DigiKilta-selvitys: digitaalisilla ratkaisuilla saadut oppimistulokset

Teksti: Antti Syvänen, TRIM-tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto

Opettajien puheessa usein vilahtavat sanat “lisäarvo” ja “vaikutus oppimistuloksiin”, kun ollaan ottamassa käyttöön uusia digitaalisille ratkaisuille pohjautuvia opetusmenetelmiä. Opettajalle kyse on ajankäytön riskistä; saadaanko opetuksen muutoksella aikaiseksi parempia oppimistuloksia silkan ajanmukaistamisen ohella. Lopulta saadut oppimistulokset ovat kuitenkin monen tekijän summa, jossa keskeisin tekijä on opettaja itse. Silti käytännön opetustyön tekijä voi esittää kysymyksen: “Millaista tukea kotimainen alan tutkimus antaa opetukselliseen muutokseen liittyvän päätöksenteon kanssa painivalle opettajalle?”

Tämä selvitys tehtiin nopealla aikataululla, rajaamalla tiedonhaku pitkään toimineiden yliopistojen tutkimusryhmien julkaisuihin. Julkaisuista etsittiin etenkin kouluympäristössä saatuja oppimiseen liittyviä tuloksia – sekä hyviä että huonoja. Etusijalla olivat tutkimukset, joissa saatuihin vaikutuksiin liittyvät tulokset oli kokeellisesti tai kvasikokeellisesti esitetty selkeästi ja rajatusti. Täysin meta-analyyttiseen vaikuttavuuden määrien estimointiin eri kokeilujen aihealueilla ei lyhyestä aikataulusta johtuen ollut mahdollisuutta. Toisaalta, meta-analyysiin soveltuvat tutkimukset rajautuivat matemaattiseen osaamiseen ja lukemaan oppimiseen liittyviin kokeiluihin. Valtaosa löydetystä aineistosta oli kuvailevaa määrällistä tutkimusta tai laadulliselle aineistolle pohjautuvaa, joista saatuja oppimistuloksia raportoitiin ilman arviota saadun vaikuttavuuden kokoluokasta.

Selvityksen perusteella etenkin esi- ja alkuopetuksen lukemaan oppimista pystytään tukemaan kehitetyillä digitaalisilla oppimispeleillä (Ekapeli). Ekapeli on myös yleistymässä alkuopetuksen eriyttämisen välineenä. Samoin löytyi vahvaa näyttöä digitaalisten oppimispelien ja oppimateriaalien hyödyntämisestä alakoulun oppilaiden matemaattisen osaamisen edistämiseen (Number Navigation Game, Semideus, Wuzzit Trouble, ViLLE). Lisäksi erilaisia yhteistoiminnallista oppimista tukevia oppimisalustoja sekä mobiileita laitteita hyödyntämällä on mahdollista saada aikaiseksi myönteisiä oppimistuloksia. Nämä tulokset ovat kuitenkin riippuvaisia opettajien ja oppilaiden toimintaa tukevista pedagogisista käytännöistä, jolloin kokonaiskuvan rakentaminen digitaalisella ratkaisulla aikaan saadusta vaikutuksesta on vaikeampaa. Tämän myötä tutkimustieto oppimistuloksiin saadusta vaikutuksen kokoluokasta on näissä tapauksissa vähäistä. Samoin digitaalisten oppimisratkaisujen on havaittu itsessään tuovan käyttöön oppilaita motivoivia toimintatapoja, joskin motivoivuus ei automaattisesti takaa myönteistä vaikutusta oppimistuloksiin.

Kotimainen digitaalisten ratkaisujen opetus- ja opiskelukäytön tutkimus on kuitenkin paljon laajempaa, kuin tässä selvityksessä on kyetty tuomaan esille. Opettajia varmasti myös ilahduttaa, että valtaosa tästä on keskittynyt erilaisten opetuskäytänteiden kehittelyyn. Tämän selvityksen rajoitteena oli, ettei siinä täysin pystytty paneutumaan laadullisissa tutkimuksissa saatuihin tuloksiin. Lisäksi on mahdollista, että tutkimusryhmien julkaisuihin keskittymällä jäi selvityksen kannalta tärkeätä tutkimusta kartoittamatta.

On tärkeää, että digitaalisten välineiden hyödyntämisen ja oppimistulosten välisestä yhteydestä kertyvän tutkimustiedon syventämistä jatketaan. Myös tätä selvitystä täydennetään vielä lähikuukausina. Voit tukea tätä pyrkimystä vinkkaamalla selvityksen kannalta merkityksellisistä tutkimuksista lomakkeella >>>

Kuva: Tuomas Puikkonen (CC BY)

DigiKilta-seminaari Vantaalla 14.2.2019: Pelillisyys ja pelillistäminen opetuksessa

DigiKilta-hanke järjestää pelillisyyttä ja pelillistämistä käsittelevän seminaarin ystävänpäivänä Heurekassa. Luvassa on sekä asiantuntijapuheenvuoroja että työpajoja.

Aika: 14.2.2019 klo 8.30-15.45
Paikka: Heureka, Tiedepuisto 1, Vantaa [karttalinkki]

Ohjelma & aineistot

ThingLink

8.30 – 9.15 Tervetuloa – aamupalaa tarjolla Heurekan ruokasalissa

9.15 Auditorio

9.15 Seminaarin avaus – Maarit Nyqvist, tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija, Vantaan kaupunki, DigiKilta-hanke

9.30 Pelit ympärillämme – Mikko Meriläinen, pelitutkija, Tampereen yliopisto

10.10 Game On! Opetuksen pelillistäminen – Tomi Tolonen, luokanopettaja, asiantuntijaopettaja

10.40 Playful Learning  – oppimista leikiten ja pelaten – Marjaana Kangas, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto

11.10 – 11.30  WilmaGoesGaming – nuoret kyvyt pelillistäjinä – Jenny Widlund, Visma Oy

11.30 – 12.30 Lounas ja pelailua

12.30 Työpajat

  • Pikakurssi opetuksen pelillistämiseen
    Tomi Tolonen (luokanopettaja, asiantuntijaopettaja) ja Teppo Manninen (luokanopettaja, kuvaamataidon opettaja, asiantuntijaopettaja)
  • Simulaattorit ammatillisessa koulutuksessa
    Anssi Salmi (opettaja, Varia)
  • Pakohuonepelit opetuksessa
    (Vantaan peruskoulujen tutoropettajia)
  • Mitä oppia peleistä fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi varhaiskasvatuksessa?
    Jani Heinonen (Vantaan Liikkuvan päiväkodin projektityöntekijä) ja Matilda Nikander
  • Opetuksen pelillistäminen tekoälyn avulla
    Teemu Laitinen, Almerin Ltd.

14.00 Kahvi

14.30 Työpajat jatkuvat

15.30 Digitaalinen peruskoulu 2018 -tutkimuksen tuloksia – Jarmo Viteli, tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto

15.40 Loppusanat ja palaute

15.45 Seminaari päättyy, game over!

Ilmoittautuminen

Tapahtuman osallistumismaksu on 55 € (alv 0 %) per henkilö. Hintaan sisältyy tapahtuman ohjelma sekä ruokailut. Mukaan mahtuu 60 ensimmäisenä ilmoittautunutta.

Ilmoittautumislomake >>>


Yläpalkin kuva: Tuomas Puikkonen, CC BY 2.0

Koodikerho tarjoaa lapsille välineitä digitaalisen ympäristömme ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen

Ohjelmointia ja tietokoneiden toiminnan oivaltamista tarvitaan tietoyhteiskunnassa koko ajan enemmän. Lasten olisi hyvä hallita lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi myös koodaamisen taitoja – niin koodauksen ymmärtämistä kuin innostusta koodauksen osaamisen opetteluun.

Valtakunnallisen Koodikerho-toiminnan tavoitteena on perustaa toistuvasti kokoontuvia iltapäiväkerhoja eri puolille Suomea, jotta kaikki ohjelmoinnista kiinnostuneet lapset pääsevät tutustumaan ohjelmointiin ja oppimaan koodaamisen perusteita koti- tai lähipaikkakunnallaan.

Koodikerhot on tarkoitettu yli kolmasluokkalaisille lapsille – sekä tytöille että pojille. Kerhoja ohjaavat Koodikerho-verkostoon ilmoittautuneet vapaaehtoiset, jotka koostuvat mm. ohjelmoinnista kiinnostuneista opettajista sekä muista aikuisista, kuten esimerkiksi IT-alalla työskentelevistä vanhemmista.

Koodikerhon seitsemän kerran koodauksen opetussuunnitelmaa voivat hyödyntää vapaasti kaikki koodauksen opettamisesta ja siihen innostamisesta kiinnostuneet. Koodikerhon järjestäminen esim. koululla ei aiheuta kustannuksia koululle ja myös osallistuminen kerhoihin on lapsille maksutonta.

Koodikerho haluaa tarjota lapsille mahdollisuuden kokeilla uutta ja saada välineitä digitaalisen ympäristömme ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen. Kaiken lisäksi Koodikerhossa on hauskaa!

Koodikerhon vetäjäksi?

Koodikerho-verkosto etsii lisää uusia innokkaita vapaaehtoisia ohjaajia vetämään kerhoja ympäri Suomea, erityisesti kevätlukukaudella 2019 alkaviin kerhoihin. Kerhon vetäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa asiasta innostunut aikuinen, niin opettajat, koodarit kuin ohjelmoinnista kiinnostuneet lasten vanhemmat. Koodikerhot järjestetään alueen yhteistyökoulujen tarjoamissa tiloissa. Koodikerho-verkosto tarjoaa ohjaajille valmiit opetusmateriaalit, ohjaaja sitoutuu vain hoitamaan paikallisen Koodikerhon vetämisen kerran viikossa.

Ilmoittaudu mukaan Koodikerhon sivuilla

Lisätietoja

DigiKilta-seminaari Hämeenlinnassa 7.11.2018: Sähköiset oppimateriaalit – lähitulevaisuuden trendit

DigiKilta-hanke järjestää marraskuussa Vanajanlinnassa sähköisiä oppimateriaaleja, tunnistautumista, arviointia ja analytiikkaa käsittelevän seminaarin. Miten uuden opetussuunnitelman toteuttaminen on digimateriaalien osalta lähtenyt käyntiin ja mitä on luvassa seuraavaksi?

Ohjelmassa on kouluvierailu Nummen Yhtenäiskoululla sekä asiantuntijapuheenvuoroja ja työpajoja Vanajanlinnassa.

Aika & paikka

7.11.2018

Nummen yhtenäiskoulu
Kylätie 24, Hämeenlinna
Google Maps

Hotelli Vanajanlinna
Vanajanlinnantie 485
Hämeenlinna
Google Maps

Ohjelma

8.00 Kuljetus Hämeenlinnan rautatieasemalta Nummen Yhtenäiskoululle

Nummen Yhtenäiskoulu

8.15-8.45 Aamukahvit Nummella

8.45-9.45 Kouluvierailukierros

9.50-10.10 Kuljetus Vanajanlinnalle

Vanajanlinna

10.15-11.15 Asiantuntijaluennot

Innovaatioalusta koulun, opetusteknologiayritysten ja yliopisto-yhteistyön mahdollistajana – kokemuksia, tuloksia ja ideoita jatkoon – Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto

Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa – tuoreen selvityksen tuloksiaLeena Vainio

11.15-12.00 Lounastauko

12.00-15.00 Työpajat

Iltapäivän työpajoissa tutustutaan kouluttajien ja oppimateriaalikustantajien johdolla uuden opetussuunnitelman mukaisiin sisältöihin. Tarkempi paja-aikataulu ja pajojen kuvaukset alla.

15.00-15.30 Paneelikeskustelu & päivän yhteenveto

Yhteenvetoa päivästä paneelikeskustelun muodossa. Keskustelussa pureudutaan päivän työpajoissa ja esityksissä nousseisiin keskeisiin trendeihin ja käydään läpi osallistujia mietityttäviä kysymyksiä.

Paneelikeskustelun diat

15.30-15.45 kuljetus Hämeenlinnan rautatieasemalle

Työpajat

Työpaja-aikataulu. Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla.

A. Markus Humaloja – Päivä kuudesluokkalaisena 2018 – Veromäen koulun tapa koota monimuotoista oppimateriaalia jaksoiksi

Tutustu Veromäen koulun kuudesluokkaisten käyttämään oppimisympäristöön ja siellä jaettuun materiaaliin käytännön esimerkin kautta. Tarvitset mukaasi tietokoneen, jossa on nykyaikainen desktop-selain.

Työpajan aineisto

B. Matleena Laakso – Verkkotyökalut arvioinnin apuna

Työpajassa perehdytään itse kokeillen muutamiin verkon maksuttomiin työkaluihin: Joko tunnet Kahoot Jumblen, missä vaihtoehdot tulee laittaa oikeaan järjestykseen? Tykkäätkö enemmän Quizizz-monivalinnoista, missä voit valita, saako nopeudesta lisäpisteitä? Tuetko vertaisoppimista Quizlet Liven avulla?

Työpajan aineisto

C. MPASS – MPASSid jatkuvan oppimisen tunnistuspalvelu – tilannekatsaus

MPASSid on opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama GDPR-yhteensopiva tunnistuspalvelu jatkuvaan oppimiseen. Se mahdollistaa kirjautumisen palveluihin yhden käyttöliittymän kautta omaa, tuttua tunnusta käyttäen.
MPASSid-luottamusverkosto muodostaa yhteisön, joka sisältää sekä koulutuksen järjestäjiä että palveluiden tuottajia. Miten saamme yhteisöstä eniten irti siten, että jokainen voittaa? Miten ja kenen kanssa tulisi lisätä yhteistyötä?
Manne Miettinen, MPASSid

Työpajan aineisto
Haka-käyttäjätunnistuksen määrittäminen kilpailutuksessa

D. Edustore – mitä uutta?

Työpajassa esitellään Edustoren tuomia hyötyjä oppimateriaalien hankintakanavana sekä käydään läpi suunniteltuja uudistuksia. Kuulemme mielellämme myös osallistujien kehitysehdotuksia!
Tuija Manninen, Edustore

E. Kokoa Standard

Miten arvioin oppimisratkaisun vaikuttavuutta ja digitaalisen tuotteen tuomaa lisäarvoa oppijalle? Esittelyssä Kokoan tiedepohjainen arviointimetodi sekä työkalut opettajille.
Saila Juuti, Kokoa.io

Työpajan aineisto

F. 3DBear – Tyylikkäitä tiloja tai tunnetaitoja

Mihin lisätty todellisuus taipuu esi ja perusopetuksessa?
Maria Muuri, 3DBear

Työpajan aineisto
3DBear Tutorial Videos

G. e-Oppi – Miten muokattava sähköinen kirja helpottaa opettamista ja parantaa oppimista?

Simo Veistola, e-Oppi

H. Otava Oppimisen palvelut – Toimintakulttuurin kehittäminen monialaisen oppimisprojektin avulla

Työpajan aikana tututustaan monialaisiin sisältöihin, joissa hyödynnetään tehokkaasti asiakkaan olemassa olevaa infraa (O365, Google, LMS tms.) , kehitetään koulun toimintakulttuuria ja opitaan kehittämään oppijoiden laaja-alaisia taitoja.
Markku Pelkonen, Otava Oppimisen palvelut

Työpajan aineisto

I. Sanoma Pro – Digitaaliset sisällöt ja työkalut oppimisen ja jatkuvan arvioinnin tukena

Pajat painottuvat vuorotellen ala- ja yläkouluun. Ensimmäinen paja alakouluun, toinen yläkouluun jne.
Erja Hautakoski, Sanoma Pro

Työpajan aineisto

J. Tabletkoulu – Tabletkoulun sähköisten oppimateriaalien tulevaisuudennäkymät

Pajassa keskitytään tarkastelemaan, mihin suuntaan digitaaliset oppimateriaalit kehittyvät kokonaisuutena. Tabletkoulussa yksilöllisen oppimisen tuki, oppimisen analytiikka, käytettävyys ja saavutettavuus ovat tärkeitä kehitystrendejä. Sähköinen oppimateriaali tulee yhä paremmin huomioimaan oppilaan osaamistason ja auttamaan oppilasta ja opettajaa löytämään sopivia harjoituksia ja sisältöjä.
Miikka Salavuo, Tabletkoulu

Työpajan aineisto

K. Qridi – Kuinka saan luotua hyvän arviointikulttuurin koululle – Qridi rehtorin, opettajan ja oppilaan näkökulmasta

Tutustu nopeasti ja vaivattomasti Qridin eri ominaisuuksiin. Näe samalla miten opettaja ja rehtori käyttävät Qridiä sekä näkevät koulusta/luokasta/oppilaista muodostuvaa dataa. Data helpottaa pedagogista johtamista koulun ja luokan tasolla.
Henri Karjalainen, Qridi

Työpajan aineisto

Ilmoittautuminen

Osallistumismaksu on 65 € (alv 0 %) per henkilö. Hintaan sisältyy tapahtuman ohjelma sekä ruokailut ja kuljetukset.

Edtech ja oppijan menestys – näkökulmia toimialan tilanteeseen

Vierailin kesällä EduCloud Alliancen edustajana Barcelonassa DXtera-verkoston järjestämässä Next Generation Student Success Symposiumissa, johon oli kutsuttu opetus- ja oppimisteknologian alan asiantuntijoita Euroopasta ja Yhdysvalloista. Symposiumin keskeisiä teemoja olivat oppimisanalytiikka, uuden sukupolven oppimisympäristöt sekä kansalliset mallit teknologian standardeissa sekä niiden kehittämisessä.

Erot Yhdysvalloissa ja Saksassa

On sanottava, että kansallinen tilanne eri maissa vaihtelee suuresti. Yhdysvalloissa oppijan menestystä tarkastellaan oppimisanalytiikan näkökumasta. Keskeinen ajatus on, että käyttämällä oppimisanalytiikkaa voidaan ennustaa tiettyjen kurssien menestyksen pohjalta miten opiskelija suoriutuu jatkossa opinnoista sekä antaa välineitä oppijan tukemiseen. Kyse on myös oppilaitoksen liiketoiminnan varmistamisesta oppimisanalytiikan avulla. Mitä tehokkaammin oppilaitos pystyy ennustamaan oppijoiden menestystä opintojen kuluessa sekä sen jälkeisessä työelämässä sen houkuttelevampi oppilaitos on uusille maksaville asiakkaille. Tässä kontekstissa keskustelu tietosuojasta ei ole kovin merkittävässä roolissa vaikkakin on sanottava, että keskustelu tästä on selvästikin aktivoitumassa.

Saksassa keskustelua hallitsee enemmän ekosysteemin rakentaminen ja yhteisten standardien hakeminen sekä oppijan tietosuoja. Saksa on opetusteknologiaan keskittyville yrityksille houkutteleva, mutta vaikea markkina-alue. Osansa haasteista tulee osavaltioiden välillä tapahtuvan oppijan tietojen siirtämisen hankaluus. Oppijan siirtyessä osavaltiosta toiseen tietojen siirtäminen oppijasta on hyvin hankalaa tietosuoja-asetusten vuoksi. Yksilön ja oppijan tietosuoja otetaan hyvin vakavasti usein niin, että se määrittelee miten eri asioissa voi edetä vai voiko. Myös osavaltioiden itsenäinen rooli opetuksen järjestämisessä lisää osavaltioiden roolia opetusteknologian kehittämisessä. Eri osavaltioilla on esimerkiksi käynnissä oppimisportaalien kehityshankkeita omien kumppaniensa kanssa.

Tilanne Suomessa

Sekä Saksassa että Yhdysvalloissa ollaan selkeästi takamatkalla suhteessa Suomen tilanteeseen. Keskustelu muualla liikkuu ekosysteemin kehittämisessä sekä yleisissä opetusteknologiaan liittyvissä standardeissa sekä pelisäännöissä. Suomessa on saatu aikaan merkittäviä askeleita yhteisen toiminnan edistämisessä. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii MPASS-tunnistautuminen kansallisena ratkaisuna. Samoin OID oppijan yksilöivänä tunnuksena on hyvä esimerkki siitä kuinka pitkällä olemme yhteisten toimintamallien ja standardien luomisessa. Jos verrataan muuhun maailmaan (esim. Saksa ja USA) vastaavissa olemme 2-3 vuotta edellä kehityksessä. Myös lainsäädännön muuttamisessa tukemaan tätä on tehty erinomaista työtä. Muualla nämä hankkeet ovat vasta käynnistymässä.

Vahvuutemme ei tässä kuitenkaan ole perinteinen teknologiaosaaminen vaan toimijoiden välinen yhteistyö. Olemme kyenneet näkemään yhdessä astetta pidemmälle ymmärtäen, että yhteisistä pelisäännöistä koko ekosysteemi oppimisen toimialalla hyötyy.

Entäs sitten seuraavaksi?

Olemme kyenneet hoitamaan asian Suomessa hyvin. Toistaiseksi emme kuitenkaan ole kyenneet luomaan oppimisteknologian vientiin järkevää ekosysteemitason mallia, joka kykenisi rakentamaan vientimahdollisuuksia suomalaisille opetusteknologian yrityksille. Pöhinää on alalla paljon, mutta kukin pyrkii viemään ymmärrettävästi omia tuotteitaan ja toimintamallejaan kansainvälisimme markkinoille. Jonkin verran itsekin tätä vientiä koittaneena voisi ehkä todeta, että suurin haaste suomalaisessa toimintatavassa on itse ekosysteemikonseptin puuttuminen. Tällä tarkoitan sitä, että puhumme kyllä Pisa-menestyksestämme, mutta emme itse ekosysteemistämme ja siitä miten me olemme kyenneet sopimaan yhteisistä pelisäännöistä kuten esimerkiksi yhteisestä tunnistautumisesta. Tätä näkökulmaa olisi helppo käyttää edistämään koulutusvientiä, koska asiakas ymmärtää ostavansa kyseisen maan oppimisjärjestelmän kehittymisen mahdollistavaa ekosysteemitason palvelua eikä yksittäistä tietyn asian mahdollistavaa tuotetta tai palvelua. Tässä kilpailijat etenkin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ovat meitä edellä. Siellä ekossyteemitason tarina sisältää Oxfordin, Cambridgen, Stanfordin, Berkleyn ja Harvardin. Meillä on mietittävä jotakin muuta. Yhdistettynä koulujärjestelmämme menestys ekosysteemitason teknologiastandardien hyödyntämiseen kansallisessa koulutusjärjestelmässä voisi olla se tarina millä seuraavaksi menestystä voidaan saavuttaa.

Timo Väliharju
Puheenjohtaja, EduCloud Alliance

DigiKilta-seminaari Riihimäellä 27.9.2018: Ohjelmointi ja robotiikka perusopetuksessa

DigiKilta-hanke järjestää robotiikkaa ja ohjelmointia käsittelevän seminaarin Riihimäellä syyskuussa.

Aika & paikka

27.9.2018 klo 8.30-16.00

Hyria Riihimäki
Sakonkatu 1 – sisäänkäynti A1
Kampuskartta

Ohjelma

8.30 – 9.00 Aamukahvi

9.00 Tilaisuuden avaus – Riitta Tuorila, pedagoginen suunnittelija, Riihimäen kaupunki ja Jari Harvio, opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

9.15 Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyksiä tulevaisuudessaLeena Pöntynen, johtava asiantuntija, Teknologiateollisuus


10.00 Robotiikka ja OPS RiihimäelläEsa Santakallio, sivistysjohtaja, Riihimäen kaupunki

10.45 – 11.45 Lounastauko

11.45 – 14.15 Työpajoja ja esityksiä

Kahvi- ja verkostoitumistauko

14.45 – 15.45 Robotit oppimisen kirittäjinäCristina Andersson, robotiikka-asiantuntija, Develor Productions Oy


15.45 – 16.00 Päivän yhteenveto ja tilaisuuden päätös – Riitta Tuorila, pedagoginen suunnittelija, Riihimäen kaupunki ja Jari Harvio, opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

Työpajat

Seminaarin iltapäivän ohjelmassa on 45 minuutin mittaisia työpajoja. Työpajat toistuvat ohjelmassa siten, että kukin osallistuja pääsee osallistumaan kolmeen työpajaan.

Lohjan Robopaja

Saunatila

Esittelyssä Lohjan malli koulutuksesta, kaupungin yhteisten Legojen kiertoprosessista sekä kaupungin välinelainaamosta.

Pajassa osallistujat pääsevät suorittamaan erilaisia Lohjan koulutuksissa käytettäviä robotiikkatehtäviä.

Pajan päätteeksi kootaan opit ja ideat: “Lohjan mallista meidän malliksi”

Pajan vetäjänä toimii luokanopettaja, alueellisen tutortoiminnan koordinaattori sekä digitutor Timo Pietiläinen. Timon luotsaamat oppilaat olivat voitokkaita viime kevään Innokas2018 Robotiikkaturnauksessa sekä Ylessä nähdyssä Robomestarit TV-sarjassa.


Kokemuksia robotiikan oppimisesta ja opettamisesta peruskoulussa

Auditorio

Pajassa kuullaan kokemuksia robotiikan opetuksesta peruskoulussa ja robotiikkaan liittyvästä kilpailutoiminnasta. Riihimäellä on järjestetty viralliset robotiikan Vex IQ -kehitysalustan SM-kilpailut vuosina 2017 ja 2018 – kokemusta on myös kansainvälisistä kilpailuista.

Mukana pajassa Vex IQ -robotteja.

Pajan vetäjänä toimii Reetta Viitanen Riihimäen Harjunrinteen koululta.


Opettaja ohjelmoi – ohjelmoinnin monet ulottuvuudet

Luokka 132, A-talo

Pajassa tarkastellaan, miltä opettajien robotiikka- ja ohjelmointiosaaminen näyttää tutkimuksen valossa. Lisäksi tutustutaan DigiKilta-kunnissa tehdyn robotiikkakartoituksen tuloksiin. Minkälaisia laitteita DigiKilta-kunnista löytyy? Miten robotiikan opetuksen tuki on järjestetty? Entä minkälaista muuta toimintaa kunnissa on käynnissä teeman ympärillä?

Pajan toiminnallisessa osiossa tutustutaan Scratch-ohjelmointiin digitutoropettaja Jukka-Pekka Mäkisen johdolla.

Pajan vetäjinä toimivat tutkimusjohtaja Jarmo Viteli  ja tutkija Erika Tanhua-Piiroinen Tampereen yliopistosta.


Hämeenlinnan OppilasAgentit

D22

Minkälaisia ovat oppilaiden omat kokemukset ohjelmoinnin oppimisesta sekä robotiikasta osana perusopetusta? Tule tutustumaan hämeenlinnalaisten OppilasAgenttien ja tutoropettajan johdolla ohjelmoinnin ja robotiikan käyttöön opetuksessa.

Pajan vetäjänä toimii opettaja Jussi Keränen.


Sphero-robottipallot

D23

Pajassa tutustutaan ohjelmoitaviin Sphero-robottipalloihin ja niiden käyttömahdollisuuksiin käytännön esimerkkien kautta. Ohjelmistona käytetään ilmaista Sphero Edu -sovellusta, joka kannattaakin ladata omaan mobiililaitteeseen jo ennakkoon.

Pajan vetäjänä toimii luokanopettaja Mikko Horila Tampereen yliopiston Normaalikoululta.


Blogeissa

Arto Nivan kooste seminaarista: Digikilta Riihimäellä – Robotiikkaa ja työelämän uusia tuulia

Annun TVT-blogi: Robotiikkaa Riihimäellä

DigiKilta-webinaari 20.9.2018: GDPR ja oppilaitosten tietosuojaopas

Webinaaritallenne 20.9.2018

Esittelyssä Tietosuojaopas oppilaitoksille – opas tietosuoja-asetuksen pääkohdista opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Opas päivittyy ja tarkentuu syksymmällä, kunhan uusi tietosuojalaki hyväksytään. Myös yleisöltä saatu palaute huomioidaan oppaan jatkokehityksessä.

Mukana webinaarissa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Henriikka Hannula vastaamassa osallistujien etukäteen lähettämiin kysymyksiin.

Webinaaritallenteen sisällysluettelo

Lue loppuun

DigiKilta-hankkeelle jatkoa

Kuva DigiKilta-hankkeen kokoustilasta Hämeenlinnassa 13.6.2018

DigiKilta-hanke koolla strategiapäivässä Hämeenlinnassa

DigiKilta-hankkeen toimijat kokoontuivat kesäkuussa Hämeenlinnassa käymään läpi hankkeen toimintaa mm. toteutettujen seminaarien ja webinaarien kautta. Katseita suunnattiin myös tulevaan, sillä kevään aikana varmistui hankkeen jatkuminen kesän 2018 jälkeen. Alkuperäinen DigiKilta-hanke sai Opetushallitukselta jatkoaikaa vuoden 2018 loppuun saakka. Lisäksi kevään haussa varmistui rahoitus DigiKillan jatkohankkeelle vuosille 2018-2020.


Jatkohankkeen myötä hankkeen toiminnasta vastaavien DigiKilta-kuntien määrä nousee kahdeksaantoista. Uusina kuntina mukaan tulevat Helsinki, Turku, Vantaa, Parkano, Lohja ja Lappeenranta. Lisäksi mukana ovat Kuopio, Nurmijärvi, Tampere, Rovaniemi, Kaarina, Vaasa, Joensuu, Jyväskylä, Riihimäki, Oulu, Mikkeli sekä hanketta koordinoiva Hämeenlinna. Tampereen yliopisto ja Suomen eOppimiskeskus ry jatkavat hankkeen yhteistyökumppaneina.

Liity mukaan verkostoon

DigiKillan tavoitteena on mm. avata ja ylläpitää laajaa ja aktiivista keskusteluyhteyttä opetusteknologiasta. Hankkeen toimintaa ohjataan tutkimustiedolla, jota hyödynnetään teemapajoissa ja webinaareissa.

Verkostossa on mukana virallisten DigiKilta-toimijoiden lisäksi kymmeniä yhteistyökuntia ja -organisaatioita, jotka ovat osallistuneet DigiKillan toimintaan ja tapahtumiin. Kaikki esi- ja perusopetuksen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämisestä kiinnostuneet kunnat ja organisaatiot ovat tervetulleita liittymään DigiKilta-verkostoon ja siten osallistumaan hankkeen järjestämiin tapahtumiin. Hankkeen ulkopuoliset toimijat vastaavat itse osallistumisesta syntyneistä kustannuksista. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja: https://digikilta.fi/digikilta-toimijat/.

Tervetuloa DigiKillan ITK-olohuoneeseen

DigiKilta-olohuone ITK-konferenssissa 12.-13.4.2018

DigiKillan ITK-olohuoneessa on kahvipannu kuumana koko torstain ja perjantain. Kahvittelemassa joukko DigiKillan toimijoita sekä yhteistyökumppaneiden edustajia. Tule tutustumaan DigiKilta-verkostoon ja keskustelemaan palveluista ja innovaatioista yhteistyökumppaneiden kanssa.

Löydät DigiKillan olohuoneen tilasta A6, hotellin ensimmäisestä kerroksesta – tervetuloa!

Torstai

9.00-11.00 DigiKilta-hanke esittelyssä

11.00-12.00 xEdu-startup: LessonApp Oy – Johanna Järvinen-Taubert, Tuomas Taubert, Katariina Schrey

12.00-13.00 Miten oppilaitos voi hyödyntää avoimen lähdekoodin yhteisöjä – Timo Väliharju, COSS ry

13.00-14.00 MPASSid – Jarkko Moilanen, Opetus- ja kulttuuriministeriö

14.00-15.00 Christian Komonen, Google

15.00-16.00 Timo Hänninen, Microsoft

16.00-17.00 Opeka, Oppika & Ropeka – Erika Tanhua-Piiroinen, Tampereen yliopisto

Perjantai

9.00-11.00 DigiKilta-hanke esittelyssä

11.00-12.00 Miten SCOO-palvelu auttaa opettajaa työssään? – Risto Korhonen, Ilona IT

12.00-13.00 Jukka Kilpiä, Apple

13.00-14.00 MPASSid – Jarkko Moilanen, Opetus- ja kulttuuriministeriö