OppilasAgentit – onnistuneesta pilotista koko kaupungin käytännöksi

Syksyllä 2016 Hämeenlinna lähti mukaan OppilasAgentti-toimintaan seitsemän innokkaan pilottikoulun voimin. Varsinkin Kuuma-kunnista oli kuulunut paljon hyviä kokemuksia OppilasAgentti-toiminnasta, jonka ajatuksena on osallistaa ja saada näkyväksi oppilaiden tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä valjastaa tätä osaamista koko kouluyhteisön käyttöön.

Pilotointiin lähti mukaan kolme ylä- ja neljä alakoulua, joissa kussakin valittiin yksi OpettajaAgentti. OpettajaAgenttien, opetusteknologiapäällikkö Jari Harvion sekä OppilasAgentti-toiminnan koordinaattori Sami Heinon kesken alettiin kehittää Hämeenlinnalle sopivaa mallia tämän hienon toiminnan jalkauttamiseksi. Kehitystyö aloitettiin tekemällä tutustumismatka Nurmijärvelle, Karhunkorven kouluun, jossa nähtiin ja tavattiin niin Agentteja tositoimissa kuin ohjaavia ihmisiä toiminnan takana. Yhteisten suunnitelmien ja koulujen omien lähtökohtien pohjalta jokainen koulu aloitti OppilasAgentti-toiminnan itselleen sopivalla tavalla.

Kouluilla toiminta lähti käyntiin innokkaasti ja suurimpana ongelmana tuntuikin olevan innokkaiden OppilasAgenttien riittävä työllistäminen. Agenttien osaamista käytettiin muun muassa:

  • apuopettajina muiden luokkien oppitunneilla
  • laitteista huolehtimisessa
  • yksittäisten opettajien neuvomisessa
  • koulun TV-ohjelman laatimisessa
  • juhlien AV-tekniikasta huolehtimisessa
  • discojen äänentoiston järjestämisessä
  • yms.

OppilasAgenttien toiminta ei jäänyt pelkästään koulujen seinien sisäpuolelle. Luolajan koulun Agentit kävivät tarjoamassa tarvittavia apukäsiä opettajien iPad-koulutuksissa. Hykin ja Seminaarin Agentit taas tapasivat keskenään pitäen toisilleen vertaiskoulutusta osaamistaan erikoistaidoista. Lisäksi Hämeenlinnan kunnanvaltuustosta lähestyttiin OppilasAgentteja, kun valtuutetut saivat käyttöönsä iPadit. Pian Raatihuoneella nähtiinkin Luolajan ja Kirkonkulman koulun oppilaita opastamassa valtuutettuja kädestä pitäen teknologian maailmaan.

Lukuvuoden aikana Opettaja- ja OppilasAgenteille järjestettiin koulutuksia ja mahdollisuuksia ajatusten vaihtoon. Pilottivuosi huipentui Hämeenlinnan Verkatehtaalla, jossa kaikille OppilasAgenteille järjestettiin Agenttipäivä. Päivän aikana koulut esittelivät toisilleen omaa toimintaansa sekä osallistuivat IlonaIT:n Riikka Marttisen rakentamaan SEPPO-peliin, jossa pohdiskeltiin hyvän Agentin ominaisuuksia sekä ratkaistiin teknologian käyttöä vaativia tehtäviä.

Erittäin hyvien kokemusten jälkeen pilottitoiminta päätettiin laajentaa koko kaupunkia koskevaksi. OppilasAgenttien kouluttamisen ja toiminnan organisoinnin avuksi valjastetaan myös alueellisia TVT-opettajia, nivoen OppilasAgentti- ja tutor-toimintaa yhteen. Syyskuussa Verkatehtaalla tapaavat kaikkien Hämeenlinnan koulujen OpettajaAgentit ja muutaman viikon päästä kouluilta löytyykin parisen sataa OppilasAgenttia jakamassa teknologista osaamistaan niin oppilaille kuin opettajillekin saaden itselleen arvokasta esiintymiskokemusta.

Teksti: Sami Heino

DigiKilta-webinaari 30.8.2017: OppilasAgentti-toiminta

Mitä OppilasAgentti-toiminta on? Mitä toiminnan pyörittäminen vaatii? Minkälaisia hyötyjä OppilasAgentti-toiminnasta on syntynyt?

Webinaarissa mukana OppilasAgentti-toimintaa manageroiva Riikka Marttinen sekä kuntaesimerkkejä Vantaalta, Nurmijärveltä, Kirkkonummelta ja Hämeenlinnasta.

Webinaarin ohjelma

  • Riikka Marttinen: Mitä OppilasAgentti-toiminta on ja kuinka siihen pääsee mukaan? – 10 minuuttia
  • Kuntaesimerkkejä
    • Vantaa, Timo Järvenpää – 10 minuuttia
    • Nurmijärvi, Ossi Hyyti – 10 minuuttia
    • Kirkkonummi,  Antti Sankala – 10 minuuttia
    • Hämeenlinna, Sami Heino – 10 minuuttia
  • Keskustelua + chat Q&A – 10 minuuttia

Esitysaineistot ja -tallenteet

Riikka Marttinen
Video: Veera, OppilasAgentti
Esitysdiat: OppilasAgentti

Lue loppuun

Verdi – vertaisoppimista digitaidoissa

Kuopiossa Pyörön koulu valittiin mukaan sadan HundrED-kokeilun joukkoon VerDi – vertaisoppiminen digitaidoissa -projektilla. Pyörön VerDi -projektissa on luotu uudenlainen malli opettajien ja oppilaiden tieto- ja viestintätekniikkataitojen oppimiseen. Kuudennen luokan opettajat ja koulun tieto- ja viestintätekniikasta vastaavat saavat koulutusta Kuopion kaupungin TVT-koordinaattorilta noin kerran kuukaudessa. Yhteisissä tapaamisissa suunnitellaan oppimiskokonaisuuksia esimerkiksi koodaamisesta, robotiikasta, Office 365-käytöstä, kuvankäsittelystä tai iPadien erilaisista sovelluksista. Kaikki kokonaisuudet pohjautuvat Kuopion oman tvt-opetussuunnitelman sisältöihin ja tavoitteisiin.

Kuudennen luokan opettaja opettaa omalle luokalleen sovitun aihekokonaisuuden ja oppilaat tietävät, että heillä on velvollisuus opettaa opittu aihekokonaisuus nuoremmille oppilaille. Olennaista on vertaisoppiminen: kuudesluokkalaiset opettavat yhteisen oppitunnin aikana sovitun asian kädestä pitäen viidennen luokan oppilaille, jotka taas aikanaan siirtävät oppimansa taidot neljännen luokan oppilaille. Tavoitteena on saada digitaitojen vertaisoppimisesta luonnollinen osa koulun arkea. Tällöin taitojen oppiminen ei ole riippuvainen yksittäisestä opettajasta ja kaikilla oppilailla on tasa-arvoiset mahdollisuudet saada opetusta digitaidoissa. Oppilaan näkökulmasta oppimista tehostaa tietoisuus siitä, että oman oppimisen lisäksi on vastuussa toisten oppilaiden opettamisesta. Asiat opitaan yleensä paremmin, kun ne opetetaan toiselle.

Kokemukset VerDi-hankkeen ensimmäisestä vuodesta ovat olleet erittäin myönteiset. Opettajat ovat saaneet omalla koulullaan säännöllistä tvt-koulutusta, joka on toteutettu YS-ajalla. Yhdessä tvt-koordinaattorin kanssa suunniteltu opetuskokonaisuus on ollut helpompi opettaa omille oppilaille, kun sitä on voinut ensin testata kollegojen kanssa. Oppilaat ovat ottaneet hienosti vastuuta digitaitojen opettamisesta pienemmille oppilaille. Samalla myös ne opettajat, jotka ovat arkoja tvt-taidoissa, ovat saaneet rohkaisua ja mallia digitaitojensa kehittämiseen. Kokonaisuutena koulun tvt-osaaminen on ottanut ison digiloikan kuluvan lukuvuoden aikana. Ensi lukuvuonna toimintaa jatketaan ja luodaan malleja, joissa osa taidoista opetetaan VerDi:n avulla aina ekaluokkalaisille asti.

Seuraa VerDi-hanketta HundrED:n sivuilla: https://hundred.org/fi/projects/verdi-vertaisoppiminen-digitaidoissa

Kuva: Juho Oikarinen
Teksti: Jarno Bruun ja Maarit Oikarinen

Oppilaat digitaitoja oppimassa

Tieto- ja viestintäteknologian (tvt) opetuskäytön osaaminen on keskeinen laaja-alaisen osaamisen taito (L5) syksyllä 2016 käyttöönotetussa opetussuunnitelmassa. Kuopion peruskouluissa näitä taitoja opitaan ja hyödynnetään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti kaikilla vuosiluokilla ja eri oppiaineissa. Tvt:n avulla kannustetaan oppilaita aktiivisuuteen, lisätään oppilaiden osallisuutta ja luodaan mahdollisuus luovuuteen sekä henkilökohtaisten työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään yhteisöllisenä työvälineenä, minkä kautta vahvistetaan vuorovaikutustaitojen ja ajattelun taitojen kehittymistä. Tvt:n taitoja opitaan hyödyntämään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti osana koulun arkea. Oppilaiden osaamisen tasoa seurataan säännöllisesti toteutettavilla kyselyillä (esim. Oppika).

Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään opetussuunnitelman mukaisesti neljällä pääalueella:

  1. Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa.
  2. Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti.
  3. Oppilaita opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä.
  4. Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa.

Kuopion perusopetukseen on näiden ja eri oppiaineiden OPS-tavoitteiden pohjalta laadittu osaamisen kuvaukset 2., 6. ja 9. vuosiluokan päätteeksi. Taitotasotavoitteiden avaamiseksi ja niiden käytännön toteutuksen tueksi on laadittu tukimateriaalia Kuopion tvt-tukisivustolle. Tukimateriaalissa tavoitteet on aukaistu konkreettiseksi toiminnaksi linkkivinkkeineen. Lisäksi tukisivustolle on laadittu ja päivitetään jatkuvasti valmiita tavoitteisiin liittyviä oppimistehtäviä.
Linkki Kuopion kaupungin tvt-tukisivustolle: https://peda.net/kuopio/tvt-tuki (tämä teos, jonka tekijä on Kuopion kaupunki, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä).

Kuva: Juho Laitinen
Teksti: Jarno Bruun ja Anu Wulff

Tutoroinnilla tulevaisuuteen – mentoroinnilla menestykseen

Kuopion kaikissa peruskouluissa (40) aloittaa syksyllä 2017 hallituksen kärkihankkeen resursseilla lähes 50 tutoropettajaa. Heidän tehtävänään on rohkaista muita koulunsa opettajia toteuttamaan uutta opetussuunnitelmaa ja lisätä opettajien taitoa käyttää digitaalisia välineitä luontevana osana opetusta. Tutoropettajat toimivat oman työnsä ohella toisten opettajien työparina ja vertaiskouluttajina ½-4 vvt/koulu oppilasmäärästä riippuen. Tutortunnit pyritään sijoittamaan lukujärjestykseen klo 9 – 13 välille, jotta mahdollisimman moni opettaja pystyy hyödyntämään tutoria oppitunnillaan.

Kuopiossa tutoropettajien tukena toimivat kolme kokopäiväistä kiertävää tvt-mentoria, joiden tehtävänä on mentoroida, innostaa ja rohkaista koulukohtaisia tutoropettajia toisten opettajien ohjaamisessa. Jokaisella mentorilla on omat vastuukoulut ja työaika kouluilla jakautuu oppilasmäärän perusteella.

Mentoroinnin lisäksi tutoropettajille järjestetään viisi koulutuspäivää vuonna 2017. Ensimmäisenä koulutuspäivänä maaliskuussa 2017 perehdyttiin vuorovaikutukseen Katri Saarikiven johdattamana. Huhtikuussa Martti Hellström avasi vertaiskouluttamisen ja tiimityön taitoja arjessa. Elokuussa tutoropettajat sukeltavat arvioinnin maailmaan Pekka Peuran opastuksella. Lokakuussa perehdytään tekijänoikeuksiin ja marraskuussa koulun toimintakulttuurin muutokseen sekä laaja-alaiseen osaamiseen. Kaikissa koulutuspäivissä opitaan myös digitaalisten työvälineiden käyttöä (esim. Office 365). Koulutuskokonaisuutta täydentää kolme digitaitovideota (esim. pelillisyys).

Lisätietoa: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/ttmm
Tukisivusto: https://peda.net/kuopio/tvt-tuki (tämä teos, jonka tekijä on Kuopion kaupunki, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä).

Tutoropettajan ja mentoropettajan työnkuvat Kuopiossa

Tutoropettajan työhön kuuluu

  • tukea opettajia toteuttamaan uutta opetussuunnitelmaa ja digitaalisuutta hyödyntävää opetusta
  • osallistua tutoropettajille tarkoitettuihin koulutuksiin
  • kehittää uutta pedagogiikkaa ja edistää opetuksen digitalisaatiota omassa koulussa yhteistyössä mentorin kanssa ja
  • huolehtia mentorin aikatauluista ja tuen tasapuolisesta jakautumisesta

Mentoropettajan työhön kuuluu

  • vastuukoulujensa tutoropettajatoiminnan koordinointi
  • toimia tutoropettajan työparina ja vertaistukena
  • innostaa ja rohkaisee tutoropettajaa oman koulunsa kehittämisessä
  • välittää tietoa ja ideoita ajankohtaisista asioista
  • toimii samanaikaisopettajana tutoropettajan tavoin
  • opettajien kouluttaminen

Millainen on hyvä tutoropettaja?

  • rohkaisee ja innostaa opettajia kokeilemaan ja kehittämään uuden opetussuunnitelman mukaisia toimintatapoja
  • perehtyy ajankohtaisiin opetusmenetelmiin ja -välineisiin ja jakaa omaa osaamistaan kehittäen koulua oppivana yhteisönä
  • toimii digitaalisten oppimisympäristöjen ja välineiden pedagogisena asiantuntijana
  • tukee koulun pedagogista kehittämistä ja
  • luo oppimista tukevia verkostoja koulun sisällä ja koulujen välillä.

Kuva: Sinikka Leivonen
Teksti: Jarno Bruun ja Anu Wulff

DigiKilta-tapaaminen 19.9.2017: Alustat & analytiikka

DigiKilta-hanke järjestää digitaalisia oppimisalustoja sekä oppimisanalytiikkaa käsittelevän tapahtuman Tampereella 19.9.2017. Ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja sekä työpajoja.

Aika: 19.9.2017 klo 8.30-15.00
Paikka: Varalan Urheiluopisto, Varalankatu 36, Tampere
Ajo-ohje: Saapuminen Varalaan
Varalan aluekartta

Aamupäivän ohjelmaa voi seurata verkossa (klo 9:00- 11:15): https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/digikilta

Ohjelma

8.30-9.00 Aamukahvi päärakennuksen Varala-salissa

9.00-11.15 Asiantuntijapuheenvuorot päärakennuksen Varala-salissa
Aamupäivän ohjelmassa on kolme asiantuntijapuheenvuoroa:

9.00 – 9.45 Analytiikan hyödyt ja haasteet – mitä sanoo tutkimus – Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto
9.45 – 10.30 Oppimisanalytiikka 2017 – Einari Kurvinen, ViLLE Team, Turun yliopisto
10.30 – 11.15 Tietosuoja-asetus ja suostumuksenhallinta – Tero Huttunen, opetus- ja kulttuuriministeriö

11.15 – 12.00 Lounas

12.00 – 15.00 Pajatyöskentelyä
Iltapäivän ohjelmassa on pajatyöskentelyä. Tarjolla on seitsemän rinnakkaista pajaa, joista jokainen osallistuja voi valita kolme.

12.00 – 12.45 Pajatyöskentelyä
13.00 – 13.45 Pajatyöskentelyä
13.45 – 14.15 Kahvitauko Ravintola Säteessä
14.15 – 15.00 Pajatyöskentelyä

Työpajat

Seitsemän rinnakkaista pajaa, joista kukin osallistuja voi valita kolme. Jokainen paja järjestetään samansisältöisenä kolme kertaa.
Varalan aluekartta

1. Oppimisympäristöjen tuottama data ja sen hyödyntäminen sekä analysointi opetustoimen johdossa ja käytännön opetuksessa – Google for Education: Lauri Kaski ja Jani Närvänen, Cloudpoint
Paikka: Villa Varala
Käytännön esimerkki: Google Classroom ja Google Data Studio
Työpajassa syvennymme oppimisympäristöjen tiedon keräämiseen ja analysointiin sekä tulosten hyödyntämiseen. Käytännön esimerkkien avustuksella käymme läpi, kuinka pilvipalveluita voi hyödyntää päivittäisen johtamisen tukena, sekä sen mitä ja miten opettaja voi hyödyntää oppimisympäristöjen keräämää tietoa omassa opetuksessaan. Asiantuntijoina työpajassa toimivat Googlen sertifioimat asiantuntijat Lauri Kaski ja Jani Närvänen Cloudpointilta.

2. Claned – Oppimisanalytiikka opettajan ja oppijan tukena – Miska Noponen & Solja Sulkunen, Claned
Paikka:
Päärakennus, luentosali 2
Miten oppiminen muuttuu, kun oppijat toimivat yhteisöllisesti avoimessa verkko-ympäristössä? Claned on verkko-oppimisympäristö, jossa korostuvat itseohjautuva oppiminen ja sosiaalinen vuorovaikutus. Työpajassa syvennytään siihen, miten koneälyä sekä oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää oppimisprosessin näkyväksi tekemiseen ja oppijoiden tukemiseen. Käymme käytännön esimerkkien kautta läpi henkilökohtaisia opintopolkuja, personoituja materiaalisuosituksia ja koneen tuottamia, käsitteiden hallitsemista mittaavia automaattisia testejä.

3. Microsoft Teams – Pasi Mustonen, Microsoft
Paikka:
Majala, luentosali 4
Esittelyssä Microsoft Teams -työkalu.

4. Peda.net-kouluverkko – Pedagogiikka edellä oppimisen analytiikkaa järkevästi hyödyntäen – Jouko Jokinen, Peda.net
Paikka:
Päärakennus, neuvotteluhuone
Nykyajan oppijaa ohjataan oppimispäiväkirjojen tekemiseen ja sitä kautta itsereflektioon ja yhteisöllisen oppimisen kautta vertaisarviointiin. Samaan aikaan koulun ulkopuolella tapahtuvan informaalin oppimisen määrä kasvaa suhteessa aiempaan. Viekö oppimisen analytiikan korostaminen oppimisen jäälleen kohti 70-luvun reikäkortteja monivalintatehtävineen? Kyse on viime kädessä oppimisen ja osaamisen dokumentoinnista. Formatiiviseen kannustavaan arviointiin tarvitaan opettaja ja arvioinnin pitää tapahtua siellä, missä opiskellaan. Tervetuloa kuulemaan, kuinka digiloikasta tehdään pedaloikka. Pedaloikassa digitaalisuutta hyödynnetään yhdessä oppimiseen opettajan toimiessa digilaivan kapteenina.

5. Moodle – Ville Koiviola, Mediamaisteri
Paikka: Majala, Ylämutteri
Mediamaisterin MaisteriLMS -palvelu muodostaa kokonaisuuden, joka tarjoaa työkalut, mallit ja prosessit oppimisen toteuttamiseksi nykypäivän digitaalisessa maailmassa. Työpajassa tutustutaan mm. oppimisen analytiikkaan (Intelliboard), uudistettuun käyttöliittymään (Pinja) sekä muihin MaisteriLMS:n ominaisuuksiin.

6. ViLLE – Einari Kurvinen, ViLLE Team, Turun yliopisto
Paikka:
 Päärakennus, Varala-sali
ViLLE on tehtäväpohjainen oppimisympäristö, joka tarjoaa opettajalle valmiiden kurssipakettien ja joustavien tehtäväeditorien lisäksi monipuoliset oppimisanalytiikkanäkymät. ViLLEn oppimisanalytiikka esimerkiksi tunnistaa automaattisesti oppilaiden oppimisvaikeuksia matematiikan eri osa-alueissa. Työpajassa tutustutaan ViLLEn ala- tai yläkoulun matematiikan ja ohjelmoinnin opintopolkuun oppilaan näkökulmasta ja esitellään tehtäväpalautuksista kerättyä analytiikkaa sekä sen hyödyntämistä oman opetuksen apuna.

7. Opentunti – Helpottamaan arkea – Osaaminen näkyväksi – Janne Korsimo, Opentunti
Paikka:
 Majala, Alamutteri
Opentunti tarjoaa opettajien arkeen innovatiivisen ympäristön yhteistyölle, tavoitteiden ja oppimispolkujen julkaisulle oppilaille. Opentunti antaa pedagogisen vapauden opettajalle. Siksi se sopii myös opettajille, jotka eivät korosta TVT:n käyttöä opetuksessa. Opentunti tehostaa opetuksen suunnittelua ja helpottaa oppitunneilla käytettävien materiaalien hallintaa.
Uutena ominaisuutena Opentuntiin on myös tuloillaan osaamisen kartoittaminen. Osaamista voidaan kartoittaa sekä opettajilta tai oppilailta.

Paikalla on myös Koulujen tekijänoikeudet kuntoon -hankkeen infopiste, jossa hankkeen asiantuntija Tarmo Toikkanen ratkoo vierailijoiden tekijänoikeuskysymyksiä yhdessä Kaisa Honkosen kanssa.

Lisätietoja tapahtumasta

Jari Harvio
etunimi.sukunimi@hameenlinna.fi

Ilmoittautumiset 12.9.2017 mennessä lomakkeella >>>

DigiKilta-webinaari 10.5.2017: Tutoropettajatoiminta ja toiminnan hallinnointi

Webinaarissa mukana OKM:n Sanna Vahtivuori-Hänninen, Kuntaliiton Leena Pöntynen sekä OAJ:n Jaakko Salo. Lisäksi esitellään kolme kuntaesimerkkiä ja keskustellaan hyviksi havaituista toimintamalleista.

  • Tampereen tutormallin askeleet – Harri Jurvela, Tampere
  • Tutoroinnilla tulevaisuuteen – mentoroinnilla menestykseen – Jarno Bruun, Kuopio
  • Mari Petrelius & Jaana Vauhkonen, Joensuu
  • Käytännön vinkkejä tutoropettajien arjen työhön – Leena Pöntynen, Kuntaliitto
  • Uusi peruskoulu -ohjelma tutoropettajatoiminnan tukena – Sanna Vahtivuori-Hänninen, OKM
  • Tutoropettajat – Jaakko Salo, OAJ

Webinaarin puheenjohtajana toimii Hämeenlinnan kaupungin opetusteknologiapäällikkö Jari Harvio. DigiKilta-hankkeen tapahtumia fasilitoi Suomen eOppimiskeskus ry.

Lue loppuun

Airo-työpöydän kehityksen avaaminen

Airo-työpöytäAiro on Hämeenlinnan esi- ja perusopetuksen pilvityöpöytä. Airon kautta käyttäjät pääsevät helposti ohjelmiin ja sähköisiin työympäristöihin, joita kouluissa ja päiväkodeissa käytetään. Käytössä ovat mm. Moodle, Wilma, Google Apps for Education ja Office365 -pilvipalvelut ilman uudelleenkirjautumista. Käyttäjille Airo madaltaa kynnystä lähteä käyttämään sähköisiä palveluja.

Haltun tuottamalla sähköisellä työpöydällä on monta nimeä. Airon tyyppisiä työpöytäpalveluita löytyy jo ympäri Suomea, joka kerta eri nimellä. Nimi tulee aina käyttäjiltä itseltään, jolloin se tuntuu enemmän omalta. Tärkeintä työpöytäpalvelussa onkin, että sen olemassaolo hämärtyy taka-alalle ja se tuo kaikki käyttäjien tarvitsemat ja haluamat palvelut saataville yhteen paikkaan.

Olemme kehittäneet palvelua yhdessä hämeenlinnalaisten kanssa heidän tarpeisiinsa käyttäjiä kuunnellen jo useiden vuosien ajan. Tälläinen palvelu, joka yhdistää pääsyä muihin palveluihin, ei voi olla koskaan valmis. Tarpeet ja tekniikka kehittyvät koko ajan. Jotta ketterä kehitys olisi mahdollista, olemme pilkkoneet työpöytäpalveluiden rakentamisen pieniksi rakennuspalikoiksi. Kutsumme tätä palikkakirjastoa Dream-alustaksi. Dream-alustan kautta olemme saaneet yhdistettyä eri lähteistä tulleita vaatimuksia, ideoita ja hyviä käytäntöjä. Tämä on mahdollistanut erittäin maltilliset kustannukset työpöytäpalvelun kehittämiseen. Käyttäjille saadaan tuotettua kustannustehokkaasti ominaisuuksia, joita he oikeasti tarvitsevat.

Nyt haluamme avata Airon kehittämistä edelleen. Ei ainoastaan palveluiden välistä tiedonvaihtoa, hyvien kokemusten jakoa ja lähdekoodin uudelleenkäyttöä, vaan ihan julkisesti tehtävää kehitystä.

Lähdekoodit

Avoimen lähdekoodin ja avoimen kehittämisen kohtaamispaikkana toimii Github. Sinne myös Airon kehitys siirtyy. Kehitysehdotuksia ja tulevaisuuden suuntaviivoja myös esitetään samassa repossa.

Projekti löytyy osoitteesta https://github.com/haltu/airo.

Haltulla toivomme, että projektin avaaminen DigiKilta-verkostossa tuo uusia näkökulmia, miten palvelua voitaisiin jatkossa kehittää ja miten jo tehdystä työstä olisi hyötyä myös muille.

Lisenssi

Julkaisemme Airo-palvelun lähdekoodin EUPL-lisenssillä. Tämä lisenssi siksi, että se on EU:n hyväksymä avoimen lähdekoodin lisenssi, ja kyseessä on kaupungille rakennettava palvelu. EUPL toimii vastaavasti kuin GPL eli se vaatii muutosten julkaisemisen takaisin yhteisölle. Muuten lähdekoodia saa käyttää vapaasti.

Lisätietoja

Vuodelta 2014 olevassa videossa esitellään Airon ominaisuuksia, tärkeimpänä kertakirjautuminen ja kaikkien palveluiden löytyminen yhdestä paikasta:

Tänä vuonna julkaistussa videossa esitellään Edustoresta tuotavien materiaalien käyttöä työpöydällä:

Dream-alustasta löytyy lisätietoja sivustolta http://dreamplatform.fi/en/.

Asiasta voi kysellä lisää Githubissa issuen muodossa tai suoraan Haltulta.

Ilkka Hakkari, ilkka@haltu.fi, @derega

Missä menee koulujen digitalisaatioprosessi?

Digitaalinen peruskoulu -hanke tekee seurantatutkimusta siitä, miten koulujen digitalisaatioprosessi etenee. TRIM-tutkimuskeskus toimii Digikilta-hankkeen tutkimuspartnerina ja pyrimme tuottamaan sekä jalostettua informaatiota koulujen digitalisaatioprosessista kiltalaisille että uusia tutkimustuloksia koskien mm. oppimisanalytiikkaa, lisättyä ja virtuaalitodellisuutta jne. koulutuksessa ja oppimisessa.

Seuraamme tarkkaan peruskoulun digitalisaatioprosessin etenemistä käyttäen online-työkaluja, jotka on tarkoitettu oppilaille, opettajille ja rehtoreille. Olemme yhteistyössä kuntien (Tampere, Hämeenlinna, Espoo, Vantaa, Helsinki ja Turku) tvt-asiantuntijoiden kanssa rakentaneet nämä työkalut ja operoimme itse niiden online-toimintaa ja tulosten koostamista.

Makupaloja tulevista tuloksista

Uusimmat ennakkotulokset vuodelta 2017 osoittavat edelleen opettajien myönteistä suhtautumista digitaalisuuden hyödyntämiseen opetuksessaan. 75 % opettajista haluaisi käyttää enemmän digityökaluja (laitteet ja sisällöt) opetuksessaan. Toisaalta vain 50 % ilmoittaa, että heillä on käytössään riittävän nopea ja luotettava verkkoyhteys opetuksessaan. Opettajista 45 % ilmoittaa kokevansa jatkuvan uuden teknologian tuomisen opetukseen stressaavaksi. Tässä näkyy selkeitä eroavaisuuksia eri koulujen välillä. Näitä lukuja olisi varmasti mukava katsoa suhteessa myös Digikilta-kuntiin.

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa oli myös rehtoreille oma kysely, jossa kysyttiin osittain samoja asioita kuin opettajilta. Rehtorit ilmoittivat systemaattisesti positiivisempia arvioita kuin opettajat mm. seuraaviin väittämiin:

  • Työyhteisön asenneilmapiiri on myönteinen uusien asioiden kokeilemiseen opetuksessa
  • Koulullani on yhteisesti sovitut tavoitteet TVT:n hyödyntämisestä opetuksessa
  • Koulussani on helppo lähteä kehittämään uusia toimintatapoja.

Oppilaille on myös tehty kysely heidän digitaidoistaan ja käytöstään. Pelisäännöt kännykän ja tietokoneen käytöstä oli käytössään 60 %:lla 2lk oppilaista, 45 %:lla 5lk oppilaista ja 15 %:lla 8lk oppilaista. Selkeää osaamisaukkoa oli mm. tekijänoikeuksien hahmottamisessa kaikilla luokka-asteilla.

Lisää tuloksia löytyy www.opeka.fi– ja www.ropeka.fi-palveluista sekä ITK-konferenssissa. Syksyllä 2017 ilmestyy lisäksi laajempi raportti tuloksista.

Lisätietoja

Digikiltalaiset voivat olla meihin yhteydessä mikäli haluavat tarkempia tuloksia omalta alueeltaan tai heillä on ideoita esim. uusista tutkimusavauksista:

Jarmo Viteli, jarmo.viteli@uta.fi
Erika Tanhua-Piiroinen, erika.tanhua-piiroinen@uta.fi