DigiKilta-webinaari: Etäopetus poikkeustilanteessa – suunnitelmista käytäntöön

Ensimmäiset kokemukset maaliskuulta 2020 opettajien ja opetuksen järjestäjien näkökulmasta – vinkit jatkoa ajatellen, miten tästä eteenpäin.

DigiKilta järjesti webinaarin etäopetuksen etenemisestä ja kokemuksista 31.3.2020. Miten poikkeustilanteen toiminta suunniteltiin? Minkälaisia toimintasuunnitelmia syntyi? Miten poikkeustilanteen tiedotus on hoidettu? Miten suunnitelmat ovat muokkautuneet ja minkälaisia hyviä ratkaisuja kunnissa on muodostunut?

Webinaarin puheenjohtajana toimi Hämeenlinnan kaupungin digikehittämispäällikkö Jari Harvio.

Puheenvuorot

Hämeenlinna – Sami Heino, kehittäjäopettaja


Kuopio – Jarno Bruun, kehittämistyön koordinaattori


Kangasala – Vesa Hursti, alueellinen tutoropettaja


Turku – Jouni Paakkinen, toiminnanjohtaja – TOP-keskus


Muita linkkejä ja aineistoja

Kangasalan toimintamalli etäopetuksen järjestämiseksi poikkeustilanteissa

Kangasala oli Suomessa ensimmäinen kunta, joka joutui tositilanteessa ratkaisemaan, miten etäopetus käytännössä järjestetään poikkeustilanteessa. Millaisin askelin edetään, kun valmiudet verkkotyöskentelyyn vaihtelevat niin opettajiston kuin oppilaiden välillä?

Kangasalla ohjeet on jaettu linkillä jaettuun dokumenttiin. Ohjeistusta kehitetään koko ajan saatujen kokemusten pohjalta ja linkin kautta kaikki pääsevät koko ajan ajantasalla olevaan ohjeistukseen.

Tällä hetkellä opetustoimissa ympäri Suomea työstetään kuntakohtaisia ohjeistuksia, miten opetus järjestetään poikkeustilanteessa, kuten tässä koronaviruksen aiheuttamassa, nopeasti eskaloituvassa tilanteessa.

Pohjaksi voi ottaa esimerkiksi tämän Vesa Hurstin jakaman toimintamallin: Toimintamalli etäopetuksen järjestämiseksi poikkeustilanteissa

Malli on julkaistu Vesan luvalla.

DigiKilta-selvityksen kannessa oleva kuva kaarevasta kirjahyllystä

Digitaalisen oppimisen ja koulutuksen tutkimus Suomessa – DigiKilta-selvitys 2020

Teksti: Jaakko Vuorio, Tampereen yliopisto

Tutkijoilla yleisesti tiedossa oleva ongelma on, että tutkimushankkeissa tuotettu tutkimustieto ei aina saavuta käytännön toimijoita, kuten opettajia ja opetuksenjärjestäjiä. On tietenkin niinkin, että myös tutkijat eivät aina ole täysin selvillä millaista tutkimusta yliopistoissa oikein tehdään. DigiKilta halusi saada selville, millaista digitaalisen oppimisen ja koulutuksen tutkimusta on löydettävissä kotimaisista yliopistoista. Asiaa selvitettiin tutustumalla tieteenalan toimijoihin, tutkimusrahoituksiin ja lopulta tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Digitaalisen oppimisen ja koulutuksen tutkimus Suomessa:
Digikilta-selvitys 2020
Vuorio, Jaakko
Tampereen yliopisto
2020
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/119900

Selvityksessä tarkastellaan kuluneen vuosikymmenen eli vuosina 2010-2020 rahoitettua kotimaisten yliopistojen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Aineisto koostuu tutkimushankkeista, jotka edustavat suurta osaa kotimaisista ja kansainvälisisistä tutkimusrahoituksista aina Suomen Akatemian hankkeista Euroopan Unionin Horisontti 2020 -hankkeisiin. Otoksesta puuttuu EU:n Erasmus+ -hankkeet, säätiöiden rahoittamat hankkeet, sekä Opetushallituksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeet. Lopullinen aineisto koostuu 115:sta tutkimus- ja kehittämishankkeesta, joille tehtiin laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimushankkeet teemoiteltiin tutkimuskategorioihin. Aineistoa tuettiin vielä tutkimusryhmien edustajilta kerätyllä kyselyllä liittyen tieteenalan hankkeisiin ja tulevaisuuden näkymiin.

Kuluneen vuosikymmenen euro- ja hankemäärältään merkittävä tutkimusteema on ollut STEM (Science, Technology, Engineering, Mathematics). Muita keskeisiä tutkimusteemoja ovat olleet internet- ja informaatiolukutaitoihin keskittyvät tutkimushankkeet, pelit ja leikillisyys sekä digitaalisten oppimisympäristöjen tutkimus. Toistaiseksi tekoälyyn liittyvät tutkimushankkeet eivät ole nousseet merkittävästi esille tutkimushankkeissa, kuten voisi julkisen keskustelun perusteella päätellä. Tilanne voi tietenkin muuttua 2020-luvulla. Täydellinen listaus tutkimusteemoista on löydettävissä itse selvityksestä.

Entäpä tutkijat? Tutkijoiden mukaan tulevaisuudessa koneoppimiseen ja tekoälyyn liittyvät tutkimushankkeet lisääntynevät entisestään. Muita tutkijoiden esille tuomia keskeisiä teemoja ovat oppimisanalytiikka, XR eli keinotodellisuus, pelillisyys, ja erilaiset henkilökohtaiset avustajat ja oppimista tukevat botit. Siinä missä teknologia kehittyy, on myös oppimisen tutkimuksen teoreettista tietämystä lisättävä, jotta tutkimus ei ainoastaan seuraa teknologista kehitystä jääden passiiviseksi ja liian reaktiiviseksi. Teknologian kehittyessä on tutkijoiden ylläpidettävä ja peräänkuulutettava myös eettistä keskustelua teknologian ja oppimisen välisistä yhteyksistä. Tutkijat tarkastelevat myös hieman pessimistisesti jos tieteenala typistyy liialti luonnontieteellisten aiheiden ympärille.

Selvitys antaa poikkileikkaavan kuvan kotimaisesta digitaalisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuksen tieteenalasta sekä nykytilanteesta. Erityisen hyödyllinen selvitys voi olla käytännön opetus- ja kasvatusalan toimijoille, joille tutkimustoimijat ja -hankkeet voivat olla hieman tuntemattomampia, mutta myös tutkimusyhteisöille, jotka etsivät uusia tutkimusavauksia tai kenties uusia tutkimuspartnereita tulevaisuuden seuraaviin menestyksekkäisiin tutkimusavauksiin ja -ehdotuksiin. Olisi myös mielenkiintoista kuulla, löytäisivätkö tutkimusyhteisöt täysin uudenlaisia avauksia, jopa yllättäviäkin sellaisia, uusista yhteistyön ja tekemisen muodoista. Tämä vaatinee myös tutkimusrahoittajien ja erilaisten rahoitusohjelmien kehittymistä sellaiseen suuntaa, joka mahdollistaa uudenlaisten tutkimusavausten tukemisen.

Webinaarivinkki: Avointen oppimateriaalien kirjaston julkaisuwebinaari 9.3.2020

Avointen oppimateriaalien kirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen yhteistyössä kehitettävä palvelu Creative Commons -lisensoitujen oppimateriaalien jakamiseen ja löytämiseen jatkuvassa oppimisessa.

Avointen oppimateriaalien kirjaston julkaisuwebinaari
9.3.2020 klo 12-14
Lisätiedot ja ilmoittautumiset >>

Webinaarissa julkaistaan Avointen oppimateriaalien kirjaston haku, minkä lisäksi Avointen oppimateriaalien edistäminen -työryhmän jäsenet kertovat mitä on odotettavissa tulevaisuudessa Avointen oppimateriaalien kirjaston ja avointen oppimateriaalien edistämisen saralla.

Muistathan myös samana päivänä järjestettävän OppilasAgentti-webinaarin >>

Kuusi kännykkää asvaltilla, näytöillä teksti OppilasAgentit auttavat aina

Webinaari 9.3.2020: Kokemuksia OppilasAgentti-toiminnasta

OppilasAgentti-toimintamallissa valjastetaan oppilaiden teknologiaosaaminen koko koulun TVT-käytön hyväksi. Webinaarissa kuullaan Kangasalan, Hämeenlinnan ja Kirkkonummen kokemuksia OppilasAgentti-toiminnasta.

Webinaarin järjestää DigiKilta-verkosto.

Puheenvuorot

Webinaarin avaus – Jari Harvio, digikehittämispäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki


Vesa Hursti, Kangasala – johdatus aiheeseen


SuperAgentin tervehdys – Aaro Riponiemi, SuperAgentti, Kangasala


Kuntarajat ylittävää OppilasAgentti-toimintaa – Sami Heino, Hämeenlinna

Sami Heino kertoo Hämeenlinnan OppilasAgentti-vierailuista sekä kevään messusuunnitelmista yhteistyössä Pirkanmaan agenttien kanssa.


Digiagentti-toiminta valinnaisaineena – Petra Dobrev, opettaja, Kirkkonummi

Gesterbyn koulussa on aktiivista digiagenttitoimintaa. Digiagentit ovat 5.-6. luokan oppilaita, jotka valitaan vuosittain erillisen haun kautta. Digiagentit auttavat koulun opettajia ja oppilaita digiopetusvälineiden, Lego-robottien sekä opettavaisten aplikaatioiden käytössä.

https://sites.google.com/site/appsgesterby/digiagentit


Vesa Hursti, Kangasala – loppusanat

Tutustu myös näihin

Kuvituskuva, jossa etualalla hehkulamppu

DigiKilta-seminaari 6.2.2020: Maker-kulttuuri ja yliopistoyhteistyö

DigiKilta-hanke järjestää helmikuussa Lappeenrannassa seminaarin, jossa tutustutaan maker-kulttuuriin sekä Junior University -toimintaan.

Paikka

Nuijamiehen kulttuuritila, ​Valtakatu 39, 53100, Lappeenranta

Etäosallistuminen
Puheenvuorot streamataan eOppimiskeskuksen YouTube-kanavan kautta.

Ohjelma

9.30 – 10.00 Aamukahvi

10.00 – 10.10 Avaus

10.10 – 10.40:

  • Näkökulmia opetusteknologiaan Lappeenrannassa – Saimaan mediakeskuksen päällikkö Timo Kainulainen ja tvt-koordinaattori Jouni Kolehmainen

10.40 – 11.40:

11.40 – 12.40 Lounas

12.40 – 13.30:

13.30 – 14.00 Kahvi

14.00 – 16.00:

  • Innovaatioita Maker-työpajassa – käsityön opettaja Villeveikko Tuikkanen, Joutsenon koulu

Ilmoittautuminen

Seminaarin osallistumismaksu on 30 € (ALV 0 %) per henkilö.

Ilmoittautumiset 30.1.2020 mennessä >>

Hintaan sisältyy tapahtuman ohjelma ja ruokailut. Mukaan mahtuu 50 osallistujaa.

Etäosallistuminen ei edellytä ilmoittautumista.

Viisi kättä työpöydän yllä nyrkit vastakkain yhteistyön merkiksi

Yhteisökehittäminen haastaa älykkäät kaupungit ja kunnat

Lähes kaikki kunnat ja kaupungit pohtivat kiihtyvällä tahdilla, mitä älykkyys oikein tarkoittaa kunkin kaupungin ja kunnan osalta. Kuntatalouden haasteet eivät tulevaisuudessa tule vähentymään, vaan kunkin kunnan ja kaupungin on omalta kohdaltaan mietittävä, miten älykäs teknologia ja älykkäät palvelut voivat auttaa järjestämään joustavampia, parempia ja laadukkaampia palveluita kuntalaisille. Tämä ei ole yksinkertaista, sillä isoilla kaupungeilla on erilaisia haasteita verrattuna pienempiin kuntiin jo kokoeron vuoksi. Lisäksi resurssit ja toimintaympäristöt vaihtelevat paljon monestakin tekijästä johtuen.

Eroista huolimatta myös yhteisiä haasteita on löydettävissä. Kuntien ja kaupunkien välinen yhteistyö teknologia- ja ohjelmistohankinnoissa on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana, mutta siinä on vielä paljon kehitettävää. Olen itse useasti miettinyt, miksi kunnat ja kaupungit eivät rakenna kiinteämmin yhteistyöverkostoja, joissa älykkään teknologian ja ohjelmistojen avulla pyrittäisiin yhdessä ratkaisemaan kaikille yhteisiä haasteita. Toimintaprosessit ovat kunnilla ja kaupungeilla suhteellisen samantyyppisiä, jolloin olisi järkevää yhdistää voimia ja osaamista sekä pyrkiä avoimen teknologian avulla yhteiskehittämään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin sekä julkaisemaan ne avoimella lisenssillä kaikkien käyttöön. Tämä lisää resurssitehokkuutta sekä hyödyntää usean kunnan ja kaupungin osaamista laajasti yhteiseksi hyväksi.

Hyvä esimerkki on esimerkiksi Turun kaupungin Turku.fi-palveluun pohjautuva kuntien avoin verkkopalvelualusta, jota myös Kuntaliitto aktiivisesti edistää. Samoin Hämeen ammattikorkeakoulun AvoinHäme-hankkeessa kehitetty Tavastia Events -konsepti on lähtenyt leviämään myös muualle maahan. Tavastia Events perustuu Helsingin kaupungin avoimella lähdekoodilla julkaisemaan Linked Events -tapahtumarajapintaan. Avoimen lähdekoodin hankkeita on löydettävissä myös osoitteessa www.avoinkoodi.fi, johon on koottu Suomen valtionhallinnossa, opetusalalla ja kuntasektorilla käytettäviä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.

Hämeenlinnan kaupunki on käynnistänyt ekosysteemiohjelman, jossa älykkäät palvelut -ekosysteemissä edistetään teemaa OpenHämeenlinna niin avoimen hallinnon kuin avoimen teknologian osalta. Ekosysteemissä on kymmeniä toimenpiteitä (roadmap), joilla Hämeenlinnan alueen yhteisöä pyritään saamaan mukaan yhteisölliseen kehitykseen niin yleisesti kuin teknologian alueella. Espoossa kehitetään varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmää (eVaka) ja haetaan yhteistyöhön muita kuntia ja kaupunkeja. Yhteisökehittämistä ei tapahdu vain maansisäisesti vaan Suomi ja Viro vievät eteenpäin kahta yhteiskehityshanketta. Tunnetuin on ehkä X-Road, jossa pyritään avoimen lähdekoodin mallilla helpottamaan tiedonsiirtoa julkisessa hallinnossa. X-Road on käytössä laajasti sekä Suomessa että Virossa ja sitä edistää yhdistysmuotoisesti NIIS. Samoin yhteiskehitetään VOLIS-järjestelmää, joka on tukijärjestelmä kokousten päätöksentekoa varten. Järjestelmä on suunniteltu tukemaan esim. lautakuntien ja valtuuston jäsenten julkista päätöksentekoa kokouksissa.

Esimerkkejä yhteisöllisistä kehityskonsepteista on paljon lisää ja kaikkia yhdistää ajatus siitä, että yhteiskehittäminen edistää kaikkien etuja ja antaa mahdollisuuksia resurssitehokkuuteen. Laajemmassa mittakaavassa samaan asiaan yhdistyy digitaalinen itsemääräämisoikeus, josta puhutaan erityisesti EU-tasolla. Julkiset toimijat ovat heränneet ajatukseen, että tietystä näkökulmasta on hyödyllistä pyrkiä digitaaliseen itsemääräämisoikeuteen, missä digitaalisista ohjelmistoista sekä datasta ja niiden käytöstä voidaan päättää itse. On nähtävissä, että yhteisökehittämisen trendi on voimistumassa ja siihen liittyy voimakkaasti digitaalinen itsemääräämisoikeus sekä laajasti avoimen teknologian konseptit ja trendit. Meidän tulisi julkisissa organisaatioissa, yrityksissä ja myös yksilöinä miettiä, miten tämä tulee vaikuttamaan ohjelmistojen ja datan käyttöön tulevaisuudessa sekä miten itse voimme parhaiten hyödyntää yhteiskehittämisen malleja.

Timo Väliharju
Toiminnanjohtaja
COSS ry – Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus


Tutustu myös näihin

DigiKilta-seminaari 8.-9.10.2019: Avoimet oppimisympäristöt

DigiKilta-hanke järjestää lokakuussa Turussa kaksipäiväisen seminaarin avoimista oppimisympäristöistä. Ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja sekä kouluvierailut Maskussa ja Turussa.

Ohjelma

Tiistai 8.10.2019

Seminaari

Paikka: Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki, Cave-teatteri, Lemminkäisenkatu 12b, Turku

10.00 – 14.00

  • 10.00 Avaus
  • 10.15 Kohti avoimia oppimisympäristöjä yhteisöllisellä suunnittelulla – Marko Kuuskorpi
  • 11.15 Fyysinen oppimisympäristö osana digitaalista oppimista – Aleksi Lahti & Jukka Rauvola
  • 12.00 Lounas, ravintola Mauno BioCity
  • 13.00 Esimerkki yritysten tarjoamista uusista palvelukokonaisuuksista: Atea Smart School

14.00 BUSSIKULJETUS kouluvierailulle
Lähtöpaikka: Joukahaisenkatu 3

Kouluvierailu

14.30 – 16.30

Kurittulan koulu
Koulukuja 1, Masku
rehtori Hannu Lehto & TVT-vastaava Riku Heinonen

16.30 BUSSIKULJETUS Turun keskustaan lähtee Kurittulan koululta
Määränpää: Linnankatu 16

Iltaohjelma

Vapaaehtoista iltaohjelmaa. Lisätietoja myöhemmin.


Keskiviikko 9.10.2019

8.45 BUSSIKULJETUS kouluvierailulle lähtee Turun keskustasta
Lähtöpaikka: Linnankatu 16 (Turun Kansallinen Kirjakauppa)

Kouluvierailu

9.00 – 11.00

Syvälahden koulu
Vanha Kakskerrantie 8, Turku
rehtori Jarmo Salo

11.00 BUSSIKULJETUS Logomoon lähtee Syvälahden koululta

Seminaari

11.30 – 15.00

Paikka: Logomo, kokoustila GOTO33, Köydenpunojankatu 14, Turku

Lyhyitä case-esimerkkejä Koulurakentamisesta ja esitystekniikasta

12.10 Lounastauko, ravintola Logomo Kitchen

  • 13.00 Demotila osana koulurakennushanketta – case Uusikaupunki – Markku Lang
  • 13.30 Suomalainen digioppimistutkimus 2019 – tilannekuvan arviointia – Jaakko Vuorio & Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto, TRIM-tutkimuskeskus
  • Kahvi kokoustilassa
  • 14.20 Yrityspuheenvuoro: Esitystekniikka menee verkkoon – tulevaisuuden näkymiä – Matias Silvan, Dustin
  • 14.45 Yhteenveto ja kotia kohti – Jari Harvio & Titi Tamminen
  • 15.00 Tilaisuus päättyy
Kannettava tietokone, jonka ruudulla portfolioksi jäsenneltyä tietoa.

DigiKilta-webinaari 25.9.2019: Digiportfoliot

DigiKilta-hanke järjestää webinaarin digitaalisista portfolioratkaisuista. Tule mukaan kuulemaan, minkälaisia kasvunkansioita ja portfolioratkaisuja kunnista löytyy. Esittelyssä myös opettajille suunnattu portfoliojärjestelmä Bulb.

DigiKilta-webinaari
25.9.2019 klo 14-15

Puheenvuorojen aineistot

Bulb – digitaalinen portfolio opettajille
Risto Korhonen, Ilona IT Oy

Bulb-portfoliojärjestelmän avulla opettajat voivat luoda kokoelmia opetusideoistaan, jakaa materiaalejaan haluammallaan tavalla, luoda oppimistehtäviä opiskelijoilleen, seurata osaamisen kehittymistä ajan kanssa sekä näyttää oppimaansa ja osaamismerkkejään.


Lohja: Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen portfolioratkaisut
Lotta Sandberg-Nyman & Reetta Juden

Esittelyssä Peda.netiin rakennettu varhaiskasvatuksen kasvunkansiomalli sekä poimintoja perusopetuksen opettajien portfoliokäytänteistä.


Kirkkonummi: Portfoliot varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
Jani Kuosmanen

Kokemuksia Diggaa mun digimatkaa -hankkeesta.


Webinaarin puheenjohtajana toimii Hämeenlinnan kaupungin digikehittämispäällikkö Jari Harvio. DigiKilta-hankkeen tapahtumia fasilitoi Suomen eOppimiskeskus ry.

ITK-konferenssi kutsuu – tule mukaan syksyn webinaareihin!

Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa – ITK-konferenssi on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma, joka kokoaa vuosittain yhteen noin 2 000 opettajaa, rehtoria, opetusteknologian asiantuntijaa, tutkijaa, päättäjää, opiskelijaa ja muita asiasta kiinnostuneita. Myös DigiKilta on ollut aktiivisesti mukana konferenssissa foorumiesitysten, työpajojen sekä verkostoitumiseen ja tiedon jakamiseen kannustavien ITK-olohuoneiden muodossa.

ITK-ystävät kokoontuvat Hämeenlinnassa jälleen 1.-3.4.2020 konferenssin 30-vuotisjuhlien merkeissä. Konferenssitunnelmaan pääset virittäytymään jo tämän vuoden puolella, kun ITK-webinaarisarja pyörähtää käyntiin 24.9.2019. Webinaareja on luvassa aina tiistaisin klo 14-15 lokakuun loppuun saakka.

ITK-konferenssi kutsuu mukaan 15 minuutin puheenvuoroja digitaalisen koulutuksen ja oppimisen maailmasta. Ehdota kiinnostavaa webinaaripuheenvuoroa 17.9. mennessä!

Tervetuloa mukaan ITK-juhlavuoteen. Aloitetaan webinaareilla, joissa toivottavasti myös sinä olet mukana! Konferenssin CFP on 30.9. – 31.10.2019.

Jarmo Viteli
ITK-konferenssin johtaja

Lisätietoja
https://itk-konferenssi.fi/
ohjelma@itk-konferenssi.fi