DigiKilta-seminaari Hämeenlinnassa 7.11.2018: Sähköiset oppimateriaalit – lähitulevaisuuden trendit

DigiKilta-hanke järjestää marraskuussa Vanajanlinnassa sähköisiä oppimateriaaleja, tunnistautumista, arviointia ja analytiikkaa käsittelevän seminaarin. Miten uuden opetussuunnitelman toteuttaminen on digimateriaalien osalta lähtenyt käyntiin ja mitä on luvassa seuraavaksi?

Ohjelmassa on kouluvierailu Nummen Yhtenäiskoululla sekä asiantuntijapuheenvuoroja ja työpajoja Vanajanlinnassa.

Aika & paikka

7.11.2018

Nummen yhtenäiskoulu
Kylätie 24, Hämeenlinna
Google Maps

Hotelli Vanajanlinna
Vanajanlinnantie 485
Hämeenlinna
Google Maps

Ohjelma

8.00 Kuljetus Hämeenlinnan rautatieasemalta Nummen Yhtenäiskoululle

Nummen Yhtenäiskoulu

8.15-8.45 Aamukahvit Nummella

8.45-9.45 Kouluvierailukierros

9.50-10.10 Kuljetus Vanajanlinnalle

Vanajanlinna

10.15-11.15 Asiantuntijaluennot

Innovaatioalusta koulun, opetusteknologiayritysten ja yliopisto-yhteistyön mahdollistajana – kokemuksia, tuloksia ja ideoita jatkoon – Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto

Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa – tuoreen selvityksen tuloksiaLeena Vainio

11.15-12.00 Lounastauko

12.00-15.00 Työpajat

Iltapäivän työpajoissa tutustutaan kouluttajien ja oppimateriaalikustantajien johdolla uuden opetussuunnitelman mukaisiin sisältöihin. Tarkempi paja-aikataulu ja pajojen kuvaukset alla.

15.00-15.30 Paneelikeskustelu & päivän yhteenveto

Yhteenvetoa päivästä paneelikeskustelun muodossa. Keskustelussa pureudutaan päivän työpajoissa ja esityksissä nousseisiin keskeisiin trendeihin ja käydään läpi osallistujia mietityttäviä kysymyksiä.

Paneelikeskustelun diat

15.30-15.45 kuljetus Hämeenlinnan rautatieasemalle

Työpajat

Työpaja-aikataulu. Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla.

A. Markus Humaloja – Päivä kuudesluokkalaisena 2018 – Veromäen koulun tapa koota monimuotoista oppimateriaalia jaksoiksi

Tutustu Veromäen koulun kuudesluokkaisten käyttämään oppimisympäristöön ja siellä jaettuun materiaaliin käytännön esimerkin kautta. Tarvitset mukaasi tietokoneen, jossa on nykyaikainen desktop-selain.

Työpajan aineisto

B. Matleena Laakso – Verkkotyökalut arvioinnin apuna

Työpajassa perehdytään itse kokeillen muutamiin verkon maksuttomiin työkaluihin: Joko tunnet Kahoot Jumblen, missä vaihtoehdot tulee laittaa oikeaan järjestykseen? Tykkäätkö enemmän Quizizz-monivalinnoista, missä voit valita, saako nopeudesta lisäpisteitä? Tuetko vertaisoppimista Quizlet Liven avulla?

Työpajan aineisto

C. MPASS – MPASSid jatkuvan oppimisen tunnistuspalvelu – tilannekatsaus

MPASSid on opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama GDPR-yhteensopiva tunnistuspalvelu jatkuvaan oppimiseen. Se mahdollistaa kirjautumisen palveluihin yhden käyttöliittymän kautta omaa, tuttua tunnusta käyttäen.
MPASSid-luottamusverkosto muodostaa yhteisön, joka sisältää sekä koulutuksen järjestäjiä että palveluiden tuottajia. Miten saamme yhteisöstä eniten irti siten, että jokainen voittaa? Miten ja kenen kanssa tulisi lisätä yhteistyötä?
Manne Miettinen, MPASSid

Työpajan aineisto
Haka-käyttäjätunnistuksen määrittäminen kilpailutuksessa

D. Edustore – mitä uutta?

Työpajassa esitellään Edustoren tuomia hyötyjä oppimateriaalien hankintakanavana sekä käydään läpi suunniteltuja uudistuksia. Kuulemme mielellämme myös osallistujien kehitysehdotuksia!
Tuija Manninen, Edustore

E. Kokoa Standard

Miten arvioin oppimisratkaisun vaikuttavuutta ja digitaalisen tuotteen tuomaa lisäarvoa oppijalle? Esittelyssä Kokoan tiedepohjainen arviointimetodi sekä työkalut opettajille.
Saila Juuti, Kokoa.io

Työpajan aineisto

F. 3DBear – Tyylikkäitä tiloja tai tunnetaitoja

Mihin lisätty todellisuus taipuu esi ja perusopetuksessa?
Maria Muuri, 3DBear

Työpajan aineisto
3DBear Tutorial Videos

G. e-Oppi – Miten muokattava sähköinen kirja helpottaa opettamista ja parantaa oppimista?

Simo Veistola, e-Oppi

H. Otava Oppimisen palvelut – Toimintakulttuurin kehittäminen monialaisen oppimisprojektin avulla

Työpajan aikana tututustaan monialaisiin sisältöihin, joissa hyödynnetään tehokkaasti asiakkaan olemassa olevaa infraa (O365, Google, LMS tms.) , kehitetään koulun toimintakulttuuria ja opitaan kehittämään oppijoiden laaja-alaisia taitoja.
Markku Pelkonen, Otava Oppimisen palvelut

Työpajan aineisto

I. Sanoma Pro – Digitaaliset sisällöt ja työkalut oppimisen ja jatkuvan arvioinnin tukena

Pajat painottuvat vuorotellen ala- ja yläkouluun. Ensimmäinen paja alakouluun, toinen yläkouluun jne.
Erja Hautakoski, Sanoma Pro

Työpajan aineisto

J. Tabletkoulu – Tabletkoulun sähköisten oppimateriaalien tulevaisuudennäkymät

Pajassa keskitytään tarkastelemaan, mihin suuntaan digitaaliset oppimateriaalit kehittyvät kokonaisuutena. Tabletkoulussa yksilöllisen oppimisen tuki, oppimisen analytiikka, käytettävyys ja saavutettavuus ovat tärkeitä kehitystrendejä. Sähköinen oppimateriaali tulee yhä paremmin huomioimaan oppilaan osaamistason ja auttamaan oppilasta ja opettajaa löytämään sopivia harjoituksia ja sisältöjä.
Miikka Salavuo, Tabletkoulu

Työpajan aineisto

K. Qridi – Kuinka saan luotua hyvän arviointikulttuurin koululle – Qridi rehtorin, opettajan ja oppilaan näkökulmasta

Tutustu nopeasti ja vaivattomasti Qridin eri ominaisuuksiin. Näe samalla miten opettaja ja rehtori käyttävät Qridiä sekä näkevät koulusta/luokasta/oppilaista muodostuvaa dataa. Data helpottaa pedagogista johtamista koulun ja luokan tasolla.
Henri Karjalainen, Qridi

Työpajan aineisto

Ilmoittautuminen

Osallistumismaksu on 65 € (alv 0 %) per henkilö. Hintaan sisältyy tapahtuman ohjelma sekä ruokailut ja kuljetukset.

Edtech ja oppijan menestys – näkökulmia toimialan tilanteeseen

Vierailin kesällä EduCloud Alliancen edustajana Barcelonassa DXtera-verkoston järjestämässä Next Generation Student Success Symposiumissa, johon oli kutsuttu opetus- ja oppimisteknologian alan asiantuntijoita Euroopasta ja Yhdysvalloista. Symposiumin keskeisiä teemoja olivat oppimisanalytiikka, uuden sukupolven oppimisympäristöt sekä kansalliset mallit teknologian standardeissa sekä niiden kehittämisessä.

Erot Yhdysvalloissa ja Saksassa

On sanottava, että kansallinen tilanne eri maissa vaihtelee suuresti. Yhdysvalloissa oppijan menestystä tarkastellaan oppimisanalytiikan näkökumasta. Keskeinen ajatus on, että käyttämällä oppimisanalytiikkaa voidaan ennustaa tiettyjen kurssien menestyksen pohjalta miten opiskelija suoriutuu jatkossa opinnoista sekä antaa välineitä oppijan tukemiseen. Kyse on myös oppilaitoksen liiketoiminnan varmistamisesta oppimisanalytiikan avulla. Mitä tehokkaammin oppilaitos pystyy ennustamaan oppijoiden menestystä opintojen kuluessa sekä sen jälkeisessä työelämässä sen houkuttelevampi oppilaitos on uusille maksaville asiakkaille. Tässä kontekstissa keskustelu tietosuojasta ei ole kovin merkittävässä roolissa vaikkakin on sanottava, että keskustelu tästä on selvästikin aktivoitumassa.

Saksassa keskustelua hallitsee enemmän ekosysteemin rakentaminen ja yhteisten standardien hakeminen sekä oppijan tietosuoja. Saksa on opetusteknologiaan keskittyville yrityksille houkutteleva, mutta vaikea markkina-alue. Osansa haasteista tulee osavaltioiden välillä tapahtuvan oppijan tietojen siirtämisen hankaluus. Oppijan siirtyessä osavaltiosta toiseen tietojen siirtäminen oppijasta on hyvin hankalaa tietosuoja-asetusten vuoksi. Yksilön ja oppijan tietosuoja otetaan hyvin vakavasti usein niin, että se määrittelee miten eri asioissa voi edetä vai voiko. Myös osavaltioiden itsenäinen rooli opetuksen järjestämisessä lisää osavaltioiden roolia opetusteknologian kehittämisessä. Eri osavaltioilla on esimerkiksi käynnissä oppimisportaalien kehityshankkeita omien kumppaniensa kanssa.

Tilanne Suomessa

Sekä Saksassa että Yhdysvalloissa ollaan selkeästi takamatkalla suhteessa Suomen tilanteeseen. Keskustelu muualla liikkuu ekosysteemin kehittämisessä sekä yleisissä opetusteknologiaan liittyvissä standardeissa sekä pelisäännöissä. Suomessa on saatu aikaan merkittäviä askeleita yhteisen toiminnan edistämisessä. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii MPASS-tunnistautuminen kansallisena ratkaisuna. Samoin OID oppijan yksilöivänä tunnuksena on hyvä esimerkki siitä kuinka pitkällä olemme yhteisten toimintamallien ja standardien luomisessa. Jos verrataan muuhun maailmaan (esim. Saksa ja USA) vastaavissa olemme 2-3 vuotta edellä kehityksessä. Myös lainsäädännön muuttamisessa tukemaan tätä on tehty erinomaista työtä. Muualla nämä hankkeet ovat vasta käynnistymässä.

Vahvuutemme ei tässä kuitenkaan ole perinteinen teknologiaosaaminen vaan toimijoiden välinen yhteistyö. Olemme kyenneet näkemään yhdessä astetta pidemmälle ymmärtäen, että yhteisistä pelisäännöistä koko ekosysteemi oppimisen toimialalla hyötyy.

Entäs sitten seuraavaksi?

Olemme kyenneet hoitamaan asian Suomessa hyvin. Toistaiseksi emme kuitenkaan ole kyenneet luomaan oppimisteknologian vientiin järkevää ekosysteemitason mallia, joka kykenisi rakentamaan vientimahdollisuuksia suomalaisille opetusteknologian yrityksille. Pöhinää on alalla paljon, mutta kukin pyrkii viemään ymmärrettävästi omia tuotteitaan ja toimintamallejaan kansainvälisimme markkinoille. Jonkin verran itsekin tätä vientiä koittaneena voisi ehkä todeta, että suurin haaste suomalaisessa toimintatavassa on itse ekosysteemikonseptin puuttuminen. Tällä tarkoitan sitä, että puhumme kyllä Pisa-menestyksestämme, mutta emme itse ekosysteemistämme ja siitä miten me olemme kyenneet sopimaan yhteisistä pelisäännöistä kuten esimerkiksi yhteisestä tunnistautumisesta. Tätä näkökulmaa olisi helppo käyttää edistämään koulutusvientiä, koska asiakas ymmärtää ostavansa kyseisen maan oppimisjärjestelmän kehittymisen mahdollistavaa ekosysteemitason palvelua eikä yksittäistä tietyn asian mahdollistavaa tuotetta tai palvelua. Tässä kilpailijat etenkin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ovat meitä edellä. Siellä ekossyteemitason tarina sisältää Oxfordin, Cambridgen, Stanfordin, Berkleyn ja Harvardin. Meillä on mietittävä jotakin muuta. Yhdistettynä koulujärjestelmämme menestys ekosysteemitason teknologiastandardien hyödyntämiseen kansallisessa koulutusjärjestelmässä voisi olla se tarina millä seuraavaksi menestystä voidaan saavuttaa.

Timo Väliharju
Puheenjohtaja, EduCloud Alliance

MPASSid – kansallinen kertakirjautuminen käyttöön 2017

mpasswebinaari-1112017-mpassid-1-638

Ministeriön näkökulmasta kertakirjautuminen on strateginen kansallinen palvelu ja siksi ministeriö on sitoutunut MPASSid:n kehittämiseen vähintään vuoden 2018 loppuun asti yhteistyössä Viron kanssa. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan MPASSid®-kertakirjautuminen otetaan Suomessa tuotantokäyttöön kansallisesti syksyllä 2017. MPASSid mahdollistaa olemassa olevien tunnuksien käyttämisen kirjautumisessa kaikkiin MPASSid:n piirissä oleviin palveluihin. Yritysten ja kuntien liittyminen MPASSid:n hyödyntäjiksi tapahtuu tunneissa – ei viikoissa. Tällä hetkellä yli 90 % peruskoululaisista kuuluu jo MPASSid:n piiriin. Kuntien tarvitsee kuitenkin ottaa palvelu käyttöönsä, jotta oppilaat ja opettajat voivat hyödyntää kansallista kertakirjautumista. Kuntien ja yritysten tarvitsee tehdä vain yksi integraatio. Palvelun lupauksena on maksimissaan 3 sekuntia kestävä kirjautuminen!

Samalla tunnuksella kaikkeen materiaaliin – ei enää useita tunnuksia

Ennen vanhaan kouluissa ja työpaikoilla käytettiin erillisiä tunnuksia jokaiseen järjestelmään kirjautuessa. Jatkossa ei enää tarvitse kuin yhdet tunnukset. MPASSid:n kehittämisen aikaisten kokemusten mukaan tyypillisin käyttötapaus on kuntien antamien tunnuksien käyttäminen kaikkiin materiaaleihin ja palveluihin kirjautumisessa. Toisin sanoen esimerkiksi Wilma-tunnuksilla tai kunnan antamalla sähköpostitunnuksella voi kirjautua oppimisympäristön lisäksi yritysten tuottamiin palveluihin, joita käytetään opetuksessa.

MPASSid on laajennettava ja joustava tunnistuskehikko, joka perustuu kansainvälisiin standardeihin. Tällä hetkellä myös sosiaalisen median tunnuksia ja YLE Tunnusta voi käyttää kirjautumiseen eri palveluihin samalla lailla kuin mainittua Wilma-tunnusta. Mikäli tulevaisuudessa tulee esiin uusia tunnistusmenetelmiä, ne voidaan nopeasti liittää osaksi MPASSid-palvelua ja uudet toivotut menetelmät ovat heti kaikkien käytössä. Tavoite on, että syksyllä 2017 MPASSid:n käyttäjämäärä on 800 000 ja että sen piiriin kuuluu yli 100 palvelua.

Nopeuttaa palveluiden tuotekehitystä ja käyttöönottoa

MPASSid-ratkaisun missio on pitkällä juoksulla tukea elinikäistä oppimista. Tällä hetkellä fokus on yleissivistävän koulutuksen tukemisessa, koska sille segmentille ei ole ollut olemassa kelvollista kertakirjautumisratkaisua. Tavoitteemme on tehdä digitaalisiin oppimateriaaleihin ja palveluihin kirjautumisesta mahdollisimman helppoa ja huomaamatonta. MPASSid-tiimi määrittelee hyvän käyttäjäkokemuksen seuraavasti:

jokaisen kirjautumisyrityksen pitää onnistua ja kestää alle 3 sekuntia.

Yli 90% Suomen peruskoulujen ja lukioiden oppilaista voisivat käyttää MPASSid:ta arjessaan. Osa kunnista ei vielä ole ottanut MPASSid:ta käyttöön, mutta määrä kasvaa tasaisesti. Yrityksen ei enää tarvitse miettiä tunnistusratkaisua, joka yhdellä integroinnilla tuo Suomen oppilaat yrityksen palvelun piiriin. Jokaisen onnistuneen tunnistautumisen yhteydessä välitetään standardoitu käyttäjäprofiili, jonka avulla käyttäjä tunnistetaan yksilöllisesti ja palvelukokemus voidaan optimoida ja personoida.

Jatkuvuuden ja elinvoimaisuuden varmistaminen

Palvelun hallintamalli valmistunee maaliskuussa ja osana sitä on hahmoteltu palvelun rahoitusmallia jatkuvuuden takaamiseksi. Tällä hetkellä OKM maksaa kaikki kulut. Hallintamallissa tavoitellaan rahoituspohjan asteittaista laajentamista siten, että suurimmat hyötyjät valtio, koulutuksen järjestäjät ja palveluntarjoajat jakavat kustannukset yhdessä. Lähtökohtana on, että kustannukset jakamalla on mahdollista tarjota palvelua kunnille ja palveluntarjoajille hyvin kohtuullisella, keskimäärin muutaman sadan euron, vuosimaksulla. Loppukäyttäjille, eli opettajille ja oppilaille, palvelun käytön on oltava maksutonta.

Palvelun tulee tuottaa niin paljon lisäarvoa, että esimerkiksi kunnille vuosimaksu on taloudellisesti järkevämpää, kuin erillisjärjestelmien integraatiot. Mikäli palvelua ei koeta tarpeeksi hyväksi ja arkea helpottavaksi, olemme epäonnistuneet. Hallintamallin käsittelyn jälkeen tulemme kuulemaan asiasta tarkemmin kevään aikana. Seuraa mpass.fi-sivun uutisia ja Twitter-tiliä @mpassonline.

Ministeriön näkökulmasta kertakirjautuminen on strateginen kansallinen palvelu ja siksi ministeriö on sitoutunut MPASSid:n kehittämiseen vähintään vuoden 2018 loppuun asti yhteistyössä Viron kanssa. Viro on ottamassa MPASSid-ratkaisun käyttöön 2017 aikana. MPASSid:n kehittämisessä ja käyttökokemuksen parantamisessa käytetään automatisoitua seurantaa, joka tuo esiin käyttäjien mahdolliset ongelmat välittömästi ja parannuksia voidaan tehdä jatkuvasti. Kehittämis- ja konseptointityötä tehdään ketterästi kokeilemalla hyödyntäen muun muassa korkeakouluopiskelijoita Demola-projektien kautta. MPASSid on kokonaan avointa lähdekoodia ja kehitetään yhdessä Viron kanssa.

Lisätietoja
mpass.fi

Teksti: Jarkko Moilanen

DigiKilta-webinaari 11.1.2017: MPASS

mpass-kuvaMPASS-ratkaisun avulla voit kirjautua yhdellä ainoalla tunnuksella useisiin palveluihin – myös silloin kun käytät esimerkiksi oppimisalustaa, digitaalista oppimateriaalia tai muuta järjestelmää. Parhaimmillaan yksi kirjautuminen avaa ovet oppilaitoksen kaikkiin palveluihin – ja palveluiden käyttöhistoria siirtyy käyttäjän mukana kuntarajojenkin yli.

Webinaarissa MPASS-ratkaisua esittelivät Manne Miettinen CSC:ltä sekä Haltu Oy:n guru Ilkka Hakkari, joka kertoi MPASSista palveluntuottajan silmin. Case-esimerkkeinä mukana Oulu (Juha Alatalo) ja Hämeenlinna (Jari Harvio). Lisäksi MPASS-kokemuksia jakamassa oli Qridi Oy:n Henri Karjalainen.

Webinaarin puheenjohtajana toimi Hämeenlinnan kaupungin opetusteknologiapäällikkö Jari Harvio. DigiKilta-hankkeen tapahtumia fasilitoi Suomen eOppimiskeskus ry.

Webinaaritallenne

Puheenvuorot

Manne Miettinen, CSC

Esitysdiat: MPASS.id – yksi kirjautuminen elinikäiseen oppimiseen

Ilkka Hakkari, Haltu

MPASS palveluntuottajan silmin

Henri Karjalainen, Qridi Oy

Esitysdiat: Qridi & MPASS

Juha Alatalo, Oulu

Esitysdiat: Käyttöönoton kokemuksia Oulusta

Jari Harvio, Hämeenlinna