Hyppy tuntemattomaan – lisää terveisiä Kuopion DigiKilta-seminaarista

Teksti ja kuvat: Iida Pitkänen

Lisätty todellisuus peruskoulussa ja virtuaalitodellisuuden tulevaisuus opetuskäytössä – nämä aiheet herättivät mielenkiintoni, kun huomasin, että täällä kotikulmilla Kuopiossa järjestetään DigiKilta-seminaari 15.11.2017. Lisäksi olisi oiva mahdollisuus päästä tutustumaan vastavalmistuneeseen Jynkän kouluun elämyksellisine oppimisympäristöineen ja itsepalvelukirjastoineen. Olen pian valmistuva äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaopiskelija, ja koska tilaisuus oli kaikille avoin, päätin ilmoittautua mukaan ihan mielenkiinnosta!

Iida Pitkäsen runo DigiKilta-seminaaristaSeminaarin otsikkona oli ”Virtuaalitodellisuutta, uutta esitystekniikkaa ja tilasuunnittelun huomioita kouluhankkeissa”. Päivän aikana oli asiaa ihan konkreettiselta käytännön tasolta villeihin visioihin, joissa vain mielikuvitus on rajana. Ossi Hyyti kertoikin edellisessä blogikirjoituksessa kattavasti päivän kulusta, joten tässä kirjoituksessa jatkan siitä kertoen omista kokemuksistani sekä niiden herättämistä ajatuksista. Twitteristä löytyy myös tapahtumasta syntynyt runo!

Päivän aikana pääsin mm. kuvaan dinosauruksen kanssa ja pääsin kurkistamaan elimistön sisälle. Virtuali-tee –sovelluksella pääsee näkemään kaverin ihon alle ja tutkimaan ihmiskehon anatomiaa iPadilla tai VR-laseilla, kun kaveri laittaa päälleen sovellukseen liittyvän t-paidan. Pääsimme selaamaan myös AR-kirjoja, joiden kuvat heräsivät eloon, ja esimerkiksi aurinkokunnan mallia pystyi katsomaan eri kulmista, kun sitä katsoi iPadin kameran läpi. Myös dinosaurukset heräsivät eloon samalla konstilla! Pienempiä oppilaita riemastuttavat varmasti sovellukset, joilla värityskuvat muuttuvat kolmiulotteisiksi hahmoiksi kännykän näytöllä, ja esimerkiksi eri maiden väritetyt liput alkavat liehua tuulessa. Pääsin myös kokeilemaan, miltä tuntuu VR-lasit päässä ja luurit korvilla kävellä hissiin, painaa nappia ja nousta hissimusiikkia kuunnellen yhdeksänteen kerrokseen. Sieltä piti astua tasapainoilemaan kapealla lankulla – ja pudota siltä! Onneksi kesken putoamisen saattoi muistaa, että tämä on vain virtuaalitotta ja oikeasti ollaan jalat tukevasti maan kamaralla.

Toisissa todellisuuksissa seikkailulasit päässä ei tosiaan enää ole todellisuutta pelkästään scifi-kirjallisuudessa jo vuonna 2000 julkaistussa The Simsissä vaan se on todellista totta tänä päivänä. Lisätty todellisuus (augmented reality, AR) on sitä, kun ympäristöömme lisätään esimerkiksi kännykän näytöllä näkymään jotakin. Esimerkiksi Pokémon Go ja IKEA Place ovat lisätyn todellisuuden sovelluksia. Siitä kehittyneempi muoto on yhdistetty todellisuus (mixed reality, MR), jossa lasit tai tulevaisuudessa ehkä piilolinssit päässä voi nähdä digitaalisesti tuotettua kuvaa suoraan omassa näkökentässä. Virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) puolestaan vie käyttäjänsä tästä todellisuudesta jonnekin aivan muualle, vaikkapa sinne pilvenpiirtäjän huipulle tai mereen sukeltamaan. VR-kokemukseen tarvitaan virtuaalilasit ja kuulokkeet, eli ympäröivä todellisuus suljetaan pois. Opetuskäyttöön tehtyjä sovelluksia ei vielä kovin paljon ole, eikä niiden koodaaminen ihan riviopettajalta onnistu – oppilailta tosin voi onnistuakin, kuten Kuopion Klassikalla saimme nähdä!

Kuopion klassillisessa lukiossa eli tuttavallisemmin Klassikalla tutustuimme rehtori Jukka Sormusen johdolla #FinEduVR-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on hankkeen nettisivujen mukaan mm. ”pilotoida virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä lukion oppiaineissa, ilmiöissä, tiimikursseilla sekä yrittäjyyskasvatuksessa”. Teknologian kehittyessä ollaan siirtymässä uudenlaiseen virtuaalisen kokemuksen aikaan, ja hankkeen myötä otetaan ensimmäisiä askeleita VR-kokemusten hyödyntämisessä opetuskäytössä ja kouluympäristössä. Yle on uutisoinut hankkeesta artikkelissa Avaruusmatkailua ja anatomiaa – virtuaalimaailmoista apua opiskeluun? Siinä mainitaan muun muassa, että koulussa opitaan nykyään paitsi lukemalla ja kirjoittamalla myös 360-videoita kuvaamalla ja virtuaalisia oppimisympäristöjä luomalla.

Florian Radke povaa TEDx Talks -esityksessään “How Augmented Reality Will Change Education Completely” virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden mullistavan ihmisten tavan ajatella, oppia ja kommunikoida. Blogikirjoituksessaan ”Why Augmented Reality Is The Next Platform for Education” hän esittää niiden olevan myös osa tulevaisuuden koulumaailmaa ja oppimisympäristöjä. Hän uskoo meidän siirtyvän kännyköistä, tableteista ja muista kaksiulotteisista laitteista VR- ja MR-laseihin tai jopa MR-piilolinsseihin jo lähitulevaisuudessa. Aika näyttää, istuuko muutaman vuoden päästä ruuhkabussissa kännyköiden ylle kumartuneiden hahmojen sijaan kypäräpäistä kansaa. Jos kännykkään puhumista bussissa pidettiin ainakin alkuun epäkohteliaana, niin mitenkähän on esimerkiksi MR-lasit päässä kaupan kassalla asioimisen laita? Saakohan MR-piilolinssit silmissä ajaa autoa? Ja jos kuulokkeet päässä oppitunnilla istuminen ei ole sallittua, niin mitenköhän minun pitäisi tulevana opettajana tervehtiä luokkaan MR-häkkyrä päässä kävelevää oppilasta?

Yksinkertaisimmillaan AR, VR ja MR ovat edistyksellisiä havainnollistamisvälineitä. Pahimmillaan ne ovat vain yksi digitaalinen härpäke lisää, jonka opetteluun, asentamiseen ja valmistamiseen kuluu enemmän aikaa ja luonnonvaroja kuin mitä siitä saatavaan hyötyyn nähden olisi järkevää. Parhaimmillaan ne avaavat täysin uusia näkökulmia, ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia, joita emme ehkä osaa vielä kuvitellakaan – kuten ei kukaan osannut kuvitella, kuinka mullistava vaikutus esimerkiksi internetillä loppujen lopuksi on ollut. Ja vaikka aluksi hyöty olisi lähinnä uusia huikeita kokemuksia, kuten syvänmeren kalojen seurassa uiskentelu tai avaruuteen lentäminen, ovat nekin arvokkaita. Jokainen uusi kokemus on arvokas, sillä erilaisten kokemusten kautta opimme ymmärtämään maailmaa, erilaisia ilmiöitä ja itseämme aina vain paremmin.

Virtuaalielämyksiä ja monipuolisia oppimisen tiloja – terveisiä Kuopion DigiKilta-seminaarista

Teksti: Ossi Hyyti
Kuvat: Niina Kesämaa

DigiKilta-verkosto kokoontui 15.11.2017 Kuopiossa Jynkän koululla, Kuopion kansalaisopistolla sekä Kuopion klassillisella lukiolla tutustumaan tilasuunnitteluun, äänisuihkuihin sekä lisätyn todellisuuden ja virtuaalimaailmojen sovelluksiin, laitteisiin ja mahdollisuuksiin.

Päivä alkoi aivan uudella Jynkän koululla. Koulun viralliset avajaiset olivat vielä pitämättä, mutta pääsimme kuitenkin koulun rehtorin Jorma Partasen johdolla tutustumaan jo käytössä oleviin tiloihin.

Jynkän koulu on saanut tosiaan aivan upouuden koulurakennuksen, jossa koko kolmisarjainen alakoulu mahtuu upeasti yhdessä opiskelemaan. Alakoulun lisäksi rakennuksessa toimii myös alueen kirjasto sekä oppilashuoltopalvelut. Koulun piha toimii myös alueen lähiliikuntapaikkana.

Ennen varsinaista tutustumista uuden rakennuksen upeisiin tiloihin, Kuopion kaupungin tilahallintapäällikkö Tanja Karpasto kertoi meille käyttäjäkeskeisestä tilasuunnittelusta Kuopion kouluhankkeissa. Hän korosti omassa esityksessään, miten he ovat Kuopiossa ymmärtäneet, että käyttäjä on keskeisessä roolissa prosessin alusta alkaen, toimien siinä varsinaisen toiminnan asiantuntijana. Hän toi esiin myös sen, että kaikessa koulurakentamisessa täytyy lähteä liikkeelle koulun toimintakulttuurista ja sen tarpeista. Rakennushankkeessa ja digitaalisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana todella monia toimijoita, joten viestinnän tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Ja tässä tiedonkulussa aivan ensiarvoisen tärkeää on sen oikea-aikaisuus.

Kattavan luennon jälkeen lähdimme tutustumaan Jynkän koulun tiloihin. Koulussa eri luokka-asteiden oppilaat opiskelevat yhdessä (luokka-asteisiin sitomaton opetus) ja jo senkin vuoksi koulussa on paljon avoimia oppimisympäristöjä. Näissä avoimissa tiloissa on hyödynnetty mm. äänisuihkuja. Näillä äänisuihkuilla on saatu aikaan monipuolisuutta avoimien tilojen käyttöön sekä äänimaailmaan. Heidän äänisuihkuhanke on palkittu Opetushallituksen toimesta yhtenä innovatiivisimpana kouluhankkeena. Koululla on liikuntapainotus, joka näkyi mm. liikuntasalin joustavana lattiana, volttimonttuna sekä kattavana lähiliikuntapaikkana.

Kaiken kaikkiaan olin hyvin vaikuttunut tilojen monipuolisuudesta.

Kouluvierailun jälkeen päivä jatkui Kuopion Kansalaisopistolla, jossa ensimmäisenä Rovaniemen TVT-koordinaattori Petteri Kartimo avasi meille langattoman esitystekniikan mahdollisuuksia luokkahuoneissa. Hän totesi, että laitteita langattoman esitystekniikan toteuttamiseen on kotikäytöstä yrityskäyttöön, mutta sellainen koulujen käyttöön soveltuva ”välimalli” edelleen hieman puuttuu. Erityisesti Kartimo korosti langattoman verkon merkitystä koko nykykoulun selkärankana.

Lisätyn todellisuuden sovelluksia – klikkaa kuva suuremmaksi

Vielä ennen lounasta pääsimme sukeltamaan AR-maailmaan Kuopion perusopetuksen TVT-tukihenkilöiden, Jarno Bruunin ja Sinikka Leivosen, opastuksella. Saimme käsiimme Kuopion perusopetuksen iPadit ja niiden avulla pystyimme tutustumaan 9 erilaiseen lisätyn todellisuuden sovellukseen.

Lounaan jälkeen matka jatkui Kuopion klassillisen lukion tiloihin, jossa rehtori Jukka Sormunen johdatti meitä virtuaalimaailmojen sovelluksiin, laitteisiin ja mahdollisuuksiin opetuksessa ja oppimisessa. Sormunen esitteli meille mm. #FinEduVR-hankkeen toimintaa. Pääsimme itse tutustumaan mm. erilaisiin 360-kameroihin (mm. Theta S, Samsung 360, Panono 360 ja Insta 360 Pro -kamerat) ja julkaisualustoihin (mm. ThingLink, Viwer ja Vizor) sekä niiden avulla toteutettuihin projekteihin.

Luennon ja laitteisiin tutustumisen jälkeen siirryimme koulun aulaan, johon on rakennettu erilaisia virtuaalimaailmoja. Itselleni ainakin sykähdyttävin kokemus tälle päivälle oli Playstation VR ja HTC Vive -virtuaalitilan ja -ohjelmiston kokeilu. Enpä olisi uskonut, että tasaisella koulun lattialla voin kokea sellaisia päätä huimaavia elämyksiä.

Kiitos verkostolle erittäin antoisasta päivästä Kuopiossa.

Päivän aineistoihin voit tutustua täällä >>>

DigiKilta yhteistyöhön COSS ry:n Avoinkoodi.fi-palvelun kanssa

Avoinkoodi.fi

DigiKilta on valtakunnallinen Opetushallituksen rahoittama verkostohanke esi- ja perusopetuksen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Hanke keskittyy tiedolla johtamiseen sekä hyvien toimintakäytäntöjen levittämiseen. Sen toiminnasta vastaavat Hämeenlinnan johdolla 12 kuntaa sekä Tampereen yliopisto ja Suomen eOppimiskeskus ry. Tärkeä osa hanketta on avoin tietopankki, jossa julkaistaan hankkeen kuluessa kertyneitä tietoja ja kokemuksia sekä aiheeseen liittyvää uutisointia. Lisäksi kertynyttä tietotaitoa hyödynnetään DigiKillan järjestämissä teemapajoissa, tapahtumissa ja webinaareissa.

Avoinkoodi.fi on puolestaan Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry:n ylläpitämä palvelu, joka kokoaa yhteen avoimena lähdekoodina julkaistut julkishallinnon IT-hankkeet. Palvelua on nyt laajennettu käsittämään opetuksessa ja oppilashallinnossa käytettävät järjestelmät, joita oppilaitokset ja kunnat voivat hyödyntää. Avoinkoodi.fi siirtyi Solitalta COSSin jatkokehitykseen vuoden 2017 alussa.

COSSia ja DigiKiltaa yhdistää yhteinen tavoite saattaa avoimen lähdekoodin ratkaisut helpommin niitä etsivien saataville. Siinä missä DigiKilta tuntee oppilaitosten käyttämät avoimen lähdekoodin ratkaisut, pystyy COSS tarjoamaan näille toimivan julkaisualustan Avoinkoodi.fi-palvelussa. COSS ja DigiKilta ovatkin päättäneet tehdä yhteistyötä ja julkaista avoimen lähdekoodin oppimisalan hankkeet ja järjestelmät Avoinkoodi.fi-sivustolla erillisessä oppilaitoksille suunnatussa osiossa. Sivusto löytyy myös DigiKilta.fi-tietopankista. Tarkoituksena on säästää oppilaitosten edustajien aikaa ja karsia avoimen lähdekoodin ratkaisujen etsimiseen ja käyttöönottoon liittyvää päällekkäistä työtä tarjoamalla lista saatavilla olevista palveluista. Tutustu palveluun osoitteessa avoinkoodi.fi ja ilmoita meille puuttuvista järjestelmistä GitHubin kautta tai sähköpostitse avoinkoodi@coss.fi.

Lisätiedot
Timo Väliharju, Toiminnanjohtaja, COSS ry, timo.valiharju@coss.fi, 050 330 3339
Jari Harvio, Opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki, DigiKilta-verkosto, jari.harvio@hameenlinna.fi, 050 594 7883

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

OppilasAgentit – onnistuneesta pilotista koko kaupungin käytännöksi

Syksyllä 2016 Hämeenlinna lähti mukaan OppilasAgentti-toimintaan seitsemän innokkaan pilottikoulun voimin. Varsinkin Kuuma-kunnista oli kuulunut paljon hyviä kokemuksia OppilasAgentti-toiminnasta, jonka ajatuksena on osallistaa ja saada näkyväksi oppilaiden tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä valjastaa tätä osaamista koko kouluyhteisön käyttöön.

Pilotointiin lähti mukaan kolme ylä- ja neljä alakoulua, joissa kussakin valittiin yksi OpettajaAgentti. OpettajaAgenttien, opetusteknologiapäällikkö Jari Harvion sekä OppilasAgentti-toiminnan koordinaattori Sami Heinon kesken alettiin kehittää Hämeenlinnalle sopivaa mallia tämän hienon toiminnan jalkauttamiseksi. Kehitystyö aloitettiin tekemällä tutustumismatka Nurmijärvelle, Karhunkorven kouluun, jossa nähtiin ja tavattiin niin Agentteja tositoimissa kuin ohjaavia ihmisiä toiminnan takana. Yhteisten suunnitelmien ja koulujen omien lähtökohtien pohjalta jokainen koulu aloitti OppilasAgentti-toiminnan itselleen sopivalla tavalla.

Kouluilla toiminta lähti käyntiin innokkaasti ja suurimpana ongelmana tuntuikin olevan innokkaiden OppilasAgenttien riittävä työllistäminen. Agenttien osaamista käytettiin muun muassa:

  • apuopettajina muiden luokkien oppitunneilla
  • laitteista huolehtimisessa
  • yksittäisten opettajien neuvomisessa
  • koulun TV-ohjelman laatimisessa
  • juhlien AV-tekniikasta huolehtimisessa
  • discojen äänentoiston järjestämisessä
  • yms.

OppilasAgenttien toiminta ei jäänyt pelkästään koulujen seinien sisäpuolelle. Luolajan koulun Agentit kävivät tarjoamassa tarvittavia apukäsiä opettajien iPad-koulutuksissa. Hykin ja Seminaarin Agentit taas tapasivat keskenään pitäen toisilleen vertaiskoulutusta osaamistaan erikoistaidoista. Lisäksi Hämeenlinnan kunnanvaltuustosta lähestyttiin OppilasAgentteja, kun valtuutetut saivat käyttöönsä iPadit. Pian Raatihuoneella nähtiinkin Luolajan ja Kirkonkulman koulun oppilaita opastamassa valtuutettuja kädestä pitäen teknologian maailmaan.

Lukuvuoden aikana Opettaja- ja OppilasAgenteille järjestettiin koulutuksia ja mahdollisuuksia ajatusten vaihtoon. Pilottivuosi huipentui Hämeenlinnan Verkatehtaalla, jossa kaikille OppilasAgenteille järjestettiin Agenttipäivä. Päivän aikana koulut esittelivät toisilleen omaa toimintaansa sekä osallistuivat IlonaIT:n Riikka Marttisen rakentamaan SEPPO-peliin, jossa pohdiskeltiin hyvän Agentin ominaisuuksia sekä ratkaistiin teknologian käyttöä vaativia tehtäviä.

Erittäin hyvien kokemusten jälkeen pilottitoiminta päätettiin laajentaa koko kaupunkia koskevaksi. OppilasAgenttien kouluttamisen ja toiminnan organisoinnin avuksi valjastetaan myös alueellisia TVT-opettajia, nivoen OppilasAgentti- ja tutor-toimintaa yhteen. Syyskuussa Verkatehtaalla tapaavat kaikkien Hämeenlinnan koulujen OpettajaAgentit ja muutaman viikon päästä kouluilta löytyykin parisen sataa OppilasAgenttia jakamassa teknologista osaamistaan niin oppilaille kuin opettajillekin saaden itselleen arvokasta esiintymiskokemusta.

Teksti: Sami Heino

Verdi – vertaisoppimista digitaidoissa

Kuopiossa Pyörön koulu valittiin mukaan sadan HundrED-kokeilun joukkoon VerDi – vertaisoppiminen digitaidoissa -projektilla. Pyörön VerDi -projektissa on luotu uudenlainen malli opettajien ja oppilaiden tieto- ja viestintätekniikkataitojen oppimiseen. Kuudennen luokan opettajat ja koulun tieto- ja viestintätekniikasta vastaavat saavat koulutusta Kuopion kaupungin TVT-koordinaattorilta noin kerran kuukaudessa. Yhteisissä tapaamisissa suunnitellaan oppimiskokonaisuuksia esimerkiksi koodaamisesta, robotiikasta, Office 365-käytöstä, kuvankäsittelystä tai iPadien erilaisista sovelluksista. Kaikki kokonaisuudet pohjautuvat Kuopion oman tvt-opetussuunnitelman sisältöihin ja tavoitteisiin.

Kuudennen luokan opettaja opettaa omalle luokalleen sovitun aihekokonaisuuden ja oppilaat tietävät, että heillä on velvollisuus opettaa opittu aihekokonaisuus nuoremmille oppilaille. Olennaista on vertaisoppiminen: kuudesluokkalaiset opettavat yhteisen oppitunnin aikana sovitun asian kädestä pitäen viidennen luokan oppilaille, jotka taas aikanaan siirtävät oppimansa taidot neljännen luokan oppilaille. Tavoitteena on saada digitaitojen vertaisoppimisesta luonnollinen osa koulun arkea. Tällöin taitojen oppiminen ei ole riippuvainen yksittäisestä opettajasta ja kaikilla oppilailla on tasa-arvoiset mahdollisuudet saada opetusta digitaidoissa. Oppilaan näkökulmasta oppimista tehostaa tietoisuus siitä, että oman oppimisen lisäksi on vastuussa toisten oppilaiden opettamisesta. Asiat opitaan yleensä paremmin, kun ne opetetaan toiselle.

Kokemukset VerDi-hankkeen ensimmäisestä vuodesta ovat olleet erittäin myönteiset. Opettajat ovat saaneet omalla koulullaan säännöllistä tvt-koulutusta, joka on toteutettu YS-ajalla. Yhdessä tvt-koordinaattorin kanssa suunniteltu opetuskokonaisuus on ollut helpompi opettaa omille oppilaille, kun sitä on voinut ensin testata kollegojen kanssa. Oppilaat ovat ottaneet hienosti vastuuta digitaitojen opettamisesta pienemmille oppilaille. Samalla myös ne opettajat, jotka ovat arkoja tvt-taidoissa, ovat saaneet rohkaisua ja mallia digitaitojensa kehittämiseen. Kokonaisuutena koulun tvt-osaaminen on ottanut ison digiloikan kuluvan lukuvuoden aikana. Ensi lukuvuonna toimintaa jatketaan ja luodaan malleja, joissa osa taidoista opetetaan VerDi:n avulla aina ekaluokkalaisille asti.

Seuraa VerDi-hanketta HundrED:n sivuilla: https://hundred.org/fi/projects/verdi-vertaisoppiminen-digitaidoissa

Kuva: Juho Oikarinen
Teksti: Jarno Bruun ja Maarit Oikarinen

Oppilaat digitaitoja oppimassa

Tieto- ja viestintäteknologian (tvt) opetuskäytön osaaminen on keskeinen laaja-alaisen osaamisen taito (L5) syksyllä 2016 käyttöönotetussa opetussuunnitelmassa. Kuopion peruskouluissa näitä taitoja opitaan ja hyödynnetään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti kaikilla vuosiluokilla ja eri oppiaineissa. Tvt:n avulla kannustetaan oppilaita aktiivisuuteen, lisätään oppilaiden osallisuutta ja luodaan mahdollisuus luovuuteen sekä henkilökohtaisten työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään yhteisöllisenä työvälineenä, minkä kautta vahvistetaan vuorovaikutustaitojen ja ajattelun taitojen kehittymistä. Tvt:n taitoja opitaan hyödyntämään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti osana koulun arkea. Oppilaiden osaamisen tasoa seurataan säännöllisesti toteutettavilla kyselyillä (esim. Oppika).

Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään opetussuunnitelman mukaisesti neljällä pääalueella:

  1. Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa.
  2. Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti.
  3. Oppilaita opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä.
  4. Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa.

Kuopion perusopetukseen on näiden ja eri oppiaineiden OPS-tavoitteiden pohjalta laadittu osaamisen kuvaukset 2., 6. ja 9. vuosiluokan päätteeksi. Taitotasotavoitteiden avaamiseksi ja niiden käytännön toteutuksen tueksi on laadittu tukimateriaalia Kuopion tvt-tukisivustolle. Tukimateriaalissa tavoitteet on aukaistu konkreettiseksi toiminnaksi linkkivinkkeineen. Lisäksi tukisivustolle on laadittu ja päivitetään jatkuvasti valmiita tavoitteisiin liittyviä oppimistehtäviä.
Linkki Kuopion kaupungin tvt-tukisivustolle: https://peda.net/kuopio/tvt-tuki (tämä teos, jonka tekijä on Kuopion kaupunki, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä).

Kuva: Juho Laitinen
Teksti: Jarno Bruun ja Anu Wulff

Tutoroinnilla tulevaisuuteen – mentoroinnilla menestykseen

Kuopion kaikissa peruskouluissa (40) aloittaa syksyllä 2017 hallituksen kärkihankkeen resursseilla lähes 50 tutoropettajaa. Heidän tehtävänään on rohkaista muita koulunsa opettajia toteuttamaan uutta opetussuunnitelmaa ja lisätä opettajien taitoa käyttää digitaalisia välineitä luontevana osana opetusta. Tutoropettajat toimivat oman työnsä ohella toisten opettajien työparina ja vertaiskouluttajina ½-4 vvt/koulu oppilasmäärästä riippuen. Tutortunnit pyritään sijoittamaan lukujärjestykseen klo 9 – 13 välille, jotta mahdollisimman moni opettaja pystyy hyödyntämään tutoria oppitunnillaan.

Kuopiossa tutoropettajien tukena toimivat kolme kokopäiväistä kiertävää tvt-mentoria, joiden tehtävänä on mentoroida, innostaa ja rohkaista koulukohtaisia tutoropettajia toisten opettajien ohjaamisessa. Jokaisella mentorilla on omat vastuukoulut ja työaika kouluilla jakautuu oppilasmäärän perusteella.

Mentoroinnin lisäksi tutoropettajille järjestetään viisi koulutuspäivää vuonna 2017. Ensimmäisenä koulutuspäivänä maaliskuussa 2017 perehdyttiin vuorovaikutukseen Katri Saarikiven johdattamana. Huhtikuussa Martti Hellström avasi vertaiskouluttamisen ja tiimityön taitoja arjessa. Elokuussa tutoropettajat sukeltavat arvioinnin maailmaan Pekka Peuran opastuksella. Lokakuussa perehdytään tekijänoikeuksiin ja marraskuussa koulun toimintakulttuurin muutokseen sekä laaja-alaiseen osaamiseen. Kaikissa koulutuspäivissä opitaan myös digitaalisten työvälineiden käyttöä (esim. Office 365). Koulutuskokonaisuutta täydentää kolme digitaitovideota (esim. pelillisyys).

Lisätietoa: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/ttmm
Tukisivusto: https://peda.net/kuopio/tvt-tuki (tämä teos, jonka tekijä on Kuopion kaupunki, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä).

Tutoropettajan ja mentoropettajan työnkuvat Kuopiossa

Tutoropettajan työhön kuuluu

  • tukea opettajia toteuttamaan uutta opetussuunnitelmaa ja digitaalisuutta hyödyntävää opetusta
  • osallistua tutoropettajille tarkoitettuihin koulutuksiin
  • kehittää uutta pedagogiikkaa ja edistää opetuksen digitalisaatiota omassa koulussa yhteistyössä mentorin kanssa ja
  • huolehtia mentorin aikatauluista ja tuen tasapuolisesta jakautumisesta

Mentoropettajan työhön kuuluu

  • vastuukoulujensa tutoropettajatoiminnan koordinointi
  • toimia tutoropettajan työparina ja vertaistukena
  • innostaa ja rohkaisee tutoropettajaa oman koulunsa kehittämisessä
  • välittää tietoa ja ideoita ajankohtaisista asioista
  • toimii samanaikaisopettajana tutoropettajan tavoin
  • opettajien kouluttaminen

Millainen on hyvä tutoropettaja?

  • rohkaisee ja innostaa opettajia kokeilemaan ja kehittämään uuden opetussuunnitelman mukaisia toimintatapoja
  • perehtyy ajankohtaisiin opetusmenetelmiin ja -välineisiin ja jakaa omaa osaamistaan kehittäen koulua oppivana yhteisönä
  • toimii digitaalisten oppimisympäristöjen ja välineiden pedagogisena asiantuntijana
  • tukee koulun pedagogista kehittämistä ja
  • luo oppimista tukevia verkostoja koulun sisällä ja koulujen välillä.

Kuva: Sinikka Leivonen
Teksti: Jarno Bruun ja Anu Wulff

Airo-työpöydän kehityksen avaaminen

Airo-työpöytäAiro on Hämeenlinnan esi- ja perusopetuksen pilvityöpöytä. Airon kautta käyttäjät pääsevät helposti ohjelmiin ja sähköisiin työympäristöihin, joita kouluissa ja päiväkodeissa käytetään. Käytössä ovat mm. Moodle, Wilma, Google Apps for Education ja Office365 -pilvipalvelut ilman uudelleenkirjautumista. Käyttäjille Airo madaltaa kynnystä lähteä käyttämään sähköisiä palveluja.

Haltun tuottamalla sähköisellä työpöydällä on monta nimeä. Airon tyyppisiä työpöytäpalveluita löytyy jo ympäri Suomea, joka kerta eri nimellä. Nimi tulee aina käyttäjiltä itseltään, jolloin se tuntuu enemmän omalta. Tärkeintä työpöytäpalvelussa onkin, että sen olemassaolo hämärtyy taka-alalle ja se tuo kaikki käyttäjien tarvitsemat ja haluamat palvelut saataville yhteen paikkaan.

Olemme kehittäneet palvelua yhdessä hämeenlinnalaisten kanssa heidän tarpeisiinsa käyttäjiä kuunnellen jo useiden vuosien ajan. Tälläinen palvelu, joka yhdistää pääsyä muihin palveluihin, ei voi olla koskaan valmis. Tarpeet ja tekniikka kehittyvät koko ajan. Jotta ketterä kehitys olisi mahdollista, olemme pilkkoneet työpöytäpalveluiden rakentamisen pieniksi rakennuspalikoiksi. Kutsumme tätä palikkakirjastoa Dream-alustaksi. Dream-alustan kautta olemme saaneet yhdistettyä eri lähteistä tulleita vaatimuksia, ideoita ja hyviä käytäntöjä. Tämä on mahdollistanut erittäin maltilliset kustannukset työpöytäpalvelun kehittämiseen. Käyttäjille saadaan tuotettua kustannustehokkaasti ominaisuuksia, joita he oikeasti tarvitsevat.

Nyt haluamme avata Airon kehittämistä edelleen. Ei ainoastaan palveluiden välistä tiedonvaihtoa, hyvien kokemusten jakoa ja lähdekoodin uudelleenkäyttöä, vaan ihan julkisesti tehtävää kehitystä.

Lähdekoodit

Avoimen lähdekoodin ja avoimen kehittämisen kohtaamispaikkana toimii Github. Sinne myös Airon kehitys siirtyy. Kehitysehdotuksia ja tulevaisuuden suuntaviivoja myös esitetään samassa repossa.

Projekti löytyy osoitteesta https://github.com/haltu/airo.

Haltulla toivomme, että projektin avaaminen DigiKilta-verkostossa tuo uusia näkökulmia, miten palvelua voitaisiin jatkossa kehittää ja miten jo tehdystä työstä olisi hyötyä myös muille.

Lisenssi

Julkaisemme Airo-palvelun lähdekoodin EUPL-lisenssillä. Tämä lisenssi siksi, että se on EU:n hyväksymä avoimen lähdekoodin lisenssi, ja kyseessä on kaupungille rakennettava palvelu. EUPL toimii vastaavasti kuin GPL eli se vaatii muutosten julkaisemisen takaisin yhteisölle. Muuten lähdekoodia saa käyttää vapaasti.

Lisätietoja

Vuodelta 2014 olevassa videossa esitellään Airon ominaisuuksia, tärkeimpänä kertakirjautuminen ja kaikkien palveluiden löytyminen yhdestä paikasta:

Tänä vuonna julkaistussa videossa esitellään Edustoresta tuotavien materiaalien käyttöä työpöydällä:

Dream-alustasta löytyy lisätietoja sivustolta http://dreamplatform.fi/en/.

Asiasta voi kysellä lisää Githubissa issuen muodossa tai suoraan Haltulta.

Ilkka Hakkari, ilkka@haltu.fi, @derega

Missä menee koulujen digitalisaatioprosessi?

Digitaalinen peruskoulu -hanke tekee seurantatutkimusta siitä, miten koulujen digitalisaatioprosessi etenee. TRIM-tutkimuskeskus toimii Digikilta-hankkeen tutkimuspartnerina ja pyrimme tuottamaan sekä jalostettua informaatiota koulujen digitalisaatioprosessista kiltalaisille että uusia tutkimustuloksia koskien mm. oppimisanalytiikkaa, lisättyä ja virtuaalitodellisuutta jne. koulutuksessa ja oppimisessa.

Seuraamme tarkkaan peruskoulun digitalisaatioprosessin etenemistä käyttäen online-työkaluja, jotka on tarkoitettu oppilaille, opettajille ja rehtoreille. Olemme yhteistyössä kuntien (Tampere, Hämeenlinna, Espoo, Vantaa, Helsinki ja Turku) tvt-asiantuntijoiden kanssa rakentaneet nämä työkalut ja operoimme itse niiden online-toimintaa ja tulosten koostamista.

Makupaloja tulevista tuloksista

Uusimmat ennakkotulokset vuodelta 2017 osoittavat edelleen opettajien myönteistä suhtautumista digitaalisuuden hyödyntämiseen opetuksessaan. 75 % opettajista haluaisi käyttää enemmän digityökaluja (laitteet ja sisällöt) opetuksessaan. Toisaalta vain 50 % ilmoittaa, että heillä on käytössään riittävän nopea ja luotettava verkkoyhteys opetuksessaan. Opettajista 45 % ilmoittaa kokevansa jatkuvan uuden teknologian tuomisen opetukseen stressaavaksi. Tässä näkyy selkeitä eroavaisuuksia eri koulujen välillä. Näitä lukuja olisi varmasti mukava katsoa suhteessa myös Digikilta-kuntiin.

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa oli myös rehtoreille oma kysely, jossa kysyttiin osittain samoja asioita kuin opettajilta. Rehtorit ilmoittivat systemaattisesti positiivisempia arvioita kuin opettajat mm. seuraaviin väittämiin:

  • Työyhteisön asenneilmapiiri on myönteinen uusien asioiden kokeilemiseen opetuksessa
  • Koulullani on yhteisesti sovitut tavoitteet TVT:n hyödyntämisestä opetuksessa
  • Koulussani on helppo lähteä kehittämään uusia toimintatapoja.

Oppilaille on myös tehty kysely heidän digitaidoistaan ja käytöstään. Pelisäännöt kännykän ja tietokoneen käytöstä oli käytössään 60 %:lla 2lk oppilaista, 45 %:lla 5lk oppilaista ja 15 %:lla 8lk oppilaista. Selkeää osaamisaukkoa oli mm. tekijänoikeuksien hahmottamisessa kaikilla luokka-asteilla.

Lisää tuloksia löytyy www.opeka.fi– ja www.ropeka.fi-palveluista sekä ITK-konferenssissa. Syksyllä 2017 ilmestyy lisäksi laajempi raportti tuloksista.

Lisätietoja

Digikiltalaiset voivat olla meihin yhteydessä mikäli haluavat tarkempia tuloksia omalta alueeltaan tai heillä on ideoita esim. uusista tutkimusavauksista:

Jarmo Viteli, jarmo.viteli@uta.fi
Erika Tanhua-Piiroinen, erika.tanhua-piiroinen@uta.fi

MPASSid – kansallinen kertakirjautuminen käyttöön 2017

mpasswebinaari-1112017-mpassid-1-638

Ministeriön näkökulmasta kertakirjautuminen on strateginen kansallinen palvelu ja siksi ministeriö on sitoutunut MPASSid:n kehittämiseen vähintään vuoden 2018 loppuun asti yhteistyössä Viron kanssa. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan MPASSid®-kertakirjautuminen otetaan Suomessa tuotantokäyttöön kansallisesti syksyllä 2017. MPASSid mahdollistaa olemassa olevien tunnuksien käyttämisen kirjautumisessa kaikkiin MPASSid:n piirissä oleviin palveluihin. Yritysten ja kuntien liittyminen MPASSid:n hyödyntäjiksi tapahtuu tunneissa – ei viikoissa. Tällä hetkellä yli 90 % peruskoululaisista kuuluu jo MPASSid:n piiriin. Kuntien tarvitsee kuitenkin ottaa palvelu käyttöönsä, jotta oppilaat ja opettajat voivat hyödyntää kansallista kertakirjautumista. Kuntien ja yritysten tarvitsee tehdä vain yksi integraatio. Palvelun lupauksena on maksimissaan 3 sekuntia kestävä kirjautuminen!

Samalla tunnuksella kaikkeen materiaaliin – ei enää useita tunnuksia

Ennen vanhaan kouluissa ja työpaikoilla käytettiin erillisiä tunnuksia jokaiseen järjestelmään kirjautuessa. Jatkossa ei enää tarvitse kuin yhdet tunnukset. MPASSid:n kehittämisen aikaisten kokemusten mukaan tyypillisin käyttötapaus on kuntien antamien tunnuksien käyttäminen kaikkiin materiaaleihin ja palveluihin kirjautumisessa. Toisin sanoen esimerkiksi Wilma-tunnuksilla tai kunnan antamalla sähköpostitunnuksella voi kirjautua oppimisympäristön lisäksi yritysten tuottamiin palveluihin, joita käytetään opetuksessa.

MPASSid on laajennettava ja joustava tunnistuskehikko, joka perustuu kansainvälisiin standardeihin. Tällä hetkellä myös sosiaalisen median tunnuksia ja YLE Tunnusta voi käyttää kirjautumiseen eri palveluihin samalla lailla kuin mainittua Wilma-tunnusta. Mikäli tulevaisuudessa tulee esiin uusia tunnistusmenetelmiä, ne voidaan nopeasti liittää osaksi MPASSid-palvelua ja uudet toivotut menetelmät ovat heti kaikkien käytössä. Tavoite on, että syksyllä 2017 MPASSid:n käyttäjämäärä on 800 000 ja että sen piiriin kuuluu yli 100 palvelua.

Nopeuttaa palveluiden tuotekehitystä ja käyttöönottoa

MPASSid-ratkaisun missio on pitkällä juoksulla tukea elinikäistä oppimista. Tällä hetkellä fokus on yleissivistävän koulutuksen tukemisessa, koska sille segmentille ei ole ollut olemassa kelvollista kertakirjautumisratkaisua. Tavoitteemme on tehdä digitaalisiin oppimateriaaleihin ja palveluihin kirjautumisesta mahdollisimman helppoa ja huomaamatonta. MPASSid-tiimi määrittelee hyvän käyttäjäkokemuksen seuraavasti:

jokaisen kirjautumisyrityksen pitää onnistua ja kestää alle 3 sekuntia.

Yli 90% Suomen peruskoulujen ja lukioiden oppilaista voisivat käyttää MPASSid:ta arjessaan. Osa kunnista ei vielä ole ottanut MPASSid:ta käyttöön, mutta määrä kasvaa tasaisesti. Yrityksen ei enää tarvitse miettiä tunnistusratkaisua, joka yhdellä integroinnilla tuo Suomen oppilaat yrityksen palvelun piiriin. Jokaisen onnistuneen tunnistautumisen yhteydessä välitetään standardoitu käyttäjäprofiili, jonka avulla käyttäjä tunnistetaan yksilöllisesti ja palvelukokemus voidaan optimoida ja personoida.

Jatkuvuuden ja elinvoimaisuuden varmistaminen

Palvelun hallintamalli valmistunee maaliskuussa ja osana sitä on hahmoteltu palvelun rahoitusmallia jatkuvuuden takaamiseksi. Tällä hetkellä OKM maksaa kaikki kulut. Hallintamallissa tavoitellaan rahoituspohjan asteittaista laajentamista siten, että suurimmat hyötyjät valtio, koulutuksen järjestäjät ja palveluntarjoajat jakavat kustannukset yhdessä. Lähtökohtana on, että kustannukset jakamalla on mahdollista tarjota palvelua kunnille ja palveluntarjoajille hyvin kohtuullisella, keskimäärin muutaman sadan euron, vuosimaksulla. Loppukäyttäjille, eli opettajille ja oppilaille, palvelun käytön on oltava maksutonta.

Palvelun tulee tuottaa niin paljon lisäarvoa, että esimerkiksi kunnille vuosimaksu on taloudellisesti järkevämpää, kuin erillisjärjestelmien integraatiot. Mikäli palvelua ei koeta tarpeeksi hyväksi ja arkea helpottavaksi, olemme epäonnistuneet. Hallintamallin käsittelyn jälkeen tulemme kuulemaan asiasta tarkemmin kevään aikana. Seuraa mpass.fi-sivun uutisia ja Twitter-tiliä @mpassonline.

Ministeriön näkökulmasta kertakirjautuminen on strateginen kansallinen palvelu ja siksi ministeriö on sitoutunut MPASSid:n kehittämiseen vähintään vuoden 2018 loppuun asti yhteistyössä Viron kanssa. Viro on ottamassa MPASSid-ratkaisun käyttöön 2017 aikana. MPASSid:n kehittämisessä ja käyttökokemuksen parantamisessa käytetään automatisoitua seurantaa, joka tuo esiin käyttäjien mahdolliset ongelmat välittömästi ja parannuksia voidaan tehdä jatkuvasti. Kehittämis- ja konseptointityötä tehdään ketterästi kokeilemalla hyödyntäen muun muassa korkeakouluopiskelijoita Demola-projektien kautta. MPASSid on kokonaan avointa lähdekoodia ja kehitetään yhdessä Viron kanssa.

Lisätietoja
mpass.fi

Teksti: Jarkko Moilanen