Tule tapaamaan DigiKiltalaisia ITK-konferenssissa

DigiKilta-hanke on mukana 11.-13.4.2018 Hämeenlinnassa järjestettävässä ITK-konferenssissa. Tule vierailemaan DigiKillan olohuoneessa tai tutustu DigiKilta-verkoston toimintaan työpajassa ja foorumiesityksessä.

DigiKilta-workshop

11.04.2018 klo 14-17

DigiKilta löytöretkeilee tämän päivän ja tulevaisuuden digitaalisen oppimisen maastoissa ja maailmoissa ja kutsuu ITK-vieraat löytöretkilleen mukaan!

Workshopissa ideoidaan pienryhmissä ja yhdessä, miten hankeverkostosta ja hyvistä käytänteistä on mahdollista synnyttää pysyvää toimintaa: millaisia haasteita ja mahdollisuuksia verkostomaisella kehittämisellä on, mitä tiedolla johtaminen on, miten tietoa on mahdollista levittää verkoston ulkopuolelle ja miten verkostoja voi pitää yllä ja laajentaa sekä hankekauden aikana että hankerahoitusten päättymisen jälkeen. Workshopissa esitellään DigiKilta-verkoston toimintaa, johon osallistujan on mahdollista itsekin päästä mukaan.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen ITK-konferenssin sivuilla >>>

DigiKilta – Verkostojen verkosto -foorumiesitys

12.04.2018 klo 15.30-16.00
Esityssali 23

DigiKilta-verkosto esittäytyy – pääset tutustumaan verkostoon sekä verkoston rakentamaan avoimeen tietopankkiin.

Lisätietoja ITK:n sivuilla >>>

ITK-olohuone

12.-13.4.2018
Tila A6, 1. krs

DigiKillan ITK-olohuoneessa on kahvipannu kuumana koko torstain ja perjantain. Olohuoneessa pääset keskustelemaan DIgiKilta-verkoston jäsenten ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja tutustumaan erilaisiin DigiKilta-hankkeessa käsiteltyihin teemoihin. Mukaan on kutsuttu myös yhteistyökumppaneiden edustajia esittelemään toimintaansa. Teemojen ja esittelyiden tarkempi aikataulutus julkaistaan lähempänä konferenssia.

Digistrategioita ja tutoropettajia

Teksti: Erika Tanhua-Piiroinen

Digiajan peruskoulu -hankkeen vuoden 2017 välitulokset julkaistiin marraskuussa. Selvityksen perusteella näyttää siltä, että hyvään suuntaan ollaan menossa, mutta tekemistä riittää vielä. Uusien opetussuunnitelmien myötä digitalisaatio on entistä selvemmin läsnä koulujen toiminnassa. Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa hankkeessa tutkitaan, miten opettajien, rehtoreiden ja oppilaiden osaaminen sekä koulujen toimintatavat vastaavat tähän haasteeseen ja miten hallituksen kärkihankkeiden toimenpiteet näkyvät kouluyhteisöissä. Yhtenä esimerkkinä toimenpiteistä on tutoropettajatoiminta, joka on käynnistynyt monissa kunnissa.

Vuoden 2017 selvityksessä digitalisaation tilaa arvioitiin strategian, toimintaympäristön, opettajien ja oppilaiden digitaalisen osaamisen, digiresurssien hyödyntämisen sekä kehittymisen ja tuen näkökulmista. Aineisto koottiin keväällä 2017 Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen laatiman 68 kunnan otoksen kouluista. Otos muodostettiin aluehallintovirastojen alueilta tasaisesti, erikokoiset kunnat huomioiden. Rehtorit (n=217), opettajat (n=1990) ja oppilaat (n=25838) vastasivat Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskuksen ylläpitämiin itsearviointikyselyihin (Opeka.fi, Ropeka.fi ja Oppika.fi) verkossa. Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen kehittämään opettajien ICT-taitotestiin vastasi 2162 opettajaa ja 9.-luokkalaisten osuuteen 5455 oppilasta. Koko raportti löytyy Valtioneuvoston Selvitys- ja tutkimustoiminta -sivustolta.

Strategia

Aikaisemmissa tutkimuksissa selkeän strategisen johtamisen on todettu vaikuttavan positiivisesti opettajien asenteisiin digitaalisen teknologian opetuskäyttöä kohtaan ja edesauttavan teknologian monipuolista hyödyntämistä opetuksessa. Rehtorien vastausten perusteella kouluilla onkin jo laadittuina digistrategioita ja pitkän tähtäimen suunnitelmia, mutta niiden jalkauttaminen koulun arkeen, käytäntöjen systemaattinen kehittäminen ja strategian toteutumisen seuranta ovat vielä työn alla.

Kuva 1. Rehtorien vastauksia digistrategiaan liittyviin kysymyksiin.

Digitaaliset ja muut oppimisresurssit

Digiresursseja käytetään kouluissa vaihtelevasti. Sekä opettajat että oppilaat ilmoittivat keskeisinä ja jokapäiväisinä oppimisresursseina oppikirjat, vihot ja monisteet. Digiresurssien käyttö on vielä monessa oppilaitoksessa verrattain vähäistä. Oppilaat ovat aktiivisia digilaitteiden käyttäjiä vapaa-ajallaan, mutta koulussa niitä hyödynnetään vielä varsin satunnaisesti. Selvityksen perusteella opettajat käyttävät tietokoneita ja tabletteja opetuksessa oppilaita enemmän ja ovat oppitunneilla pääasiallisia teknologian käyttäjiä.

Kuva 2. Opettajien ja oppilaiden oppmisresurssien käyttäminen, ICT-taitotestin taustakyselystä

Osaaminen

Itsearvioinnin perusteella opettajien osaaminen on kehittynyt myönteisesti perustaitojen osalta edelliseen vuoteen verrattuna, ja puutteellisiksi taitonsa arvioineiden osuus on vähentynyt. Sen sijaan monipuolisten osaajien ja kehittyneiden digipedagogien määrä ei ole juuri lisääntynyt. Testitulosten perusteella opettajat hallitsevat parhaiten tiedonhaun ja viestinnän, merkittävimmät puutteet löytyvät laitteiden peruskäytön ja digitaalisen sisällön tuottamisen hallinnasta.

Kuva 3. Osaamisen taso rehtorien ja opettajien itsearviointikyselystä, Opeka ja Ropeka.

ICT-taitotestissä oppilaiden osaaminen on monella osa-alueella tyydyttävää, mutta jää heikoksi esimerkiksi esitysgrafiikka- ja taulukkolaskentaohjelmistojen sekä yllättäen tietokoneiden perustoiminnallisuuksienkin hallinnassa. Hyvälle tasolle oppilaiden osaaminen ei yllä vielä millään osa-alueella. Ohjelmointiosaaminen on sekä opettajilla että oppilailla varsin heikkoa.

Digitalisaation suuntaviivoja

Selvityksen perusteella näyttäisi siltä, että perusopetuksen digitalisaation suunta on oikea. Tutoropettajatoiminta on käynnistynyt jo suuressa osassa kouluja ja sen vaikutuksia opettajien osaamiseen on mielenkiintoista arvioida jatkossa. Miten tutoropettajatoiminta ja muu vertaistuki koulun arjessa vaikuttavat tulevaisuudessa täydennyskoulutuksen järjestämiseen, jää nähtäväksi. Vuonna 2016 kerätyn Opeka-aineiston avoimissa vastauksissa koulutukseen pääseminen koettiin yhtenä merkittävistä digitalisaation etenemisen esteistä.
Valtakunnallisesti tarkasteltuna digiresursseissa ja opettajien ja oppilaiden osaamisessa ei ole suuria eroja. Kuntien sisällä esiintyy kuitenkin suurtakin vaihtelua, mikä saattaa aiheuttaa eriarvoistumista koulujen välillä. Tilannetta onkin tärkeä seurata sekä valtakunnan että kuntatasolla ja puuttua tarvittaessa tilanteeseen korjaavin toimin. Näin huolehditaan edellytyksistä edistää koulujen digitalisaatiota, pedagogiikan muutosta ja oppilaiden tasavertaisia mahdollisuuksia kehittää tulevaisuudessa tärkeää osaamista osana kaikille yhteistä perusopetusta.

TOIMENPIDESUOSITUKSIA:

  • Koulujen opetuksen digistrategiat tulee laatia tukemaan pedagogisia toimintasuunnitelmia. Strategiset tavoitteet pitää jalkauttaa koko kouluyhteisöön ja muuttaa ne toimiviksi käytänteiksi. Strategioiden laadintaan olisi hyvä saada suuntaa antavia kansallisia linjauksia ja koulutusta.
  • Rehtoreille ja koulun johtajille tulee tarjota digiajan koulun menestykselliseen johtamiseen liittyvää koulutusta ja työkaluja.
  • Koulujen laite- ja digioppimateriaalihankintojen tulee tukea digistrategiaa ja hankintatarpeiden perustua pedagogisiin lähtökohtiin.
  • Opetuksessa tulee edistää oppilaiden aktiivista roolia digiresurssien hyödyntäjinä. Viihdepainotteiseen mobiililaitekäyttöön tottuneille oppilaille tulee tarjota niin erilaisten laitteistojen peruskäyttöön kuin monipuolisiin sisältötaitoihin liittyvää opetusta ja kokemuksia.
  • Digitaalisten peruskäyttötaitojen integroimista osaksi oppiaineita on syytä jatkossa tarkastella kriittisesti ja pohtia olisiko digitaitojen opetukseen syytä varata oma opintokokonaisuutensa.
  • Opettajien digiosaaminen tulee huomioida osana henkilökohtaisia kehittymissuunnitelmia ja kehityskeskusteluja.
  • Täydennyskoulutuksen tulee olla tarvelähtöistä ja tukea koulun digistrategiaa sekä opettajan henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa. Erityisesti opetussuunnitelman edellyttämään ohjelmoinnin opetukseen tulee jatkossa tarjota opettajille riittävästi täydennyskoulutusta.
  • Opettajat tulee sitouttaa digiosaamisensa kehittämiseen ja tarjota monipuolisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia opetushenkilöstölle tasapuolisesti.
  • Koulujen digitaalisen toimintakulttuurin ja opettajien sekä oppilaiden digiosaamisen kehittyminen vaativat systemaattista seurantaa.

Selvityksessä käytetyt kyselyt ja testit:
http://opeka.fi
http://ropeka.fi
http://oppika.fi
http://rosa.utu.fi/taitotesti/

Yhteystiedot:
jarmo.viteli(at)uta.fi
erika.tanhua-piiroinen(at)uta.fi

DigiKilta-seminaari Oulussa 13.2.2018: Tekoälyä, lohkoketjuja sekä yritysyhteistyötä ja kokeilutoimintaa koulumaailmassa

Minkälaisia muutoksia tekoäly tuo oppimiseen ja opettamiseen? Entä työelämään? Onko lohkoketjuteknologia koulutusmaailmalle uhka vai mahdollisuus?

DigiKilta-hanke järjestää oppimisen ja opettamisen lähitulevaisuuteen kurkistavan seminaarin Oulussa helmikuussa.

Aika

13.2.2018 klo 8.30 – 16.00

Tapahtumapaikat

Metsokankaan koulu
Metsänhoitajantie 5, Oulu

Hotelli-ravintola Lasaretti
Kasarmintie 13b, Oulu

Tapahtumapaikat kartalla

Ohjelma

8.00 – Bussikuljetus osallistujille Oulun keskustasta Metsokankaan koululle

Metsokankaan koulu

Metsänhoitajantie 5, Oulu

8.30 – 9.00 – Aamukahvi

9.00 – 9.05 – Alkusanat – päivän ohjelma alkaa – Juha Alatalo, Projektisuunnittelija, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut

9.05 – 9.45 – Metsokankaan koulun esittelyKalle Komulainen, rehtori, Metsokankaan yhtenäisperuskoulu

Metsokankaan yhtenäiskoulun esittely

Yritysyhteistyö ja kokeilutoiminta Metsokankaalla

Nopiat Kokkeilut @MetsokangasNopeat kokeilut Oulussa

9.45 – 9.55 – Tauko

9.55 – 10.15 – Opetuksen digistrategiatyö Oulussa – Digiloikka2020-hankkeen esittely – Ville Lankinen ja Anssi Tossavainen, Digiloikka2020-hanke, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut

10.15 – 10.45 – Koulukierros Metsokankaalla

10.45 – Aamupäivän ohjelma Metsokankaalla päättyy

Bussikuljetus Metsokankaan koululta Hotelli-ravintola Lasarettiin

Hotelli-ravintola Lasaretti

Kasarmintie 13b, Oulu

11.15 – 12.15 – Lounas

12.15 – 12.30 – Uusi peruskoulu -ohjelman kuulumisia – Tavoitteista toimintaanSanna Vahtivuori-Hänninen, Projektipäällikkö, Uusi peruskoulu -ohjelma, Opetus- ja kulttuuriministeriö

12.30 – 13.30 – Tekoäly opetuksessa ja oppimisessaHarri Ketamo, Tutkija, yrittäjä, Headai

13.30 – 14.00 – Lohkoketjut: uhka vai mahdollisuus koulutusmaailmassaJarmo Viteli, Tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto

14.00 – 14.30 – Iltapäiväkahvi

14.30 – 15.15 – Tekoäly ja työelämän muutosOlli Koski, Johtaja, Elinkeino- ja innovaatio-osasto, Työ- ja elinkeinoministeriö

15.15 – 15.45 – Kuullun ja nähdyn kommentointia: trendejä vai todellisuutta? Oppimisen ja opettamisen lähitulevaisuusJari Laru, Yliopistonlehtori, Oulun yliopisto

15.45 – 16.00 – Loppusanat Jari Harvio, Projektipäällikkö, DigiKilta-verkostohanke – Opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

Osallistumismaksu

60 € (alv 0 %) per henkilö.

Hintaan sisältyy tapahtuman ohjelma, ruokailut sekä bussikuljetukset.

Ilmoittautuminen

Tapahtumaan ilmoittaudutaan verkkolomakkeella 5.2.2018 mennessä.

Mukaan mahtuu 60 ensimmäisenä ilmoittautunutta.

Mahdollisista peruutuksista voi ilmoittaa sähköpostitse: niina.kesamaa@eoppimiskeskus.fi 5.2.2018 mennessä tehdyt ilmoittautumisten peruutukset huomioidaan laskutuksissa.

Majoitus

DigiKilta-hanke on varannut tapahtuman osallistujia varten majoituskiintiön muutamasta hotellista 12.-13.2.2018. Alla hotellien tiedot ja majoituksen varausohjeet.

Huomaathan, että huoneita on tarjolla rajallinen määrä.

Majoitus on omakustanteinen.

Hotelli Lasaretti

Kasarmintie 13b, Oulu
www

  • 1 hengen huone 110 €
  • 2 hengen huone 120 €

Hintaan sisältyy buffetaamiainen ravintolassa, aamu- ja iltasauna uinteineen sekä kuntosalin käyttö aamulla ja illalla.

Varaukset koodilla DigiKilta. Koodi on voimassa niin kauan kuin huoneita riittää, kuitenkin korkeintaan 28.1.2018 saakka.

Hinnat ovat voimassa ainoastaan hotellista suoraan varattaessa p. 020 7574700 tai lasaretti@lasaretti.com.

Scandic Oulu

Saaristonkatu 4, Oulu
www

  • 1 hengen huone 108 €
  • 2 hengen huone 128 €
  • 3 hengen huone 148 €

Hintaan sisältyy luomutuotteita sisältävä aamiainen sekä langaton internet.

Jokainen majoittuja varaa huoneensa itse suoraan hotellista varaustunnusta DIG120218 käyttämällä. Koodi on voimassa niin kauan kuin huoneita riittää, kuitenkin korkeintaan 29.1.2018 saakka.

Hotellin puhelinnumero +358 8 5431 000 ja sähköposti oulu@scandichotels.com.

Radisson Blu Hotel Oulu

Hallituskatu 1, Oulu
www

  • 1 hengen huone 120 €
  • 2 hengen huone 140 €

Hintaan sisältyy runsas buffetaamiainen, aamu- ja iltasauna, langaton laajakaista sekä kuntosalin käyttömahdollisuus. Hinnat sisältävät ALV:n.

Jokainen majoittuja varaa huoneensa itse suoraan hotellista varaustunnusta DIGIKILTA käyttämällä. Koodi on voimassa niin kauan kuin huoneita riittää, kuitenkin korkeintaan 30.1.2018 saakka.

Hotellin puhelinnumero 020 1234 730 ja sähköposti sales.oulu@radissonblu.com.

DigiKilta yhteistyöhön COSS ry:n Avoinkoodi.fi-palvelun kanssa

Avoinkoodi.fi

DigiKilta on valtakunnallinen Opetushallituksen rahoittama verkostohanke esi- ja perusopetuksen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Hanke keskittyy tiedolla johtamiseen sekä hyvien toimintakäytäntöjen levittämiseen. Sen toiminnasta vastaavat Hämeenlinnan johdolla 12 kuntaa sekä Tampereen yliopisto ja Suomen eOppimiskeskus ry. Tärkeä osa hanketta on avoin tietopankki, jossa julkaistaan hankkeen kuluessa kertyneitä tietoja ja kokemuksia sekä aiheeseen liittyvää uutisointia. Lisäksi kertynyttä tietotaitoa hyödynnetään DigiKillan järjestämissä teemapajoissa, tapahtumissa ja webinaareissa.

Avoinkoodi.fi on puolestaan Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry:n ylläpitämä palvelu, joka kokoaa yhteen avoimena lähdekoodina julkaistut julkishallinnon IT-hankkeet. Palvelua on nyt laajennettu käsittämään opetuksessa ja oppilashallinnossa käytettävät järjestelmät, joita oppilaitokset ja kunnat voivat hyödyntää. Avoinkoodi.fi siirtyi Solitalta COSSin jatkokehitykseen vuoden 2017 alussa.

COSSia ja DigiKiltaa yhdistää yhteinen tavoite saattaa avoimen lähdekoodin ratkaisut helpommin niitä etsivien saataville. Siinä missä DigiKilta tuntee oppilaitosten käyttämät avoimen lähdekoodin ratkaisut, pystyy COSS tarjoamaan näille toimivan julkaisualustan Avoinkoodi.fi-palvelussa. COSS ja DigiKilta ovatkin päättäneet tehdä yhteistyötä ja julkaista avoimen lähdekoodin oppimisalan hankkeet ja järjestelmät Avoinkoodi.fi-sivustolla erillisessä oppilaitoksille suunnatussa osiossa. Sivusto löytyy myös DigiKilta.fi-tietopankista. Tarkoituksena on säästää oppilaitosten edustajien aikaa ja karsia avoimen lähdekoodin ratkaisujen etsimiseen ja käyttöönottoon liittyvää päällekkäistä työtä tarjoamalla lista saatavilla olevista palveluista. Tutustu palveluun osoitteessa avoinkoodi.fi ja ilmoita meille puuttuvista järjestelmistä GitHubin kautta tai sähköpostitse avoinkoodi@coss.fi.

Lisätiedot
Timo Väliharju, Toiminnanjohtaja, COSS ry, timo.valiharju@coss.fi, 050 330 3339
Jari Harvio, Opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki, DigiKilta-verkosto, jari.harvio@hameenlinna.fi, 050 594 7883

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry