Kuva: Tuomas Puikkonen (CC BY)

DigiKilta-seminaari Vantaalla 14.2.2019: Pelillisyys ja pelillistäminen opetuksessa

DigiKilta-hanke järjestää pelillisyyttä ja pelillistämistä käsittelevän seminaarin ystävänpäivänä Heurekassa. Luvassa on sekä asiantuntijapuheenvuoroja että työpajoja.

Aika: 14.2.2019 klo 8.30-15.45
Paikka: Heureka, Tiedepuisto 1, Vantaa [karttalinkki]

Ohjelma & aineistot

ThingLink

8.30 – 9.15 Tervetuloa – aamupalaa tarjolla Heurekan ruokasalissa

9.15 Auditorio

9.15 Seminaarin avaus – Maarit Nyqvist, tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija, Vantaan kaupunki, DigiKilta-hanke

9.30 Pelit ympärillämmeMikko Meriläinen, pelitutkija, Tampereen yliopisto

10.10 Game On! Opetuksen pelillistäminenTomi Tolonen, luokanopettaja, asiantuntijaopettaja

10.40 Playful Learning  – oppimista leikiten ja pelaten – Marjaana Kangas, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto

11.10 – 11.30  WilmaGoesGaming – nuoret kyvyt pelillistäjinäJenny Widlund, Visma Oy

11.30 – 12.30 Lounas ja pelailua

12.30 Työpajat

  • Pikakurssi opetuksen pelillistämiseen
    Tomi Tolonen (luokanopettaja, asiantuntijaopettaja) ja Teppo Manninen (luokanopettaja, kuvaamataidon opettaja, asiantuntijaopettaja)
  • Simulaattorit ammatillisessa koulutuksessa
    Anssi Salmi (opettaja, Varia)
  • Pakohuonepelit opetuksessa
    (Vantaan peruskoulujen tutoropettajia)
  • Mitä oppia peleistä fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi varhaiskasvatuksessa?
    Jani Heinonen (Vantaan Liikkuvan päiväkodin projektityöntekijä) ja Matilda Nikander
  • Opetuksen pelillistäminen tekoälyn avulla
    Teemu Laitinen, Almerin Ltd.

14.00 Kahvi

14.30 Työpajat jatkuvat

15.30 Digitaalinen peruskoulu 2018 -tutkimuksen tuloksia – Jarmo Viteli, tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto

15.40 Loppusanat ja palaute

15.45 Seminaari päättyy, game over!

Ilmoittautuminen

Tapahtuman osallistumismaksu on 55 € (alv 0 %) per henkilö. Hintaan sisältyy tapahtuman ohjelma sekä ruokailut. Mukaan mahtuu 60 ensimmäisenä ilmoittautunutta.

Ilmoittautumislomake >>>


Yläpalkin kuva: Tuomas Puikkonen, CC BY 2.0

DigiKilta-seminaari Hämeenlinnassa 7.11.2018: Sähköiset oppimateriaalit – lähitulevaisuuden trendit

DigiKilta-hanke järjestää marraskuussa Vanajanlinnassa sähköisiä oppimateriaaleja, tunnistautumista, arviointia ja analytiikkaa käsittelevän seminaarin. Miten uuden opetussuunnitelman toteuttaminen on digimateriaalien osalta lähtenyt käyntiin ja mitä on luvassa seuraavaksi?

Ohjelmassa on kouluvierailu Nummen Yhtenäiskoululla sekä asiantuntijapuheenvuoroja ja työpajoja Vanajanlinnassa.

Aika & paikka

7.11.2018

Nummen yhtenäiskoulu
Kylätie 24, Hämeenlinna
Google Maps

Hotelli Vanajanlinna
Vanajanlinnantie 485
Hämeenlinna
Google Maps

Ohjelma

8.00 Kuljetus Hämeenlinnan rautatieasemalta Nummen Yhtenäiskoululle

Nummen Yhtenäiskoulu

8.15-8.45 Aamukahvit Nummella

8.45-9.45 Kouluvierailukierros

9.50-10.10 Kuljetus Vanajanlinnalle

Vanajanlinna

10.15-11.15 Asiantuntijaluennot

Innovaatioalusta koulun, opetusteknologiayritysten ja yliopisto-yhteistyön mahdollistajana – kokemuksia, tuloksia ja ideoita jatkoon – Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto

Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa – tuoreen selvityksen tuloksiaLeena Vainio

11.15-12.00 Lounastauko

12.00-15.00 Työpajat

Iltapäivän työpajoissa tutustutaan kouluttajien ja oppimateriaalikustantajien johdolla uuden opetussuunnitelman mukaisiin sisältöihin. Tarkempi paja-aikataulu ja pajojen kuvaukset alla.

15.00-15.30 Paneelikeskustelu & päivän yhteenveto

Yhteenvetoa päivästä paneelikeskustelun muodossa. Keskustelussa pureudutaan päivän työpajoissa ja esityksissä nousseisiin keskeisiin trendeihin ja käydään läpi osallistujia mietityttäviä kysymyksiä.

Paneelikeskustelun diat

15.30-15.45 kuljetus Hämeenlinnan rautatieasemalle

Työpajat

Työpaja-aikataulu. Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla.

A. Markus Humaloja – Päivä kuudesluokkalaisena 2018 – Veromäen koulun tapa koota monimuotoista oppimateriaalia jaksoiksi

Tutustu Veromäen koulun kuudesluokkaisten käyttämään oppimisympäristöön ja siellä jaettuun materiaaliin käytännön esimerkin kautta. Tarvitset mukaasi tietokoneen, jossa on nykyaikainen desktop-selain.

Työpajan aineisto

B. Matleena Laakso – Verkkotyökalut arvioinnin apuna

Työpajassa perehdytään itse kokeillen muutamiin verkon maksuttomiin työkaluihin: Joko tunnet Kahoot Jumblen, missä vaihtoehdot tulee laittaa oikeaan järjestykseen? Tykkäätkö enemmän Quizizz-monivalinnoista, missä voit valita, saako nopeudesta lisäpisteitä? Tuetko vertaisoppimista Quizlet Liven avulla?

Työpajan aineisto

C. MPASS – MPASSid jatkuvan oppimisen tunnistuspalvelu – tilannekatsaus

MPASSid on opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama GDPR-yhteensopiva tunnistuspalvelu jatkuvaan oppimiseen. Se mahdollistaa kirjautumisen palveluihin yhden käyttöliittymän kautta omaa, tuttua tunnusta käyttäen.
MPASSid-luottamusverkosto muodostaa yhteisön, joka sisältää sekä koulutuksen järjestäjiä että palveluiden tuottajia. Miten saamme yhteisöstä eniten irti siten, että jokainen voittaa? Miten ja kenen kanssa tulisi lisätä yhteistyötä?
Manne Miettinen, MPASSid

Työpajan aineisto
Haka-käyttäjätunnistuksen määrittäminen kilpailutuksessa

D. Edustore – mitä uutta?

Työpajassa esitellään Edustoren tuomia hyötyjä oppimateriaalien hankintakanavana sekä käydään läpi suunniteltuja uudistuksia. Kuulemme mielellämme myös osallistujien kehitysehdotuksia!
Tuija Manninen, Edustore

E. Kokoa Standard

Miten arvioin oppimisratkaisun vaikuttavuutta ja digitaalisen tuotteen tuomaa lisäarvoa oppijalle? Esittelyssä Kokoan tiedepohjainen arviointimetodi sekä työkalut opettajille.
Saila Juuti, Kokoa.io

Työpajan aineisto

F. 3DBear – Tyylikkäitä tiloja tai tunnetaitoja

Mihin lisätty todellisuus taipuu esi ja perusopetuksessa?
Maria Muuri, 3DBear

Työpajan aineisto
3DBear Tutorial Videos

G. e-Oppi – Miten muokattava sähköinen kirja helpottaa opettamista ja parantaa oppimista?

Simo Veistola, e-Oppi

H. Otava Oppimisen palvelut – Toimintakulttuurin kehittäminen monialaisen oppimisprojektin avulla

Työpajan aikana tututustaan monialaisiin sisältöihin, joissa hyödynnetään tehokkaasti asiakkaan olemassa olevaa infraa (O365, Google, LMS tms.) , kehitetään koulun toimintakulttuuria ja opitaan kehittämään oppijoiden laaja-alaisia taitoja.
Markku Pelkonen, Otava Oppimisen palvelut

Työpajan aineisto

I. Sanoma Pro – Digitaaliset sisällöt ja työkalut oppimisen ja jatkuvan arvioinnin tukena

Pajat painottuvat vuorotellen ala- ja yläkouluun. Ensimmäinen paja alakouluun, toinen yläkouluun jne.
Erja Hautakoski, Sanoma Pro

Työpajan aineisto

J. Tabletkoulu – Tabletkoulun sähköisten oppimateriaalien tulevaisuudennäkymät

Pajassa keskitytään tarkastelemaan, mihin suuntaan digitaaliset oppimateriaalit kehittyvät kokonaisuutena. Tabletkoulussa yksilöllisen oppimisen tuki, oppimisen analytiikka, käytettävyys ja saavutettavuus ovat tärkeitä kehitystrendejä. Sähköinen oppimateriaali tulee yhä paremmin huomioimaan oppilaan osaamistason ja auttamaan oppilasta ja opettajaa löytämään sopivia harjoituksia ja sisältöjä.
Miikka Salavuo, Tabletkoulu

Työpajan aineisto

K. Qridi – Kuinka saan luotua hyvän arviointikulttuurin koululle – Qridi rehtorin, opettajan ja oppilaan näkökulmasta

Tutustu nopeasti ja vaivattomasti Qridin eri ominaisuuksiin. Näe samalla miten opettaja ja rehtori käyttävät Qridiä sekä näkevät koulusta/luokasta/oppilaista muodostuvaa dataa. Data helpottaa pedagogista johtamista koulun ja luokan tasolla.
Henri Karjalainen, Qridi

Työpajan aineisto

Ilmoittautuminen

Osallistumismaksu on 65 € (alv 0 %) per henkilö. Hintaan sisältyy tapahtuman ohjelma sekä ruokailut ja kuljetukset.

Digistrategioita ja tutoropettajia

Teksti: Erika Tanhua-Piiroinen

Digiajan peruskoulu -hankkeen vuoden 2017 välitulokset julkaistiin marraskuussa. Selvityksen perusteella näyttää siltä, että hyvään suuntaan ollaan menossa, mutta tekemistä riittää vielä. Uusien opetussuunnitelmien myötä digitalisaatio on entistä selvemmin läsnä koulujen toiminnassa. Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa hankkeessa tutkitaan, miten opettajien, rehtoreiden ja oppilaiden osaaminen sekä koulujen toimintatavat vastaavat tähän haasteeseen ja miten hallituksen kärkihankkeiden toimenpiteet näkyvät kouluyhteisöissä. Yhtenä esimerkkinä toimenpiteistä on tutoropettajatoiminta, joka on käynnistynyt monissa kunnissa.

Vuoden 2017 selvityksessä digitalisaation tilaa arvioitiin strategian, toimintaympäristön, opettajien ja oppilaiden digitaalisen osaamisen, digiresurssien hyödyntämisen sekä kehittymisen ja tuen näkökulmista. Aineisto koottiin keväällä 2017 Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen laatiman 68 kunnan otoksen kouluista. Otos muodostettiin aluehallintovirastojen alueilta tasaisesti, erikokoiset kunnat huomioiden. Rehtorit (n=217), opettajat (n=1990) ja oppilaat (n=25838) vastasivat Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskuksen ylläpitämiin itsearviointikyselyihin (Opeka.fi, Ropeka.fi ja Oppika.fi) verkossa. Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen kehittämään opettajien ICT-taitotestiin vastasi 2162 opettajaa ja 9.-luokkalaisten osuuteen 5455 oppilasta. Koko raportti löytyy Valtioneuvoston Selvitys- ja tutkimustoiminta -sivustolta.

Strategia

Aikaisemmissa tutkimuksissa selkeän strategisen johtamisen on todettu vaikuttavan positiivisesti opettajien asenteisiin digitaalisen teknologian opetuskäyttöä kohtaan ja edesauttavan teknologian monipuolista hyödyntämistä opetuksessa. Rehtorien vastausten perusteella kouluilla onkin jo laadittuina digistrategioita ja pitkän tähtäimen suunnitelmia, mutta niiden jalkauttaminen koulun arkeen, käytäntöjen systemaattinen kehittäminen ja strategian toteutumisen seuranta ovat vielä työn alla.

Kuva 1. Rehtorien vastauksia digistrategiaan liittyviin kysymyksiin.

Digitaaliset ja muut oppimisresurssit

Digiresursseja käytetään kouluissa vaihtelevasti. Sekä opettajat että oppilaat ilmoittivat keskeisinä ja jokapäiväisinä oppimisresursseina oppikirjat, vihot ja monisteet. Digiresurssien käyttö on vielä monessa oppilaitoksessa verrattain vähäistä. Oppilaat ovat aktiivisia digilaitteiden käyttäjiä vapaa-ajallaan, mutta koulussa niitä hyödynnetään vielä varsin satunnaisesti. Selvityksen perusteella opettajat käyttävät tietokoneita ja tabletteja opetuksessa oppilaita enemmän ja ovat oppitunneilla pääasiallisia teknologian käyttäjiä.

Kuva 2. Opettajien ja oppilaiden oppmisresurssien käyttäminen, ICT-taitotestin taustakyselystä

Osaaminen

Itsearvioinnin perusteella opettajien osaaminen on kehittynyt myönteisesti perustaitojen osalta edelliseen vuoteen verrattuna, ja puutteellisiksi taitonsa arvioineiden osuus on vähentynyt. Sen sijaan monipuolisten osaajien ja kehittyneiden digipedagogien määrä ei ole juuri lisääntynyt. Testitulosten perusteella opettajat hallitsevat parhaiten tiedonhaun ja viestinnän, merkittävimmät puutteet löytyvät laitteiden peruskäytön ja digitaalisen sisällön tuottamisen hallinnasta.

Kuva 3. Osaamisen taso rehtorien ja opettajien itsearviointikyselystä, Opeka ja Ropeka.

ICT-taitotestissä oppilaiden osaaminen on monella osa-alueella tyydyttävää, mutta jää heikoksi esimerkiksi esitysgrafiikka- ja taulukkolaskentaohjelmistojen sekä yllättäen tietokoneiden perustoiminnallisuuksienkin hallinnassa. Hyvälle tasolle oppilaiden osaaminen ei yllä vielä millään osa-alueella. Ohjelmointiosaaminen on sekä opettajilla että oppilailla varsin heikkoa.

Digitalisaation suuntaviivoja

Selvityksen perusteella näyttäisi siltä, että perusopetuksen digitalisaation suunta on oikea. Tutoropettajatoiminta on käynnistynyt jo suuressa osassa kouluja ja sen vaikutuksia opettajien osaamiseen on mielenkiintoista arvioida jatkossa. Miten tutoropettajatoiminta ja muu vertaistuki koulun arjessa vaikuttavat tulevaisuudessa täydennyskoulutuksen järjestämiseen, jää nähtäväksi. Vuonna 2016 kerätyn Opeka-aineiston avoimissa vastauksissa koulutukseen pääseminen koettiin yhtenä merkittävistä digitalisaation etenemisen esteistä.
Valtakunnallisesti tarkasteltuna digiresursseissa ja opettajien ja oppilaiden osaamisessa ei ole suuria eroja. Kuntien sisällä esiintyy kuitenkin suurtakin vaihtelua, mikä saattaa aiheuttaa eriarvoistumista koulujen välillä. Tilannetta onkin tärkeä seurata sekä valtakunnan että kuntatasolla ja puuttua tarvittaessa tilanteeseen korjaavin toimin. Näin huolehditaan edellytyksistä edistää koulujen digitalisaatiota, pedagogiikan muutosta ja oppilaiden tasavertaisia mahdollisuuksia kehittää tulevaisuudessa tärkeää osaamista osana kaikille yhteistä perusopetusta.

TOIMENPIDESUOSITUKSIA:

  • Koulujen opetuksen digistrategiat tulee laatia tukemaan pedagogisia toimintasuunnitelmia. Strategiset tavoitteet pitää jalkauttaa koko kouluyhteisöön ja muuttaa ne toimiviksi käytänteiksi. Strategioiden laadintaan olisi hyvä saada suuntaa antavia kansallisia linjauksia ja koulutusta.
  • Rehtoreille ja koulun johtajille tulee tarjota digiajan koulun menestykselliseen johtamiseen liittyvää koulutusta ja työkaluja.
  • Koulujen laite- ja digioppimateriaalihankintojen tulee tukea digistrategiaa ja hankintatarpeiden perustua pedagogisiin lähtökohtiin.
  • Opetuksessa tulee edistää oppilaiden aktiivista roolia digiresurssien hyödyntäjinä. Viihdepainotteiseen mobiililaitekäyttöön tottuneille oppilaille tulee tarjota niin erilaisten laitteistojen peruskäyttöön kuin monipuolisiin sisältötaitoihin liittyvää opetusta ja kokemuksia.
  • Digitaalisten peruskäyttötaitojen integroimista osaksi oppiaineita on syytä jatkossa tarkastella kriittisesti ja pohtia olisiko digitaitojen opetukseen syytä varata oma opintokokonaisuutensa.
  • Opettajien digiosaaminen tulee huomioida osana henkilökohtaisia kehittymissuunnitelmia ja kehityskeskusteluja.
  • Täydennyskoulutuksen tulee olla tarvelähtöistä ja tukea koulun digistrategiaa sekä opettajan henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa. Erityisesti opetussuunnitelman edellyttämään ohjelmoinnin opetukseen tulee jatkossa tarjota opettajille riittävästi täydennyskoulutusta.
  • Opettajat tulee sitouttaa digiosaamisensa kehittämiseen ja tarjota monipuolisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia opetushenkilöstölle tasapuolisesti.
  • Koulujen digitaalisen toimintakulttuurin ja opettajien sekä oppilaiden digiosaamisen kehittyminen vaativat systemaattista seurantaa.

Selvityksessä käytetyt kyselyt ja testit:
http://opeka.fi
http://ropeka.fi
http://oppika.fi
http://rosa.utu.fi/taitotesti/

Yhteystiedot:
jarmo.viteli(at)uta.fi
erika.tanhua-piiroinen(at)uta.fi

DigiKilta-seminaari Oulussa 13.2.2018: Tekoälyä, lohkoketjuja sekä yritysyhteistyötä ja kokeilutoimintaa koulumaailmassa

Minkälaisia muutoksia tekoäly tuo oppimiseen ja opettamiseen? Entä työelämään? Onko lohkoketjuteknologia koulutusmaailmalle uhka vai mahdollisuus?

DigiKilta-hanke järjestää oppimisen ja opettamisen lähitulevaisuuteen kurkistavan seminaarin Oulussa helmikuussa.

Aika

13.2.2018 klo 8.30 – 16.00

Tapahtumapaikat

Metsokankaan koulu
Metsänhoitajantie 5, Oulu

Hotelli-ravintola Lasaretti
Kasarmintie 13b, Oulu

Tapahtumapaikat kartalla

Ohjelma

8.00 – Bussikuljetus osallistujille Oulun keskustasta Metsokankaan koululle

Metsokankaan koulu

Metsänhoitajantie 5, Oulu

8.30 – 9.00 – Aamukahvi

9.00 – 9.05 – Alkusanat – päivän ohjelma alkaa – Juha Alatalo, Projektisuunnittelija, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut

9.05 – 9.45 – Metsokankaan koulun esittelyKalle Komulainen, rehtori, Metsokankaan yhtenäisperuskoulu

Metsokankaan yhtenäiskoulun esittely

Yritysyhteistyö ja kokeilutoiminta Metsokankaalla

Nopiat Kokkeilut @MetsokangasNopeat kokeilut Oulussa

9.45 – 9.55 – Tauko

9.55 – 10.15 – Opetuksen digistrategiatyö Oulussa – Digiloikka2020-hankkeen esittely – Ville Lankinen ja Anssi Tossavainen, Digiloikka2020-hanke, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut

10.15 – 10.45 – Koulukierros Metsokankaalla

10.45 – Aamupäivän ohjelma Metsokankaalla päättyy

Bussikuljetus Metsokankaan koululta Hotelli-ravintola Lasarettiin

Hotelli-ravintola Lasaretti

Kasarmintie 13b, Oulu

11.15 – 12.15 – Lounas

12.15 – 12.30 – Uusi peruskoulu -ohjelman kuulumisia – Tavoitteista toimintaanSanna Vahtivuori-Hänninen, Projektipäällikkö, Uusi peruskoulu -ohjelma, Opetus- ja kulttuuriministeriö

12.30 – 13.30 – Tekoäly opetuksessa ja oppimisessaHarri Ketamo, Tutkija, yrittäjä, Headai

Videolinkkejä:
soccerAI
microCompetencies
työelämätuntemus

13.30 – 14.00 – Lohkoketjut: uhka vai mahdollisuus koulutusmaailmassaJarmo Viteli, Tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto

14.00 – 14.30 – Iltapäiväkahvi

14.30 – 15.15 – Tekoäly ja työelämän muutosOlli Koski, Johtaja, Elinkeino- ja innovaatio-osasto, Työ- ja elinkeinoministeriö

15.15 – 15.45 – Kuullun ja nähdyn kommentointia: trendejä vai todellisuutta? Oppimisen ja opettamisen lähitulevaisuusJari Laru, Yliopistonlehtori, Oulun yliopisto

15.45 – 16.00 – Loppusanat Jari Harvio, Projektipäällikkö, DigiKilta-verkostohanke – Opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

Arto Nivan kooste päivästä: Digikilta Oulussa-Noppeita kokkeiluja ja tekoälyä

DigiKilta-tapaaminen 19.9.2017: Alustat & analytiikka

DigiKilta-hanke järjesti digitaalisia oppimisalustoja ja oppimisanalytiikkaa käsittelevän tapahtuman Varalan urheiluopistolla Tampereella 19.9.2017. Tapahtuman aamupäivän osion tallenne löytyy DigiKillan YouTube-soittolistalta.

Asiantuntijapuheenvuorot

Analytiikan hyödyt ja haasteet – mitä sanoo tutkimus

Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto
Esitysdiat

Oppimisanalytiikka 2017

Einari Kurvinen, ViLLE Team, Turun yliopisto

Tietosuoja-asetus ja suostumuksenhallinta

Tero Huttunen, opetus- ja kulttuuriministeriö
Esitysdiat

Työpajat

Seitsemän rinnakkaista pajaa, joista kukin osallistuja voi valita kolme.

1. Oppimisympäristöjen tuottama data ja sen hyödyntäminen sekä analysointi opetustoimen johdossa ja käytännön opetuksessa – Google for Education: Lauri Kaski ja Jani Närvänen, Cloudpoint
Paikka: Villa Varala
Pajan esitysdiat
Käytännön esimerkki: Google Classroom ja Google Data Studio
Työpajassa syvennymme oppimisympäristöjen tiedon keräämiseen ja analysointiin sekä tulosten hyödyntämiseen. Käytännön esimerkkien avustuksella käymme läpi, kuinka pilvipalveluita voi hyödyntää päivittäisen johtamisen tukena, sekä sen mitä ja miten opettaja voi hyödyntää oppimisympäristöjen keräämää tietoa omassa opetuksessaan. Asiantuntijoina työpajassa toimivat Googlen sertifioimat asiantuntijat Lauri Kaski ja Jani Närvänen Cloudpointilta.

2. Claned – Oppimisanalytiikka opettajan ja oppijan tukena – Miska Noponen & Solja Sulkunen, Claned
Paikka:
Päärakennus, luentosali 2
Miten oppiminen muuttuu, kun oppijat toimivat yhteisöllisesti avoimessa verkko-ympäristössä? Claned on verkko-oppimisympäristö, jossa korostuvat itseohjautuva oppiminen ja sosiaalinen vuorovaikutus. Työpajassa syvennytään siihen, miten koneälyä sekä oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää oppimisprosessin näkyväksi tekemiseen ja oppijoiden tukemiseen. Käymme käytännön esimerkkien kautta läpi henkilökohtaisia opintopolkuja, personoituja materiaalisuosituksia ja koneen tuottamia, käsitteiden hallitsemista mittaavia automaattisia testejä.

3. Microsoft Teams – Pasi Mustonen, Microsoft
Paikka:
Majala, luentosali 4
Esittelyssä Microsoft Teams -työkalu.

4. Peda.net-kouluverkko – Pedagogiikka edellä oppimisen analytiikkaa järkevästi hyödyntäen – Jouko Jokinen, Peda.net
Paikka:
Päärakennus, neuvotteluhuone
Nykyajan oppijaa ohjataan oppimispäiväkirjojen tekemiseen ja sitä kautta itsereflektioon ja yhteisöllisen oppimisen kautta vertaisarviointiin. Samaan aikaan koulun ulkopuolella tapahtuvan informaalin oppimisen määrä kasvaa suhteessa aiempaan. Viekö oppimisen analytiikan korostaminen oppimisen jäälleen kohti 70-luvun reikäkortteja monivalintatehtävineen? Kyse on viime kädessä oppimisen ja osaamisen dokumentoinnista. Formatiiviseen kannustavaan arviointiin tarvitaan opettaja ja arvioinnin pitää tapahtua siellä, missä opiskellaan. Tervetuloa kuulemaan, kuinka digiloikasta tehdään pedaloikka. Pedaloikassa digitaalisuutta hyödynnetään yhdessä oppimiseen opettajan toimiessa digilaivan kapteenina.

5. Moodle – Ville Koiviola, Mediamaisteri
Paikka: Majala, Ylämutteri
Mediamaisterin MaisteriLMS -palvelu muodostaa kokonaisuuden, joka tarjoaa työkalut, mallit ja prosessit oppimisen toteuttamiseksi nykypäivän digitaalisessa maailmassa. Työpajassa tutustutaan mm. oppimisen analytiikkaan (Intelliboard), uudistettuun käyttöliittymään (Pinja) sekä muihin MaisteriLMS:n ominaisuuksiin.

6. ViLLE – Einari Kurvinen, ViLLE Team, Turun yliopisto
Paikka:
 Päärakennus, Varala-sali
ViLLE on tehtäväpohjainen oppimisympäristö, joka tarjoaa opettajalle valmiiden kurssipakettien ja joustavien tehtäväeditorien lisäksi monipuoliset oppimisanalytiikkanäkymät. ViLLEn oppimisanalytiikka esimerkiksi tunnistaa automaattisesti oppilaiden oppimisvaikeuksia matematiikan eri osa-alueissa. Työpajassa tutustutaan ViLLEn ala- tai yläkoulun matematiikan ja ohjelmoinnin opintopolkuun oppilaan näkökulmasta ja esitellään tehtäväpalautuksista kerättyä analytiikkaa sekä sen hyödyntämistä oman opetuksen apuna.

7. Opentunti – Helpottamaan arkea – Osaaminen näkyväksi – Janne Korsimo, Opentunti
Paikka:
 Majala, Alamutteri
Pajan esitysdiatOpentunnin esittelyvideot
Opentunti tarjoaa opettajien arkeen innovatiivisen ympäristön yhteistyölle, tavoitteiden ja oppimispolkujen julkaisulle oppilaille. Opentunti antaa pedagogisen vapauden opettajalle. Siksi se sopii myös opettajille, jotka eivät korosta TVT:n käyttöä opetuksessa. Opentunti tehostaa opetuksen suunnittelua ja helpottaa oppitunneilla käytettävien materiaalien hallintaa. Uutena ominaisuutena Opentuntiin on myös tuloillaan osaamisen kartoittaminen. Osaamista voidaan kartoittaa sekä opettajilta tai oppilailta.

Paikalla on myös Koulujen tekijänoikeudet kuntoon -hankkeen infopiste, jossa hankkeen asiantuntija Tarmo Toikkanen ratkoo vierailijoiden tekijänoikeuskysymyksiä yhdessä Kaisa Honkosen kanssa.

Lisätietoja tapahtumasta
Jari Harvio
etunimi.sukunimi@hameenlinna.fi

Missä menee koulujen digitalisaatioprosessi?

Digitaalinen peruskoulu -hanke tekee seurantatutkimusta siitä, miten koulujen digitalisaatioprosessi etenee. TRIM-tutkimuskeskus toimii Digikilta-hankkeen tutkimuspartnerina ja pyrimme tuottamaan sekä jalostettua informaatiota koulujen digitalisaatioprosessista kiltalaisille että uusia tutkimustuloksia koskien mm. oppimisanalytiikkaa, lisättyä ja virtuaalitodellisuutta jne. koulutuksessa ja oppimisessa.

Seuraamme tarkkaan peruskoulun digitalisaatioprosessin etenemistä käyttäen online-työkaluja, jotka on tarkoitettu oppilaille, opettajille ja rehtoreille. Olemme yhteistyössä kuntien (Tampere, Hämeenlinna, Espoo, Vantaa, Helsinki ja Turku) tvt-asiantuntijoiden kanssa rakentaneet nämä työkalut ja operoimme itse niiden online-toimintaa ja tulosten koostamista.

Makupaloja tulevista tuloksista

Uusimmat ennakkotulokset vuodelta 2017 osoittavat edelleen opettajien myönteistä suhtautumista digitaalisuuden hyödyntämiseen opetuksessaan. 75 % opettajista haluaisi käyttää enemmän digityökaluja (laitteet ja sisällöt) opetuksessaan. Toisaalta vain 50 % ilmoittaa, että heillä on käytössään riittävän nopea ja luotettava verkkoyhteys opetuksessaan. Opettajista 45 % ilmoittaa kokevansa jatkuvan uuden teknologian tuomisen opetukseen stressaavaksi. Tässä näkyy selkeitä eroavaisuuksia eri koulujen välillä. Näitä lukuja olisi varmasti mukava katsoa suhteessa myös Digikilta-kuntiin.

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa oli myös rehtoreille oma kysely, jossa kysyttiin osittain samoja asioita kuin opettajilta. Rehtorit ilmoittivat systemaattisesti positiivisempia arvioita kuin opettajat mm. seuraaviin väittämiin:

  • Työyhteisön asenneilmapiiri on myönteinen uusien asioiden kokeilemiseen opetuksessa
  • Koulullani on yhteisesti sovitut tavoitteet TVT:n hyödyntämisestä opetuksessa
  • Koulussani on helppo lähteä kehittämään uusia toimintatapoja.

Oppilaille on myös tehty kysely heidän digitaidoistaan ja käytöstään. Pelisäännöt kännykän ja tietokoneen käytöstä oli käytössään 60 %:lla 2lk oppilaista, 45 %:lla 5lk oppilaista ja 15 %:lla 8lk oppilaista. Selkeää osaamisaukkoa oli mm. tekijänoikeuksien hahmottamisessa kaikilla luokka-asteilla.

Lisää tuloksia löytyy www.opeka.fi– ja www.ropeka.fi-palveluista sekä ITK-konferenssissa. Syksyllä 2017 ilmestyy lisäksi laajempi raportti tuloksista.

Lisätietoja

Digikiltalaiset voivat olla meihin yhteydessä mikäli haluavat tarkempia tuloksia omalta alueeltaan tai heillä on ideoita esim. uusista tutkimusavauksista:

Jarmo Viteli, jarmo.viteli@uta.fi
Erika Tanhua-Piiroinen, erika.tanhua-piiroinen@uta.fi

Digikilta-tapaaminen 9.2.2017: Opetustilojen ICT-suunnittelu

Mitä pitää huomioida uusien opetustilojen ICT-suunnittelussa
– kriittiset pedagogiset ja tekniset ehdot

Kaarina-Turku
9.2.2017

Ohjelma

Piikkiön yhtenäiskoulu
Koulutie 2, 21500 Piikkiö, Kaarina

8:30–9:00 Aamukahvit

9:00–10:00 Uudet oppimistilat – tutustuminen ja rehtori Marko Kuuskorven alustus

10:00–10:45 Siirtyminen Turkuun

TOP-keskus Turku
Lemminkäisenkatu 32, 20520 Turku TriviumCity, 3. kerros

10:45–11:15 Hämeenlinna, Nummikeskus – Jari Harvio ja rehtori Kati Hirvonen esittelevät

11:15-11:45 Koulun tila- ja teknologiaratkaisut uusiksi – tutkimus- ja kokemustietoa oppimisyhteisön parhaaksi – Jarmo Viteli, TRIM, Tampereen yliopisto

11:45–12:30 Lounas

12:30–13:15 Turun normaalikoulun remontti: ICT – näkökulma – Jari Sjölund, sovellussuunnittelija

13:15–14:00 Oppilaitoksen Wifi-suunnittelusta ja -toteutuksesta – Pauli Riikonen, Dustin, Teknologiakonsultti

14:00–14:30 Kahvi

14:30–15:15 Koulurakentaminen pedagogisesta näkökulmasta – Jarmo Salo, rehtori, Syvälahden koulu, Turku (alustus, workshop, purku)

15:15-16:00 Yhteenveto ja päivän päätös

Esitysaineistot

 

 

 

 

Esi- ja perusopetuksen DigiKilta-seminaari Hämeenlinnassa 29.11.2016

Päivän teemana: Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön strategiat & suunnitelmat

Aloitamme aamun vierailemalla uudella ja innovatiivisella Tuomelan koululla ja sen jälkeen siirrymme Verkatehtaalle, jossa jatkamme lounaalla ja yhteisellä työskentelyosuudella.

Ohjelma

8.30 – 9.30 Kahvit ja uuden Tuomelan koulun esittely
9.30 – 11.00 Jatketaan Tuomelan monitoimitilassa

Päivän teema: TVT, strategiat & suunnitelmat
Teeman esittelyä ja esimerkkejä strategiatyön toteutuksesta

Hämeenlinna

Kaarina

Vaasa

Toimintaa ohjaava tutkimus DikiKilta-hankkeessa: Opeka, Oppika ja Ropeka (Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto)

11.00 Siirtyminen Verkatehtaalle
11.30 – 12.15 Lounas ja verkostoitumistauko
12.15 – 12.45 Digiloikasta pedaloikkaan (Leena Pöntynen, Kuntaliitto)

12.45 – 14.00 Pelkkää paperia vai poppia? Kestääkö TVT-strategiasi päivänvalon? Virikkeellistä, strategista pohdintaa yhdessä! (Teemu Moilanen, Ilona IT)

14.00 – 14.15 kahvitauko
14.15 – 14.45 Työskentely ryhmissä jatkuu
14.45 – 15.30 Ryhmätöiden esittely & päivän koonti

Ennakkotehtävä
Valmistele iltapäivän työpajaan tiivis mediaesitys (esim. video 1 min, kuvaesitys tai 1 dia) oman strategianne keskeisistä kulmakivistä. Miltä strategianne näyttää arjessa? Ennakkotehtävä toimii virikkeenä pienryhmätyöskentelylle ja tulee osaksi hankeverkoston yhteistä ideapankkia!