Missä menee koulujen digitalisaatioprosessi?

Digitaalinen peruskoulu -hanke tekee seurantatutkimusta siitä, miten koulujen digitalisaatioprosessi etenee. TRIM-tutkimuskeskus toimii Digikilta-hankkeen tutkimuspartnerina ja pyrimme tuottamaan sekä jalostettua informaatiota koulujen digitalisaatioprosessista kiltalaisille että uusia tutkimustuloksia koskien mm. oppimisanalytiikkaa, lisättyä ja virtuaalitodellisuutta jne. koulutuksessa ja oppimisessa.

Seuraamme tarkkaan peruskoulun digitalisaatioprosessin etenemistä käyttäen online-työkaluja, jotka on tarkoitettu oppilaille, opettajille ja rehtoreille. Olemme yhteistyössä kuntien (Tampere, Hämeenlinna, Espoo, Vantaa, Helsinki ja Turku) tvt-asiantuntijoiden kanssa rakentaneet nämä työkalut ja operoimme itse niiden online-toimintaa ja tulosten koostamista.

Makupaloja tulevista tuloksista

Uusimmat ennakkotulokset vuodelta 2017 osoittavat edelleen opettajien myönteistä suhtautumista digitaalisuuden hyödyntämiseen opetuksessaan. 75 % opettajista haluaisi käyttää enemmän digityökaluja (laitteet ja sisällöt) opetuksessaan. Toisaalta vain 50 % ilmoittaa, että heillä on käytössään riittävän nopea ja luotettava verkkoyhteys opetuksessaan. Opettajista 45 % ilmoittaa kokevansa jatkuvan uuden teknologian tuomisen opetukseen stressaavaksi. Tässä näkyy selkeitä eroavaisuuksia eri koulujen välillä. Näitä lukuja olisi varmasti mukava katsoa suhteessa myös Digikilta-kuntiin.

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa oli myös rehtoreille oma kysely, jossa kysyttiin osittain samoja asioita kuin opettajilta. Rehtorit ilmoittivat systemaattisesti positiivisempia arvioita kuin opettajat mm. seuraaviin väittämiin:

  • Työyhteisön asenneilmapiiri on myönteinen uusien asioiden kokeilemiseen opetuksessa
  • Koulullani on yhteisesti sovitut tavoitteet TVT:n hyödyntämisestä opetuksessa
  • Koulussani on helppo lähteä kehittämään uusia toimintatapoja.

Oppilaille on myös tehty kysely heidän digitaidoistaan ja käytöstään. Pelisäännöt kännykän ja tietokoneen käytöstä oli käytössään 60 %:lla 2lk oppilaista, 45 %:lla 5lk oppilaista ja 15 %:lla 8lk oppilaista. Selkeää osaamisaukkoa oli mm. tekijänoikeuksien hahmottamisessa kaikilla luokka-asteilla.

Lisää tuloksia löytyy www.opeka.fi– ja www.ropeka.fi-palveluista sekä ITK-konferenssissa. Syksyllä 2017 ilmestyy lisäksi laajempi raportti tuloksista.

Lisätietoja

Digikiltalaiset voivat olla meihin yhteydessä mikäli haluavat tarkempia tuloksia omalta alueeltaan tai heillä on ideoita esim. uusista tutkimusavauksista:

Jarmo Viteli, jarmo.viteli@uta.fi
Erika Tanhua-Piiroinen, erika.tanhua-piiroinen@uta.fi

MPASSid – kansallinen kertakirjautuminen käyttöön 2017

mpasswebinaari-1112017-mpassid-1-638

Ministeriön näkökulmasta kertakirjautuminen on strateginen kansallinen palvelu ja siksi ministeriö on sitoutunut MPASSid:n kehittämiseen vähintään vuoden 2018 loppuun asti yhteistyössä Viron kanssa. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan MPASSid®-kertakirjautuminen otetaan Suomessa tuotantokäyttöön kansallisesti syksyllä 2017. MPASSid mahdollistaa olemassa olevien tunnuksien käyttämisen kirjautumisessa kaikkiin MPASSid:n piirissä oleviin palveluihin. Yritysten ja kuntien liittyminen MPASSid:n hyödyntäjiksi tapahtuu tunneissa – ei viikoissa. Tällä hetkellä yli 90 % peruskoululaisista kuuluu jo MPASSid:n piiriin. Kuntien tarvitsee kuitenkin ottaa palvelu käyttöönsä, jotta oppilaat ja opettajat voivat hyödyntää kansallista kertakirjautumista. Kuntien ja yritysten tarvitsee tehdä vain yksi integraatio. Palvelun lupauksena on maksimissaan 3 sekuntia kestävä kirjautuminen!

Samalla tunnuksella kaikkeen materiaaliin – ei enää useita tunnuksia

Ennen vanhaan kouluissa ja työpaikoilla käytettiin erillisiä tunnuksia jokaiseen järjestelmään kirjautuessa. Jatkossa ei enää tarvitse kuin yhdet tunnukset. MPASSid:n kehittämisen aikaisten kokemusten mukaan tyypillisin käyttötapaus on kuntien antamien tunnuksien käyttäminen kaikkiin materiaaleihin ja palveluihin kirjautumisessa. Toisin sanoen esimerkiksi Wilma-tunnuksilla tai kunnan antamalla sähköpostitunnuksella voi kirjautua oppimisympäristön lisäksi yritysten tuottamiin palveluihin, joita käytetään opetuksessa.

MPASSid on laajennettava ja joustava tunnistuskehikko, joka perustuu kansainvälisiin standardeihin. Tällä hetkellä myös sosiaalisen median tunnuksia ja YLE Tunnusta voi käyttää kirjautumiseen eri palveluihin samalla lailla kuin mainittua Wilma-tunnusta. Mikäli tulevaisuudessa tulee esiin uusia tunnistusmenetelmiä, ne voidaan nopeasti liittää osaksi MPASSid-palvelua ja uudet toivotut menetelmät ovat heti kaikkien käytössä. Tavoite on, että syksyllä 2017 MPASSid:n käyttäjämäärä on 800 000 ja että sen piiriin kuuluu yli 100 palvelua.

Nopeuttaa palveluiden tuotekehitystä ja käyttöönottoa

MPASSid-ratkaisun missio on pitkällä juoksulla tukea elinikäistä oppimista. Tällä hetkellä fokus on yleissivistävän koulutuksen tukemisessa, koska sille segmentille ei ole ollut olemassa kelvollista kertakirjautumisratkaisua. Tavoitteemme on tehdä digitaalisiin oppimateriaaleihin ja palveluihin kirjautumisesta mahdollisimman helppoa ja huomaamatonta. MPASSid-tiimi määrittelee hyvän käyttäjäkokemuksen seuraavasti:

jokaisen kirjautumisyrityksen pitää onnistua ja kestää alle 3 sekuntia.

Yli 90% Suomen peruskoulujen ja lukioiden oppilaista voisivat käyttää MPASSid:ta arjessaan. Osa kunnista ei vielä ole ottanut MPASSid:ta käyttöön, mutta määrä kasvaa tasaisesti. Yrityksen ei enää tarvitse miettiä tunnistusratkaisua, joka yhdellä integroinnilla tuo Suomen oppilaat yrityksen palvelun piiriin. Jokaisen onnistuneen tunnistautumisen yhteydessä välitetään standardoitu käyttäjäprofiili, jonka avulla käyttäjä tunnistetaan yksilöllisesti ja palvelukokemus voidaan optimoida ja personoida.

Jatkuvuuden ja elinvoimaisuuden varmistaminen

Palvelun hallintamalli valmistunee maaliskuussa ja osana sitä on hahmoteltu palvelun rahoitusmallia jatkuvuuden takaamiseksi. Tällä hetkellä OKM maksaa kaikki kulut. Hallintamallissa tavoitellaan rahoituspohjan asteittaista laajentamista siten, että suurimmat hyötyjät valtio, koulutuksen järjestäjät ja palveluntarjoajat jakavat kustannukset yhdessä. Lähtökohtana on, että kustannukset jakamalla on mahdollista tarjota palvelua kunnille ja palveluntarjoajille hyvin kohtuullisella, keskimäärin muutaman sadan euron, vuosimaksulla. Loppukäyttäjille, eli opettajille ja oppilaille, palvelun käytön on oltava maksutonta.

Palvelun tulee tuottaa niin paljon lisäarvoa, että esimerkiksi kunnille vuosimaksu on taloudellisesti järkevämpää, kuin erillisjärjestelmien integraatiot. Mikäli palvelua ei koeta tarpeeksi hyväksi ja arkea helpottavaksi, olemme epäonnistuneet. Hallintamallin käsittelyn jälkeen tulemme kuulemaan asiasta tarkemmin kevään aikana. Seuraa mpass.fi-sivun uutisia ja Twitter-tiliä @mpassonline.

Ministeriön näkökulmasta kertakirjautuminen on strateginen kansallinen palvelu ja siksi ministeriö on sitoutunut MPASSid:n kehittämiseen vähintään vuoden 2018 loppuun asti yhteistyössä Viron kanssa. Viro on ottamassa MPASSid-ratkaisun käyttöön 2017 aikana. MPASSid:n kehittämisessä ja käyttökokemuksen parantamisessa käytetään automatisoitua seurantaa, joka tuo esiin käyttäjien mahdolliset ongelmat välittömästi ja parannuksia voidaan tehdä jatkuvasti. Kehittämis- ja konseptointityötä tehdään ketterästi kokeilemalla hyödyntäen muun muassa korkeakouluopiskelijoita Demola-projektien kautta. MPASSid on kokonaan avointa lähdekoodia ja kehitetään yhdessä Viron kanssa.

Lisätietoja
mpass.fi

Teksti: Jarkko Moilanen