika Tanhua-Piiroinen, erika.tanhua-piiroinen@uta.fi