DigiKilta-hankkeelle jatkoa

Kuva DigiKilta-hankkeen kokoustilasta Hämeenlinnassa 13.6.2018

DigiKilta-hanke koolla strategiapäivässä Hämeenlinnassa

DigiKilta-hankkeen toimijat kokoontuivat kesäkuussa Hämeenlinnassa käymään läpi hankkeen toimintaa mm. toteutettujen seminaarien ja webinaarien kautta. Katseita suunnattiin myös tulevaan, sillä kevään aikana varmistui hankkeen jatkuminen kesän 2018 jälkeen. Alkuperäinen DigiKilta-hanke sai Opetushallitukselta jatkoaikaa vuoden 2018 loppuun saakka. Lisäksi kevään haussa varmistui rahoitus DigiKillan jatkohankkeelle vuosille 2018-2020.


Jatkohankkeen myötä hankkeen toiminnasta vastaavien DigiKilta-kuntien määrä nousee kahdeksaantoista. Uusina kuntina mukaan tulevat Helsinki, Turku, Vantaa, Parkano, Lohja ja Lappeenranta. Lisäksi mukana ovat Kuopio, Nurmijärvi, Tampere, Rovaniemi, Kaarina, Vaasa, Joensuu, Jyväskylä, Riihimäki, Oulu, Mikkeli sekä hanketta koordinoiva Hämeenlinna. Tampereen yliopisto ja Suomen eOppimiskeskus ry jatkavat hankkeen yhteistyökumppaneina.

Liity mukaan verkostoon

DigiKillan tavoitteena on mm. avata ja ylläpitää laajaa ja aktiivista keskusteluyhteyttä opetusteknologiasta. Hankkeen toimintaa ohjataan tutkimustiedolla, jota hyödynnetään teemapajoissa ja webinaareissa.

Verkostossa on mukana virallisten DigiKilta-toimijoiden lisäksi kymmeniä yhteistyökuntia ja -organisaatioita, jotka ovat osallistuneet DigiKillan toimintaan ja tapahtumiin. Kaikki esi- ja perusopetuksen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämisestä kiinnostuneet kunnat ja organisaatiot ovat tervetulleita liittymään DigiKilta-verkostoon ja siten osallistumaan hankkeen järjestämiin tapahtumiin. Hankkeen ulkopuoliset toimijat vastaavat itse osallistumisesta syntyneistä kustannuksista. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja: https://digikilta.fi/digikilta-toimijat/.

Tervetuloa DigiKillan ITK-olohuoneeseen

DigiKilta-olohuone ITK-konferenssissa 12.-13.4.2018

DigiKillan ITK-olohuoneessa on kahvipannu kuumana koko torstain ja perjantain. Kahvittelemassa joukko DigiKillan toimijoita sekä yhteistyökumppaneiden edustajia. Tule tutustumaan DigiKilta-verkostoon ja keskustelemaan palveluista ja innovaatioista yhteistyökumppaneiden kanssa.

Löydät DigiKillan olohuoneen tilasta A6, hotellin ensimmäisestä kerroksesta – tervetuloa!

Torstai

9.00-11.00 DigiKilta-hanke esittelyssä

11.00-12.00 xEdu-startup: LessonApp Oy – Johanna Järvinen-Taubert, Tuomas Taubert, Katariina Schrey

12.00-13.00 Miten oppilaitos voi hyödyntää avoimen lähdekoodin yhteisöjä – Timo Väliharju, COSS ry

13.00-14.00 MPASSid – Jarkko Moilanen, Opetus- ja kulttuuriministeriö

14.00-15.00 Christian Komonen, Google

15.00-16.00 Timo Hänninen, Microsoft

16.00-17.00 Opeka, Oppika & Ropeka – Erika Tanhua-Piiroinen, Tampereen yliopisto

Perjantai

9.00-11.00 DigiKilta-hanke esittelyssä

11.00-12.00 Miten SCOO-palvelu auttaa opettajaa työssään? – Risto Korhonen, Ilona IT

12.00-13.00 Jukka Kilpiä, Apple

13.00-14.00 MPASSid – Jarkko Moilanen, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Tule tapaamaan DigiKiltalaisia ITK-konferenssissa

DigiKilta-hanke on mukana 11.-13.4.2018 Hämeenlinnassa järjestettävässä ITK-konferenssissa. Tule vierailemaan DigiKillan olohuoneessa tai tutustu DigiKilta-verkoston toimintaan työpajassa ja foorumiesityksessä.

DigiKilta-workshop

11.04.2018 klo 14-17

DigiKilta löytöretkeilee tämän päivän ja tulevaisuuden digitaalisen oppimisen maastoissa ja maailmoissa ja kutsuu ITK-vieraat löytöretkilleen mukaan!

Workshopissa ideoidaan pienryhmissä ja yhdessä, miten hankeverkostosta ja hyvistä käytänteistä on mahdollista synnyttää pysyvää toimintaa: millaisia haasteita ja mahdollisuuksia verkostomaisella kehittämisellä on, mitä tiedolla johtaminen on, miten tietoa on mahdollista levittää verkoston ulkopuolelle ja miten verkostoja voi pitää yllä ja laajentaa sekä hankekauden aikana että hankerahoitusten päättymisen jälkeen. Workshopissa esitellään DigiKilta-verkoston toimintaa, johon osallistujan on mahdollista itsekin päästä mukaan.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen ITK-konferenssin sivuilla >>>

DigiKilta – Verkostojen verkosto -foorumiesitys

12.04.2018 klo 15.30-16.00
Esityssali 23

DigiKilta-verkosto esittäytyy – pääset tutustumaan verkostoon sekä verkoston rakentamaan avoimeen tietopankkiin.

Lisätietoja ITK:n sivuilla >>>

ITK-olohuone

12.-13.4.2018
Tila A6, 1. krs

DigiKillan ITK-olohuoneessa on kahvipannu kuumana koko torstain ja perjantain. Olohuoneessa pääset keskustelemaan DIgiKilta-verkoston jäsenten ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja tutustumaan erilaisiin DigiKilta-hankkeessa käsiteltyihin teemoihin. Mukaan on kutsuttu myös yhteistyökumppaneiden edustajia esittelemään toimintaansa. Teemojen ja esittelyiden tarkempi aikataulutus julkaistaan lähempänä konferenssia.

Digistrategioita ja tutoropettajia

Teksti: Erika Tanhua-Piiroinen

Digiajan peruskoulu -hankkeen vuoden 2017 välitulokset julkaistiin marraskuussa. Selvityksen perusteella näyttää siltä, että hyvään suuntaan ollaan menossa, mutta tekemistä riittää vielä. Uusien opetussuunnitelmien myötä digitalisaatio on entistä selvemmin läsnä koulujen toiminnassa. Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa hankkeessa tutkitaan, miten opettajien, rehtoreiden ja oppilaiden osaaminen sekä koulujen toimintatavat vastaavat tähän haasteeseen ja miten hallituksen kärkihankkeiden toimenpiteet näkyvät kouluyhteisöissä. Yhtenä esimerkkinä toimenpiteistä on tutoropettajatoiminta, joka on käynnistynyt monissa kunnissa.

Vuoden 2017 selvityksessä digitalisaation tilaa arvioitiin strategian, toimintaympäristön, opettajien ja oppilaiden digitaalisen osaamisen, digiresurssien hyödyntämisen sekä kehittymisen ja tuen näkökulmista. Aineisto koottiin keväällä 2017 Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen laatiman 68 kunnan otoksen kouluista. Otos muodostettiin aluehallintovirastojen alueilta tasaisesti, erikokoiset kunnat huomioiden. Rehtorit (n=217), opettajat (n=1990) ja oppilaat (n=25838) vastasivat Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskuksen ylläpitämiin itsearviointikyselyihin (Opeka.fi, Ropeka.fi ja Oppika.fi) verkossa. Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen kehittämään opettajien ICT-taitotestiin vastasi 2162 opettajaa ja 9.-luokkalaisten osuuteen 5455 oppilasta. Koko raportti löytyy Valtioneuvoston Selvitys- ja tutkimustoiminta -sivustolta.

Strategia

Aikaisemmissa tutkimuksissa selkeän strategisen johtamisen on todettu vaikuttavan positiivisesti opettajien asenteisiin digitaalisen teknologian opetuskäyttöä kohtaan ja edesauttavan teknologian monipuolista hyödyntämistä opetuksessa. Rehtorien vastausten perusteella kouluilla onkin jo laadittuina digistrategioita ja pitkän tähtäimen suunnitelmia, mutta niiden jalkauttaminen koulun arkeen, käytäntöjen systemaattinen kehittäminen ja strategian toteutumisen seuranta ovat vielä työn alla.

Kuva 1. Rehtorien vastauksia digistrategiaan liittyviin kysymyksiin.

Digitaaliset ja muut oppimisresurssit

Digiresursseja käytetään kouluissa vaihtelevasti. Sekä opettajat että oppilaat ilmoittivat keskeisinä ja jokapäiväisinä oppimisresursseina oppikirjat, vihot ja monisteet. Digiresurssien käyttö on vielä monessa oppilaitoksessa verrattain vähäistä. Oppilaat ovat aktiivisia digilaitteiden käyttäjiä vapaa-ajallaan, mutta koulussa niitä hyödynnetään vielä varsin satunnaisesti. Selvityksen perusteella opettajat käyttävät tietokoneita ja tabletteja opetuksessa oppilaita enemmän ja ovat oppitunneilla pääasiallisia teknologian käyttäjiä.

Kuva 2. Opettajien ja oppilaiden oppmisresurssien käyttäminen, ICT-taitotestin taustakyselystä

Osaaminen

Itsearvioinnin perusteella opettajien osaaminen on kehittynyt myönteisesti perustaitojen osalta edelliseen vuoteen verrattuna, ja puutteellisiksi taitonsa arvioineiden osuus on vähentynyt. Sen sijaan monipuolisten osaajien ja kehittyneiden digipedagogien määrä ei ole juuri lisääntynyt. Testitulosten perusteella opettajat hallitsevat parhaiten tiedonhaun ja viestinnän, merkittävimmät puutteet löytyvät laitteiden peruskäytön ja digitaalisen sisällön tuottamisen hallinnasta.

Kuva 3. Osaamisen taso rehtorien ja opettajien itsearviointikyselystä, Opeka ja Ropeka.

ICT-taitotestissä oppilaiden osaaminen on monella osa-alueella tyydyttävää, mutta jää heikoksi esimerkiksi esitysgrafiikka- ja taulukkolaskentaohjelmistojen sekä yllättäen tietokoneiden perustoiminnallisuuksienkin hallinnassa. Hyvälle tasolle oppilaiden osaaminen ei yllä vielä millään osa-alueella. Ohjelmointiosaaminen on sekä opettajilla että oppilailla varsin heikkoa.

Digitalisaation suuntaviivoja

Selvityksen perusteella näyttäisi siltä, että perusopetuksen digitalisaation suunta on oikea. Tutoropettajatoiminta on käynnistynyt jo suuressa osassa kouluja ja sen vaikutuksia opettajien osaamiseen on mielenkiintoista arvioida jatkossa. Miten tutoropettajatoiminta ja muu vertaistuki koulun arjessa vaikuttavat tulevaisuudessa täydennyskoulutuksen järjestämiseen, jää nähtäväksi. Vuonna 2016 kerätyn Opeka-aineiston avoimissa vastauksissa koulutukseen pääseminen koettiin yhtenä merkittävistä digitalisaation etenemisen esteistä.
Valtakunnallisesti tarkasteltuna digiresursseissa ja opettajien ja oppilaiden osaamisessa ei ole suuria eroja. Kuntien sisällä esiintyy kuitenkin suurtakin vaihtelua, mikä saattaa aiheuttaa eriarvoistumista koulujen välillä. Tilannetta onkin tärkeä seurata sekä valtakunnan että kuntatasolla ja puuttua tarvittaessa tilanteeseen korjaavin toimin. Näin huolehditaan edellytyksistä edistää koulujen digitalisaatiota, pedagogiikan muutosta ja oppilaiden tasavertaisia mahdollisuuksia kehittää tulevaisuudessa tärkeää osaamista osana kaikille yhteistä perusopetusta.

TOIMENPIDESUOSITUKSIA:

  • Koulujen opetuksen digistrategiat tulee laatia tukemaan pedagogisia toimintasuunnitelmia. Strategiset tavoitteet pitää jalkauttaa koko kouluyhteisöön ja muuttaa ne toimiviksi käytänteiksi. Strategioiden laadintaan olisi hyvä saada suuntaa antavia kansallisia linjauksia ja koulutusta.
  • Rehtoreille ja koulun johtajille tulee tarjota digiajan koulun menestykselliseen johtamiseen liittyvää koulutusta ja työkaluja.
  • Koulujen laite- ja digioppimateriaalihankintojen tulee tukea digistrategiaa ja hankintatarpeiden perustua pedagogisiin lähtökohtiin.
  • Opetuksessa tulee edistää oppilaiden aktiivista roolia digiresurssien hyödyntäjinä. Viihdepainotteiseen mobiililaitekäyttöön tottuneille oppilaille tulee tarjota niin erilaisten laitteistojen peruskäyttöön kuin monipuolisiin sisältötaitoihin liittyvää opetusta ja kokemuksia.
  • Digitaalisten peruskäyttötaitojen integroimista osaksi oppiaineita on syytä jatkossa tarkastella kriittisesti ja pohtia olisiko digitaitojen opetukseen syytä varata oma opintokokonaisuutensa.
  • Opettajien digiosaaminen tulee huomioida osana henkilökohtaisia kehittymissuunnitelmia ja kehityskeskusteluja.
  • Täydennyskoulutuksen tulee olla tarvelähtöistä ja tukea koulun digistrategiaa sekä opettajan henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa. Erityisesti opetussuunnitelman edellyttämään ohjelmoinnin opetukseen tulee jatkossa tarjota opettajille riittävästi täydennyskoulutusta.
  • Opettajat tulee sitouttaa digiosaamisensa kehittämiseen ja tarjota monipuolisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia opetushenkilöstölle tasapuolisesti.
  • Koulujen digitaalisen toimintakulttuurin ja opettajien sekä oppilaiden digiosaamisen kehittyminen vaativat systemaattista seurantaa.

Selvityksessä käytetyt kyselyt ja testit:
http://opeka.fi
http://ropeka.fi
http://oppika.fi
http://rosa.utu.fi/taitotesti/

Yhteystiedot:
jarmo.viteli(at)uta.fi
erika.tanhua-piiroinen(at)uta.fi

DigiKilta-seminaari Oulussa 13.2.2018: Tekoälyä, lohkoketjuja sekä yritysyhteistyötä ja kokeilutoimintaa koulumaailmassa

Minkälaisia muutoksia tekoäly tuo oppimiseen ja opettamiseen? Entä työelämään? Onko lohkoketjuteknologia koulutusmaailmalle uhka vai mahdollisuus?

DigiKilta-hanke järjestää oppimisen ja opettamisen lähitulevaisuuteen kurkistavan seminaarin Oulussa helmikuussa.

Aika

13.2.2018 klo 8.30 – 16.00

Tapahtumapaikat

Metsokankaan koulu
Metsänhoitajantie 5, Oulu

Hotelli-ravintola Lasaretti
Kasarmintie 13b, Oulu

Tapahtumapaikat kartalla

Ohjelma

8.00 – Bussikuljetus osallistujille Oulun keskustasta Metsokankaan koululle

Metsokankaan koulu

Metsänhoitajantie 5, Oulu

8.30 – 9.00 – Aamukahvi

9.00 – 9.05 – Alkusanat – päivän ohjelma alkaa – Juha Alatalo, Projektisuunnittelija, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut

9.05 – 9.45 – Metsokankaan koulun esittelyKalle Komulainen, rehtori, Metsokankaan yhtenäisperuskoulu

Metsokankaan yhtenäiskoulun esittely

Yritysyhteistyö ja kokeilutoiminta Metsokankaalla

Nopiat Kokkeilut @MetsokangasNopeat kokeilut Oulussa

9.45 – 9.55 – Tauko

9.55 – 10.15 – Opetuksen digistrategiatyö Oulussa – Digiloikka2020-hankkeen esittely – Ville Lankinen ja Anssi Tossavainen, Digiloikka2020-hanke, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut

10.15 – 10.45 – Koulukierros Metsokankaalla

10.45 – Aamupäivän ohjelma Metsokankaalla päättyy

Bussikuljetus Metsokankaan koululta Hotelli-ravintola Lasarettiin

Hotelli-ravintola Lasaretti

Kasarmintie 13b, Oulu

11.15 – 12.15 – Lounas

12.15 – 12.30 – Uusi peruskoulu -ohjelman kuulumisia – Tavoitteista toimintaanSanna Vahtivuori-Hänninen, Projektipäällikkö, Uusi peruskoulu -ohjelma, Opetus- ja kulttuuriministeriö

12.30 – 13.30 – Tekoäly opetuksessa ja oppimisessaHarri Ketamo, Tutkija, yrittäjä, Headai

Videolinkkejä:
soccerAI
microCompetencies
työelämätuntemus

13.30 – 14.00 – Lohkoketjut: uhka vai mahdollisuus koulutusmaailmassaJarmo Viteli, Tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto

14.00 – 14.30 – Iltapäiväkahvi

14.30 – 15.15 – Tekoäly ja työelämän muutosOlli Koski, Johtaja, Elinkeino- ja innovaatio-osasto, Työ- ja elinkeinoministeriö

15.15 – 15.45 – Kuullun ja nähdyn kommentointia: trendejä vai todellisuutta? Oppimisen ja opettamisen lähitulevaisuusJari Laru, Yliopistonlehtori, Oulun yliopisto

15.45 – 16.00 – Loppusanat Jari Harvio, Projektipäällikkö, DigiKilta-verkostohanke – Opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

Arto Nivan kooste päivästä: Digikilta Oulussa-Noppeita kokkeiluja ja tekoälyä

DigiKilta yhteistyöhön COSS ry:n Avoinkoodi.fi-palvelun kanssa

Avoinkoodi.fi

DigiKilta on valtakunnallinen Opetushallituksen rahoittama verkostohanke esi- ja perusopetuksen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Hanke keskittyy tiedolla johtamiseen sekä hyvien toimintakäytäntöjen levittämiseen. Sen toiminnasta vastaavat Hämeenlinnan johdolla 12 kuntaa sekä Tampereen yliopisto ja Suomen eOppimiskeskus ry. Tärkeä osa hanketta on avoin tietopankki, jossa julkaistaan hankkeen kuluessa kertyneitä tietoja ja kokemuksia sekä aiheeseen liittyvää uutisointia. Lisäksi kertynyttä tietotaitoa hyödynnetään DigiKillan järjestämissä teemapajoissa, tapahtumissa ja webinaareissa.

Avoinkoodi.fi on puolestaan Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry:n ylläpitämä palvelu, joka kokoaa yhteen avoimena lähdekoodina julkaistut julkishallinnon IT-hankkeet. Palvelua on nyt laajennettu käsittämään opetuksessa ja oppilashallinnossa käytettävät järjestelmät, joita oppilaitokset ja kunnat voivat hyödyntää. Avoinkoodi.fi siirtyi Solitalta COSSin jatkokehitykseen vuoden 2017 alussa.

COSSia ja DigiKiltaa yhdistää yhteinen tavoite saattaa avoimen lähdekoodin ratkaisut helpommin niitä etsivien saataville. Siinä missä DigiKilta tuntee oppilaitosten käyttämät avoimen lähdekoodin ratkaisut, pystyy COSS tarjoamaan näille toimivan julkaisualustan Avoinkoodi.fi-palvelussa. COSS ja DigiKilta ovatkin päättäneet tehdä yhteistyötä ja julkaista avoimen lähdekoodin oppimisalan hankkeet ja järjestelmät Avoinkoodi.fi-sivustolla erillisessä oppilaitoksille suunnatussa osiossa. Sivusto löytyy myös DigiKilta.fi-tietopankista. Tarkoituksena on säästää oppilaitosten edustajien aikaa ja karsia avoimen lähdekoodin ratkaisujen etsimiseen ja käyttöönottoon liittyvää päällekkäistä työtä tarjoamalla lista saatavilla olevista palveluista. Tutustu palveluun osoitteessa avoinkoodi.fi ja ilmoita meille puuttuvista järjestelmistä GitHubin kautta tai sähköpostitse avoinkoodi@coss.fi.

Lisätiedot
Timo Väliharju, Toiminnanjohtaja, COSS ry, timo.valiharju@coss.fi, 050 330 3339
Jari Harvio, Opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki, DigiKilta-verkosto, jari.harvio@hameenlinna.fi, 050 594 7883

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry