Viisi kättä työpöydän yllä nyrkit vastakkain yhteistyön merkiksi

Yhteisökehittäminen haastaa älykkäät kaupungit ja kunnat

Lähes kaikki kunnat ja kaupungit pohtivat kiihtyvällä tahdilla, mitä älykkyys oikein tarkoittaa kunkin kaupungin ja kunnan osalta. Kuntatalouden haasteet eivät tulevaisuudessa tule vähentymään, vaan kunkin kunnan ja kaupungin on omalta kohdaltaan mietittävä, miten älykäs teknologia ja älykkäät palvelut voivat auttaa järjestämään joustavampia, parempia ja laadukkaampia palveluita kuntalaisille. Tämä ei ole yksinkertaista, sillä isoilla kaupungeilla on erilaisia haasteita verrattuna pienempiin kuntiin jo kokoeron vuoksi. Lisäksi resurssit ja toimintaympäristöt vaihtelevat paljon monestakin tekijästä johtuen.

Eroista huolimatta myös yhteisiä haasteita on löydettävissä. Kuntien ja kaupunkien välinen yhteistyö teknologia- ja ohjelmistohankinnoissa on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana, mutta siinä on vielä paljon kehitettävää. Olen itse useasti miettinyt, miksi kunnat ja kaupungit eivät rakenna kiinteämmin yhteistyöverkostoja, joissa älykkään teknologian ja ohjelmistojen avulla pyrittäisiin yhdessä ratkaisemaan kaikille yhteisiä haasteita. Toimintaprosessit ovat kunnilla ja kaupungeilla suhteellisen samantyyppisiä, jolloin olisi järkevää yhdistää voimia ja osaamista sekä pyrkiä avoimen teknologian avulla yhteiskehittämään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin sekä julkaisemaan ne avoimella lisenssillä kaikkien käyttöön. Tämä lisää resurssitehokkuutta sekä hyödyntää usean kunnan ja kaupungin osaamista laajasti yhteiseksi hyväksi.

Hyvä esimerkki on esimerkiksi Turun kaupungin Turku.fi-palveluun pohjautuva kuntien avoin verkkopalvelualusta, jota myös Kuntaliitto aktiivisesti edistää. Samoin Hämeen ammattikorkeakoulun AvoinHäme-hankkeessa kehitetty Tavastia Events -konsepti on lähtenyt leviämään myös muualle maahan. Tavastia Events perustuu Helsingin kaupungin avoimella lähdekoodilla julkaisemaan Linked Events -tapahtumarajapintaan. Avoimen lähdekoodin hankkeita on löydettävissä myös osoitteessa www.avoinkoodi.fi, johon on koottu Suomen valtionhallinnossa, opetusalalla ja kuntasektorilla käytettäviä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.

Hämeenlinnan kaupunki on käynnistänyt ekosysteemiohjelman, jossa älykkäät palvelut -ekosysteemissä edistetään teemaa OpenHämeenlinna niin avoimen hallinnon kuin avoimen teknologian osalta. Ekosysteemissä on kymmeniä toimenpiteitä (roadmap), joilla Hämeenlinnan alueen yhteisöä pyritään saamaan mukaan yhteisölliseen kehitykseen niin yleisesti kuin teknologian alueella. Espoossa kehitetään varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmää (eVaka) ja haetaan yhteistyöhön muita kuntia ja kaupunkeja. Yhteisökehittämistä ei tapahdu vain maansisäisesti vaan Suomi ja Viro vievät eteenpäin kahta yhteiskehityshanketta. Tunnetuin on ehkä X-Road, jossa pyritään avoimen lähdekoodin mallilla helpottamaan tiedonsiirtoa julkisessa hallinnossa. X-Road on käytössä laajasti sekä Suomessa että Virossa ja sitä edistää yhdistysmuotoisesti NIIS. Samoin yhteiskehitetään VOLIS-järjestelmää, joka on tukijärjestelmä kokousten päätöksentekoa varten. Järjestelmä on suunniteltu tukemaan esim. lautakuntien ja valtuuston jäsenten julkista päätöksentekoa kokouksissa.

Esimerkkejä yhteisöllisistä kehityskonsepteista on paljon lisää ja kaikkia yhdistää ajatus siitä, että yhteiskehittäminen edistää kaikkien etuja ja antaa mahdollisuuksia resurssitehokkuuteen. Laajemmassa mittakaavassa samaan asiaan yhdistyy digitaalinen itsemääräämisoikeus, josta puhutaan erityisesti EU-tasolla. Julkiset toimijat ovat heränneet ajatukseen, että tietystä näkökulmasta on hyödyllistä pyrkiä digitaaliseen itsemääräämisoikeuteen, missä digitaalisista ohjelmistoista sekä datasta ja niiden käytöstä voidaan päättää itse. On nähtävissä, että yhteisökehittämisen trendi on voimistumassa ja siihen liittyy voimakkaasti digitaalinen itsemääräämisoikeus sekä laajasti avoimen teknologian konseptit ja trendit. Meidän tulisi julkisissa organisaatioissa, yrityksissä ja myös yksilöinä miettiä, miten tämä tulee vaikuttamaan ohjelmistojen ja datan käyttöön tulevaisuudessa sekä miten itse voimme parhaiten hyödyntää yhteiskehittämisen malleja.

Timo Väliharju
Toiminnanjohtaja
COSS ry – Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus


Tutustu myös näihin

DigiKilta-seminaari 8.-9.10.2019: Avoimet oppimisympäristöt

DigiKilta-hanke järjestää lokakuussa Turussa kaksipäiväisen seminaarin avoimista oppimisympäristöistä. Ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja sekä kouluvierailut Maskussa ja Turussa.

Ohjelma

Tiistai 8.10.2019

Seminaari

Paikka: Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki, Cave-teatteri, Lemminkäisenkatu 12b, Turku

10.00 – 14.00

  • 10.00 Avaus
  • 10.15 Kohti avoimia oppimisympäristöjä yhteisöllisellä suunnittelulla – Marko Kuuskorpi
  • 11.15 Fyysinen oppimisympäristö osana digitaalista oppimista – Aleksi Lahti & Jukka Rauvola
  • 12.00 Lounas, ravintola Mauno BioCity
  • 13.00 Esimerkki yritysten tarjoamista uusista palvelukokonaisuuksista: Atea Smart School

14.00 BUSSIKULJETUS kouluvierailulle
Lähtöpaikka: Joukahaisenkatu 3

Kouluvierailu

14.30 – 16.30

Kurittulan koulu
Koulukuja 1, Masku
rehtori Hannu Lehto & TVT-vastaava Riku Heinonen

16.30 BUSSIKULJETUS Turun keskustaan lähtee Kurittulan koululta
Määränpää: Linnankatu 16

Iltaohjelma

Vapaaehtoista iltaohjelmaa. Lisätietoja myöhemmin.


Keskiviikko 9.10.2019

8.45 BUSSIKULJETUS kouluvierailulle lähtee Turun keskustasta
Lähtöpaikka: Linnankatu 16 (Turun Kansallinen Kirjakauppa)

Kouluvierailu

9.00 – 11.00

Syvälahden koulu
Vanha Kakskerrantie 8, Turku
rehtori Jarmo Salo

11.00 BUSSIKULJETUS Logomoon lähtee Syvälahden koululta

Seminaari

11.30 – 15.00

Paikka: Logomo, kokoustila GOTO33, Köydenpunojankatu 14, Turku

Lyhyitä case-esimerkkejä Koulurakentamisesta ja esitystekniikasta

12.10 Lounastauko, ravintola Logomo Kitchen

  • 13.00 Demotila osana koulurakennushanketta – case Uusikaupunki – Markku Lang
  • 13.30 Suomalainen digioppimistutkimus 2019 – tilannekuvan arviointia – Jaakko Vuorio & Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto, TRIM-tutkimuskeskus
  • Kahvi kokoustilassa
  • 14.20 Yrityspuheenvuoro: Esitystekniikka menee verkkoon – tulevaisuuden näkymiä – Matias Silvan, Dustin
  • 14.45 Yhteenveto ja kotia kohti – Jari Harvio & Titi Tamminen
  • 15.00 Tilaisuus päättyy
Kannettava tietokone, jonka ruudulla portfolioksi jäsenneltyä tietoa.

DigiKilta-webinaari 25.9.2019: Digiportfoliot

DigiKilta-hanke järjestää webinaarin digitaalisista portfolioratkaisuista. Tule mukaan kuulemaan, minkälaisia kasvunkansioita ja portfolioratkaisuja kunnista löytyy. Esittelyssä myös opettajille suunnattu portfoliojärjestelmä Bulb.

DigiKilta-webinaari
25.9.2019 klo 14-15

Puheenvuorojen aineistot

Bulb – digitaalinen portfolio opettajille
Risto Korhonen, Ilona IT Oy

Bulb-portfoliojärjestelmän avulla opettajat voivat luoda kokoelmia opetusideoistaan, jakaa materiaalejaan haluammallaan tavalla, luoda oppimistehtäviä opiskelijoilleen, seurata osaamisen kehittymistä ajan kanssa sekä näyttää oppimaansa ja osaamismerkkejään.


Lohja: Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen portfolioratkaisut
Lotta Sandberg-Nyman & Reetta Juden

Esittelyssä Peda.netiin rakennettu varhaiskasvatuksen kasvunkansiomalli sekä poimintoja perusopetuksen opettajien portfoliokäytänteistä.


Kirkkonummi: Portfoliot varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
Jani Kuosmanen

Kokemuksia Diggaa mun digimatkaa -hankkeesta.


Webinaarin puheenjohtajana toimii Hämeenlinnan kaupungin digikehittämispäällikkö Jari Harvio. DigiKilta-hankkeen tapahtumia fasilitoi Suomen eOppimiskeskus ry.

ITK-konferenssi kutsuu – tule mukaan syksyn webinaareihin!

Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa – ITK-konferenssi on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma, joka kokoaa vuosittain yhteen noin 2 000 opettajaa, rehtoria, opetusteknologian asiantuntijaa, tutkijaa, päättäjää, opiskelijaa ja muita asiasta kiinnostuneita. Myös DigiKilta on ollut aktiivisesti mukana konferenssissa foorumiesitysten, työpajojen sekä verkostoitumiseen ja tiedon jakamiseen kannustavien ITK-olohuoneiden muodossa.

ITK-ystävät kokoontuvat Hämeenlinnassa jälleen 1.-3.4.2020 konferenssin 30-vuotisjuhlien merkeissä. Konferenssitunnelmaan pääset virittäytymään jo tämän vuoden puolella, kun ITK-webinaarisarja pyörähtää käyntiin 24.9.2019. Webinaareja on luvassa aina tiistaisin klo 14-15 lokakuun loppuun saakka.

ITK-konferenssi kutsuu mukaan 15 minuutin puheenvuoroja digitaalisen koulutuksen ja oppimisen maailmasta. Ehdota kiinnostavaa webinaaripuheenvuoroa 17.9. mennessä!

Tervetuloa mukaan ITK-juhlavuoteen. Aloitetaan webinaareilla, joissa toivottavasti myös sinä olet mukana! Konferenssin CFP on 30.9. – 31.10.2019.

Jarmo Viteli
ITK-konferenssin johtaja

Lisätietoja
https://itk-konferenssi.fi/
ohjelma@itk-konferenssi.fi

DigiKilta-webinaari 8.5.2019: Esiopetus & TVT

Minkälaisia laitteita ja ohjelmistoja esiopetuksessa käytetään? Onko esiopetuksen tueksi järjestetty digitutortoimintaa? Onko sovittu yksiköille omia TVT-vastaavia?

DigiKilta-hanke järjestää toukokuussa webinaarin, jossa kurkistetaan esiopetuksen TVT-ratkaisuihin DigiKilta-kunnissa etukäteen tehdyn kyselyn sekä kolmen kuntacasen kautta. Lisäksi kuullaan varhaiskasvatuksen Opekan – eli Vopekan – esittely.

Webinaarin puheenjohtajana toimii Hämeenlinnan kaupungin digikehittämispäällikkö Jari Harvio


Webinaaritallenteen sisällysluettelo

Lue loppuun

Tervetuloa DigiKillan ITK-olohuoneeseen

DigiKilta-olohuone ITK-konferenssissa 21.-22.3.2019

DigiKillan ITK-olohuoneessa on kahvipannu kuumana koko torstain ja perjantain. Kahvittelemassa joukko DigiKillan toimijoita sekä yhteistyökumppaneiden edustajia. Tule tutustumaan DigiKilta-verkostoon ja keskustelemaan palveluista ja innovaatioista yhteistyökumppaneiden kanssa.

Löydät DigiKillan olohuoneen tilasta A6, hotellin ensimmäisestä kerroksesta – tervetuloa!

Torstai

10.00 – 11.00

DigiKilta-hanke esittelyssä

DigiKilta: Riitta Tuorila, Riihimäki

11.00 – 11.30

Applen kuulumisia
Jukka Kilpiä, Apple

DigiKilta: Jari Harvio, Hämeenlinna

11.00 – 11.30

ATEA Smart School – älykäs koulupäivä, hyvinvoiva oppilaitos
Janne Konttinen, Atea Oy

DigiKilta: Hannu Kari, Parkano

12.00 – 13.00

Robotiikan oppimiskeskus, Vantaa
Vantaalle avattiin toukokuussa 2018 Robotiikan oppimiskeskus, jonka tehtävänä on kouluttaa esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen opettajia ja henkilökuntaa, lainata robotiikan välineistöä ja toimia avoimena maker spacena kaikille robotiikasta kiinnostuneille kuntalaisille.

DigiKilta: Maarit Nyqvist, Vantaa

13.00 – 14.00

MPASSid
OKM Tero Huttunen
CSC Manne Miettinen

DigiKilta: Juha Alatalo, Oulu

14.00 – 15.00

Avoimet oppimateriaalit
CSC Anna Lindfors
OKM Tero Huttunen

DigiKilta: Juha Alatalo, Oulu

15.00 – 16.00

PaikkaOppi
Virpi Hirvensalo

DigiKilta: Nina Antila, Vaasa

Perjantai

9.30 – 10.00

DigiKilta-hanke esittelyssä

DigiKilta: Jari Harvio, Hämeenlinna

10.00 – 10.30

Otava Oppimisen palveluiden kuulumisia
Keskustelua ja ajatuksia toimintakulttuurin ja koulun yhteisten käytänteiden johtamisesta, suunnittelusta ja jalkauttamisesta
Markku Pelkonen, Otava Oppimisen palvelut

DigiKilta: Jari Harvio, Hämeenlinna

10.30 -11.00

Avoimet oppimateriaalit
CSC Anna Lindfors

DigiKilta: Jari Harvio, Hämeenlinna

11.00 – 11.30

Digiajan peruskoulu -hanke
Selvityksen tuloksia koulujen digitalisaation tilanteesta
Erika Tanhua-Piironen, Tampereen yliopisto

DigiKilta: Jari Harvio, Hämeenlinna

11.30-12.00

DigiKilta-selvitys: Digitaalisilla ratkaisuilla saadut oppimistulokset
Antti Syvänen, Tampereen yliopisto

DigiKilta: Riitta Tuorila, Riihimäki

12.00 – 12.30

Microsoftin kuulumisia: Minecraft Education Edition oppimisalustana
Marianna Halonen, Microsoft

DigiKilta: Nina Antila, Vaasa

12.30 – 13.00

Tutor-toiminta nyt ja tulevaisuudessa
Risto Korhonen

DigiKilta: Nina Antila, Vaasa

13.00 – 14.00

MPASSid
CSC Manne Miettinen

DigiKilta: Riitta Tuorila, Riihimäki

15.00

Turvallista kotimatkaa!

DigiKilta-selvitys: digitaalisilla ratkaisuilla saadut oppimistulokset

Teksti: Antti Syvänen, TRIM-tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto

Opettajien puheessa usein vilahtavat sanat “lisäarvo” ja “vaikutus oppimistuloksiin”, kun ollaan ottamassa käyttöön uusia digitaalisille ratkaisuille pohjautuvia opetusmenetelmiä. Opettajalle kyse on ajankäytön riskistä; saadaanko opetuksen muutoksella aikaiseksi parempia oppimistuloksia silkan ajanmukaistamisen ohella. Lopulta saadut oppimistulokset ovat kuitenkin monen tekijän summa, jossa keskeisin tekijä on opettaja itse. Silti käytännön opetustyön tekijä voi esittää kysymyksen: “Millaista tukea kotimainen alan tutkimus antaa opetukselliseen muutokseen liittyvän päätöksenteon kanssa painivalle opettajalle?”

Tämä selvitys tehtiin nopealla aikataululla, rajaamalla tiedonhaku pitkään toimineiden yliopistojen tutkimusryhmien julkaisuihin. Julkaisuista etsittiin etenkin kouluympäristössä saatuja oppimiseen liittyviä tuloksia – sekä hyviä että huonoja. Etusijalla olivat tutkimukset, joissa saatuihin vaikutuksiin liittyvät tulokset oli kokeellisesti tai kvasikokeellisesti esitetty selkeästi ja rajatusti. Täysin meta-analyyttiseen vaikuttavuuden määrien estimointiin eri kokeilujen aihealueilla ei lyhyestä aikataulusta johtuen ollut mahdollisuutta. Toisaalta, meta-analyysiin soveltuvat tutkimukset rajautuivat matemaattiseen osaamiseen ja lukemaan oppimiseen liittyviin kokeiluihin. Valtaosa löydetystä aineistosta oli kuvailevaa määrällistä tutkimusta tai laadulliselle aineistolle pohjautuvaa, joista saatuja oppimistuloksia raportoitiin ilman arviota saadun vaikuttavuuden kokoluokasta.

Selvityksen perusteella etenkin esi- ja alkuopetuksen lukemaan oppimista pystytään tukemaan kehitetyillä digitaalisilla oppimispeleillä (Ekapeli). Ekapeli on myös yleistymässä alkuopetuksen eriyttämisen välineenä. Samoin löytyi vahvaa näyttöä digitaalisten oppimispelien ja oppimateriaalien hyödyntämisestä alakoulun oppilaiden matemaattisen osaamisen edistämiseen (Number Navigation Game, Semideus, Wuzzit Trouble, ViLLE). Lisäksi erilaisia yhteistoiminnallista oppimista tukevia oppimisalustoja sekä mobiileita laitteita hyödyntämällä on mahdollista saada aikaiseksi myönteisiä oppimistuloksia. Nämä tulokset ovat kuitenkin riippuvaisia opettajien ja oppilaiden toimintaa tukevista pedagogisista käytännöistä, jolloin kokonaiskuvan rakentaminen digitaalisella ratkaisulla aikaan saadusta vaikutuksesta on vaikeampaa. Tämän myötä tutkimustieto oppimistuloksiin saadusta vaikutuksen kokoluokasta on näissä tapauksissa vähäistä. Samoin digitaalisten oppimisratkaisujen on havaittu itsessään tuovan käyttöön oppilaita motivoivia toimintatapoja, joskin motivoivuus ei automaattisesti takaa myönteistä vaikutusta oppimistuloksiin.

Kotimainen digitaalisten ratkaisujen opetus- ja opiskelukäytön tutkimus on kuitenkin paljon laajempaa, kuin tässä selvityksessä on kyetty tuomaan esille. Opettajia varmasti myös ilahduttaa, että valtaosa tästä on keskittynyt erilaisten opetuskäytänteiden kehittelyyn. Tämän selvityksen rajoitteena oli, ettei siinä täysin pystytty paneutumaan laadullisissa tutkimuksissa saatuihin tuloksiin. Lisäksi on mahdollista, että tutkimusryhmien julkaisuihin keskittymällä jäi selvityksen kannalta tärkeätä tutkimusta kartoittamatta.

On tärkeää, että digitaalisten välineiden hyödyntämisen ja oppimistulosten välisestä yhteydestä kertyvän tutkimustiedon syventämistä jatketaan. Myös tätä selvitystä täydennetään vielä lähikuukausina. Voit tukea tätä pyrkimystä vinkkaamalla selvityksen kannalta merkityksellisistä tutkimuksista lomakkeella >>>

Kuva: Tuomas Puikkonen (CC BY)

DigiKilta-seminaari Vantaalla 14.2.2019: Pelillisyys ja pelillistäminen opetuksessa

DigiKilta-hanke järjestää pelillisyyttä ja pelillistämistä käsittelevän seminaarin ystävänpäivänä Heurekassa. Luvassa on sekä asiantuntijapuheenvuoroja että työpajoja.

Aika: 14.2.2019 klo 8.30-15.45
Paikka: Heureka, Tiedepuisto 1, Vantaa [karttalinkki]

Ohjelma & aineistot

ThingLink

8.30 – 9.15 Tervetuloa – aamupalaa tarjolla Heurekan ruokasalissa

9.15 Auditorio

9.15 Seminaarin avaus – Maarit Nyqvist, tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija, Vantaan kaupunki, DigiKilta-hanke

9.30 Pelit ympärillämmeMikko Meriläinen, pelitutkija, Tampereen yliopisto

10.10 Game On! Opetuksen pelillistäminenTomi Tolonen, luokanopettaja, asiantuntijaopettaja

10.40 Playful Learning  – oppimista leikiten ja pelaten – Marjaana Kangas, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto

11.10 – 11.30  WilmaGoesGaming – nuoret kyvyt pelillistäjinäJenny Widlund, Visma Oy

11.30 – 12.30 Lounas ja pelailua

12.30 Työpajat

  • Pikakurssi opetuksen pelillistämiseen
    Tomi Tolonen (luokanopettaja, asiantuntijaopettaja) ja Teppo Manninen (luokanopettaja, kuvaamataidon opettaja, asiantuntijaopettaja)
  • Simulaattorit ammatillisessa koulutuksessa
    Anssi Salmi (opettaja, Varia)
  • Pakohuonepelit opetuksessa
    (Vantaan peruskoulujen tutoropettajia)
  • Mitä oppia peleistä fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi varhaiskasvatuksessa?
    Jani Heinonen (Vantaan Liikkuvan päiväkodin projektityöntekijä) ja Matilda Nikander
  • Opetuksen pelillistäminen tekoälyn avulla
    Teemu Laitinen, Almerin Ltd.

14.00 Kahvi

14.30 Työpajat jatkuvat

15.30 Digitaalinen peruskoulu 2018 -tutkimuksen tuloksia – Jarmo Viteli, tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto

15.40 Loppusanat ja palaute

15.45 Seminaari päättyy, game over!

Ilmoittautuminen

Tapahtuman osallistumismaksu on 55 € (alv 0 %) per henkilö. Hintaan sisältyy tapahtuman ohjelma sekä ruokailut. Mukaan mahtuu 60 ensimmäisenä ilmoittautunutta.

Ilmoittautumislomake >>>


Yläpalkin kuva: Tuomas Puikkonen, CC BY 2.0

DigiKilta-hankkeelle jatkoa

Kuva DigiKilta-hankkeen kokoustilasta Hämeenlinnassa 13.6.2018

DigiKilta-hanke koolla strategiapäivässä Hämeenlinnassa

DigiKilta-hankkeen toimijat kokoontuivat kesäkuussa Hämeenlinnassa käymään läpi hankkeen toimintaa mm. toteutettujen seminaarien ja webinaarien kautta. Katseita suunnattiin myös tulevaan, sillä kevään aikana varmistui hankkeen jatkuminen kesän 2018 jälkeen. Alkuperäinen DigiKilta-hanke sai Opetushallitukselta jatkoaikaa vuoden 2018 loppuun saakka. Lisäksi kevään haussa varmistui rahoitus DigiKillan jatkohankkeelle vuosille 2018-2020.


Jatkohankkeen myötä hankkeen toiminnasta vastaavien DigiKilta-kuntien määrä nousee kahdeksaantoista. Uusina kuntina mukaan tulevat Helsinki, Turku, Vantaa, Parkano, Lohja ja Lappeenranta. Lisäksi mukana ovat Kuopio, Nurmijärvi, Tampere, Rovaniemi, Kaarina, Vaasa, Joensuu, Jyväskylä, Riihimäki, Oulu, Mikkeli sekä hanketta koordinoiva Hämeenlinna. Tampereen yliopisto ja Suomen eOppimiskeskus ry jatkavat hankkeen yhteistyökumppaneina.

Liity mukaan verkostoon

DigiKillan tavoitteena on mm. avata ja ylläpitää laajaa ja aktiivista keskusteluyhteyttä opetusteknologiasta. Hankkeen toimintaa ohjataan tutkimustiedolla, jota hyödynnetään teemapajoissa ja webinaareissa.

Verkostossa on mukana virallisten DigiKilta-toimijoiden lisäksi kymmeniä yhteistyökuntia ja -organisaatioita, jotka ovat osallistuneet DigiKillan toimintaan ja tapahtumiin. Kaikki esi- ja perusopetuksen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämisestä kiinnostuneet kunnat ja organisaatiot ovat tervetulleita liittymään DigiKilta-verkostoon ja siten osallistumaan hankkeen järjestämiin tapahtumiin. Hankkeen ulkopuoliset toimijat vastaavat itse osallistumisesta syntyneistä kustannuksista. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja: https://digikilta.fi/digikilta-toimijat/.