Koodikerho tarjoaa lapsille välineitä digitaalisen ympäristömme ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen

Ohjelmointia ja tietokoneiden toiminnan oivaltamista tarvitaan tietoyhteiskunnassa koko ajan enemmän. Lasten olisi hyvä hallita lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi myös koodaamisen taitoja – niin koodauksen ymmärtämistä kuin innostusta koodauksen osaamisen opetteluun.

Valtakunnallisen Koodikerho-toiminnan tavoitteena on perustaa toistuvasti kokoontuvia iltapäiväkerhoja eri puolille Suomea, jotta kaikki ohjelmoinnista kiinnostuneet lapset pääsevät tutustumaan ohjelmointiin ja oppimaan koodaamisen perusteita koti- tai lähipaikkakunnallaan.

Koodikerhot on tarkoitettu yli kolmasluokkalaisille lapsille – sekä tytöille että pojille. Kerhoja ohjaavat Koodikerho-verkostoon ilmoittautuneet vapaaehtoiset, jotka koostuvat mm. ohjelmoinnista kiinnostuneista opettajista sekä muista aikuisista, kuten esimerkiksi IT-alalla työskentelevistä vanhemmista.

Koodikerhon seitsemän kerran koodauksen opetussuunnitelmaa voivat hyödyntää vapaasti kaikki koodauksen opettamisesta ja siihen innostamisesta kiinnostuneet. Koodikerhon järjestäminen esim. koululla ei aiheuta kustannuksia koululle ja myös osallistuminen kerhoihin on lapsille maksutonta.

Koodikerho haluaa tarjota lapsille mahdollisuuden kokeilla uutta ja saada välineitä digitaalisen ympäristömme ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen. Kaiken lisäksi Koodikerhossa on hauskaa!

Koodikerhon vetäjäksi?

Koodikerho-verkosto etsii lisää uusia innokkaita vapaaehtoisia ohjaajia vetämään kerhoja ympäri Suomea, erityisesti kevätlukukaudella 2019 alkaviin kerhoihin. Kerhon vetäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa asiasta innostunut aikuinen, niin opettajat, koodarit kuin ohjelmoinnista kiinnostuneet lasten vanhemmat. Koodikerhot järjestetään alueen yhteistyökoulujen tarjoamissa tiloissa. Koodikerho-verkosto tarjoaa ohjaajille valmiit opetusmateriaalit, ohjaaja sitoutuu vain hoitamaan paikallisen Koodikerhon vetämisen kerran viikossa.

Ilmoittaudu mukaan Koodikerhon sivuilla

Lisätietoja

DigiKilta-seminaari Hämeenlinnassa 7.11.2018: Sähköiset oppimateriaalit – lähitulevaisuuden trendit

DigiKilta-hanke järjestää marraskuussa Vanajanlinnassa sähköisiä oppimateriaaleja, tunnistautumista, arviointia ja analytiikkaa käsittelevän seminaarin. Miten uuden opetussuunnitelman toteuttaminen on digimateriaalien osalta lähtenyt käyntiin ja mitä on luvassa seuraavaksi?

Ohjelmassa on kouluvierailu Nummen Yhtenäiskoululla sekä asiantuntijapuheenvuoroja ja työpajoja Vanajanlinnassa.

Aika & paikka

7.11.2018

Nummen yhtenäiskoulu
Kylätie 24, Hämeenlinna
Google Maps

Hotelli Vanajanlinna
Vanajanlinnantie 485
Hämeenlinna
Google Maps

Ohjelma

8.00 Kuljetus Hämeenlinnan rautatieasemalta Nummen Yhtenäiskoululle

Nummen Yhtenäiskoulu

8.15-8.45 Aamukahvit Nummella

8.45-9.45 Kouluvierailukierros

9.50-10.10 Kuljetus Vanajanlinnalle

Vanajanlinna

10.15-11.15 Asiantuntijaluennot

Innovaatioalusta koulun, opetusteknologiayritysten ja yliopisto-yhteistyön mahdollistajana – kokemuksia, tuloksia ja ideoita jatkoon – Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto

Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa – tuoreen selvityksen tuloksiaLeena Vainio

11.15-12.00 Lounastauko

12.00-15.00 Työpajat

Iltapäivän työpajoissa tutustutaan kouluttajien ja oppimateriaalikustantajien johdolla uuden opetussuunnitelman mukaisiin sisältöihin. Tarkempi paja-aikataulu ja pajojen kuvaukset alla.

15.00-15.30 Paneelikeskustelu & päivän yhteenveto

Yhteenvetoa päivästä paneelikeskustelun muodossa. Keskustelussa pureudutaan päivän työpajoissa ja esityksissä nousseisiin keskeisiin trendeihin ja käydään läpi osallistujia mietityttäviä kysymyksiä.

Paneelikeskustelun diat

15.30-15.45 kuljetus Hämeenlinnan rautatieasemalle

Työpajat

Työpaja-aikataulu. Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla.

A. Markus Humaloja – Päivä kuudesluokkalaisena 2018 – Veromäen koulun tapa koota monimuotoista oppimateriaalia jaksoiksi

Tutustu Veromäen koulun kuudesluokkaisten käyttämään oppimisympäristöön ja siellä jaettuun materiaaliin käytännön esimerkin kautta. Tarvitset mukaasi tietokoneen, jossa on nykyaikainen desktop-selain.

Työpajan aineisto

B. Matleena Laakso – Verkkotyökalut arvioinnin apuna

Työpajassa perehdytään itse kokeillen muutamiin verkon maksuttomiin työkaluihin: Joko tunnet Kahoot Jumblen, missä vaihtoehdot tulee laittaa oikeaan järjestykseen? Tykkäätkö enemmän Quizizz-monivalinnoista, missä voit valita, saako nopeudesta lisäpisteitä? Tuetko vertaisoppimista Quizlet Liven avulla?

Työpajan aineisto

C. MPASS – MPASSid jatkuvan oppimisen tunnistuspalvelu – tilannekatsaus

MPASSid on opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama GDPR-yhteensopiva tunnistuspalvelu jatkuvaan oppimiseen. Se mahdollistaa kirjautumisen palveluihin yhden käyttöliittymän kautta omaa, tuttua tunnusta käyttäen.
MPASSid-luottamusverkosto muodostaa yhteisön, joka sisältää sekä koulutuksen järjestäjiä että palveluiden tuottajia. Miten saamme yhteisöstä eniten irti siten, että jokainen voittaa? Miten ja kenen kanssa tulisi lisätä yhteistyötä?
Manne Miettinen, MPASSid

Työpajan aineisto
Haka-käyttäjätunnistuksen määrittäminen kilpailutuksessa

D. Edustore – mitä uutta?

Työpajassa esitellään Edustoren tuomia hyötyjä oppimateriaalien hankintakanavana sekä käydään läpi suunniteltuja uudistuksia. Kuulemme mielellämme myös osallistujien kehitysehdotuksia!
Tuija Manninen, Edustore

E. Kokoa Standard

Miten arvioin oppimisratkaisun vaikuttavuutta ja digitaalisen tuotteen tuomaa lisäarvoa oppijalle? Esittelyssä Kokoan tiedepohjainen arviointimetodi sekä työkalut opettajille.
Saila Juuti, Kokoa.io

Työpajan aineisto

F. 3DBear – Tyylikkäitä tiloja tai tunnetaitoja

Mihin lisätty todellisuus taipuu esi ja perusopetuksessa?
Maria Muuri, 3DBear

Työpajan aineisto
3DBear Tutorial Videos

G. e-Oppi – Miten muokattava sähköinen kirja helpottaa opettamista ja parantaa oppimista?

Simo Veistola, e-Oppi

H. Otava Oppimisen palvelut – Toimintakulttuurin kehittäminen monialaisen oppimisprojektin avulla

Työpajan aikana tututustaan monialaisiin sisältöihin, joissa hyödynnetään tehokkaasti asiakkaan olemassa olevaa infraa (O365, Google, LMS tms.) , kehitetään koulun toimintakulttuuria ja opitaan kehittämään oppijoiden laaja-alaisia taitoja.
Markku Pelkonen, Otava Oppimisen palvelut

Työpajan aineisto

I. Sanoma Pro – Digitaaliset sisällöt ja työkalut oppimisen ja jatkuvan arvioinnin tukena

Pajat painottuvat vuorotellen ala- ja yläkouluun. Ensimmäinen paja alakouluun, toinen yläkouluun jne.
Erja Hautakoski, Sanoma Pro

Työpajan aineisto

J. Tabletkoulu – Tabletkoulun sähköisten oppimateriaalien tulevaisuudennäkymät

Pajassa keskitytään tarkastelemaan, mihin suuntaan digitaaliset oppimateriaalit kehittyvät kokonaisuutena. Tabletkoulussa yksilöllisen oppimisen tuki, oppimisen analytiikka, käytettävyys ja saavutettavuus ovat tärkeitä kehitystrendejä. Sähköinen oppimateriaali tulee yhä paremmin huomioimaan oppilaan osaamistason ja auttamaan oppilasta ja opettajaa löytämään sopivia harjoituksia ja sisältöjä.
Miikka Salavuo, Tabletkoulu

Työpajan aineisto

K. Qridi – Kuinka saan luotua hyvän arviointikulttuurin koululle – Qridi rehtorin, opettajan ja oppilaan näkökulmasta

Tutustu nopeasti ja vaivattomasti Qridin eri ominaisuuksiin. Näe samalla miten opettaja ja rehtori käyttävät Qridiä sekä näkevät koulusta/luokasta/oppilaista muodostuvaa dataa. Data helpottaa pedagogista johtamista koulun ja luokan tasolla.
Henri Karjalainen, Qridi

Työpajan aineisto

Ilmoittautuminen

Osallistumismaksu on 65 € (alv 0 %) per henkilö. Hintaan sisältyy tapahtuman ohjelma sekä ruokailut ja kuljetukset.

Edtech ja oppijan menestys – näkökulmia toimialan tilanteeseen

Vierailin kesällä EduCloud Alliancen edustajana Barcelonassa DXtera-verkoston järjestämässä Next Generation Student Success Symposiumissa, johon oli kutsuttu opetus- ja oppimisteknologian alan asiantuntijoita Euroopasta ja Yhdysvalloista. Symposiumin keskeisiä teemoja olivat oppimisanalytiikka, uuden sukupolven oppimisympäristöt sekä kansalliset mallit teknologian standardeissa sekä niiden kehittämisessä.

Erot Yhdysvalloissa ja Saksassa

On sanottava, että kansallinen tilanne eri maissa vaihtelee suuresti. Yhdysvalloissa oppijan menestystä tarkastellaan oppimisanalytiikan näkökumasta. Keskeinen ajatus on, että käyttämällä oppimisanalytiikkaa voidaan ennustaa tiettyjen kurssien menestyksen pohjalta miten opiskelija suoriutuu jatkossa opinnoista sekä antaa välineitä oppijan tukemiseen. Kyse on myös oppilaitoksen liiketoiminnan varmistamisesta oppimisanalytiikan avulla. Mitä tehokkaammin oppilaitos pystyy ennustamaan oppijoiden menestystä opintojen kuluessa sekä sen jälkeisessä työelämässä sen houkuttelevampi oppilaitos on uusille maksaville asiakkaille. Tässä kontekstissa keskustelu tietosuojasta ei ole kovin merkittävässä roolissa vaikkakin on sanottava, että keskustelu tästä on selvästikin aktivoitumassa.

Saksassa keskustelua hallitsee enemmän ekosysteemin rakentaminen ja yhteisten standardien hakeminen sekä oppijan tietosuoja. Saksa on opetusteknologiaan keskittyville yrityksille houkutteleva, mutta vaikea markkina-alue. Osansa haasteista tulee osavaltioiden välillä tapahtuvan oppijan tietojen siirtämisen hankaluus. Oppijan siirtyessä osavaltiosta toiseen tietojen siirtäminen oppijasta on hyvin hankalaa tietosuoja-asetusten vuoksi. Yksilön ja oppijan tietosuoja otetaan hyvin vakavasti usein niin, että se määrittelee miten eri asioissa voi edetä vai voiko. Myös osavaltioiden itsenäinen rooli opetuksen järjestämisessä lisää osavaltioiden roolia opetusteknologian kehittämisessä. Eri osavaltioilla on esimerkiksi käynnissä oppimisportaalien kehityshankkeita omien kumppaniensa kanssa.

Tilanne Suomessa

Sekä Saksassa että Yhdysvalloissa ollaan selkeästi takamatkalla suhteessa Suomen tilanteeseen. Keskustelu muualla liikkuu ekosysteemin kehittämisessä sekä yleisissä opetusteknologiaan liittyvissä standardeissa sekä pelisäännöissä. Suomessa on saatu aikaan merkittäviä askeleita yhteisen toiminnan edistämisessä. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii MPASS-tunnistautuminen kansallisena ratkaisuna. Samoin OID oppijan yksilöivänä tunnuksena on hyvä esimerkki siitä kuinka pitkällä olemme yhteisten toimintamallien ja standardien luomisessa. Jos verrataan muuhun maailmaan (esim. Saksa ja USA) vastaavissa olemme 2-3 vuotta edellä kehityksessä. Myös lainsäädännön muuttamisessa tukemaan tätä on tehty erinomaista työtä. Muualla nämä hankkeet ovat vasta käynnistymässä.

Vahvuutemme ei tässä kuitenkaan ole perinteinen teknologiaosaaminen vaan toimijoiden välinen yhteistyö. Olemme kyenneet näkemään yhdessä astetta pidemmälle ymmärtäen, että yhteisistä pelisäännöistä koko ekosysteemi oppimisen toimialalla hyötyy.

Entäs sitten seuraavaksi?

Olemme kyenneet hoitamaan asian Suomessa hyvin. Toistaiseksi emme kuitenkaan ole kyenneet luomaan oppimisteknologian vientiin järkevää ekosysteemitason mallia, joka kykenisi rakentamaan vientimahdollisuuksia suomalaisille opetusteknologian yrityksille. Pöhinää on alalla paljon, mutta kukin pyrkii viemään ymmärrettävästi omia tuotteitaan ja toimintamallejaan kansainvälisimme markkinoille. Jonkin verran itsekin tätä vientiä koittaneena voisi ehkä todeta, että suurin haaste suomalaisessa toimintatavassa on itse ekosysteemikonseptin puuttuminen. Tällä tarkoitan sitä, että puhumme kyllä Pisa-menestyksestämme, mutta emme itse ekosysteemistämme ja siitä miten me olemme kyenneet sopimaan yhteisistä pelisäännöistä kuten esimerkiksi yhteisestä tunnistautumisesta. Tätä näkökulmaa olisi helppo käyttää edistämään koulutusvientiä, koska asiakas ymmärtää ostavansa kyseisen maan oppimisjärjestelmän kehittymisen mahdollistavaa ekosysteemitason palvelua eikä yksittäistä tietyn asian mahdollistavaa tuotetta tai palvelua. Tässä kilpailijat etenkin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ovat meitä edellä. Siellä ekossyteemitason tarina sisältää Oxfordin, Cambridgen, Stanfordin, Berkleyn ja Harvardin. Meillä on mietittävä jotakin muuta. Yhdistettynä koulujärjestelmämme menestys ekosysteemitason teknologiastandardien hyödyntämiseen kansallisessa koulutusjärjestelmässä voisi olla se tarina millä seuraavaksi menestystä voidaan saavuttaa.

Timo Väliharju
Puheenjohtaja, EduCloud Alliance

DigiKilta-seminaari Riihimäellä 27.9.2018: Ohjelmointi ja robotiikka perusopetuksessa

DigiKilta-hanke järjestää robotiikkaa ja ohjelmointia käsittelevän seminaarin Riihimäellä syyskuussa.

Aika & paikka

27.9.2018 klo 8.30-16.00

Hyria Riihimäki
Sakonkatu 1 – sisäänkäynti A1
Kampuskartta

Ohjelma

8.30 – 9.00 Aamukahvi

9.00 Tilaisuuden avaus – Riitta Tuorila, pedagoginen suunnittelija, Riihimäen kaupunki ja Jari Harvio, opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

9.15 Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyksiä tulevaisuudessaLeena Pöntynen, johtava asiantuntija, Teknologiateollisuus


10.00 Robotiikka ja OPS RiihimäelläEsa Santakallio, sivistysjohtaja, Riihimäen kaupunki

10.45 – 11.45 Lounastauko

11.45 – 14.15 Työpajoja ja esityksiä

Kahvi- ja verkostoitumistauko

14.45 – 15.45 Robotit oppimisen kirittäjinäCristina Andersson, robotiikka-asiantuntija, Develor Productions Oy


15.45 – 16.00 Päivän yhteenveto ja tilaisuuden päätös – Riitta Tuorila, pedagoginen suunnittelija, Riihimäen kaupunki ja Jari Harvio, opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

Työpajat

Seminaarin iltapäivän ohjelmassa on 45 minuutin mittaisia työpajoja. Työpajat toistuvat ohjelmassa siten, että kukin osallistuja pääsee osallistumaan kolmeen työpajaan.

Lohjan Robopaja

Saunatila

Esittelyssä Lohjan malli koulutuksesta, kaupungin yhteisten Legojen kiertoprosessista sekä kaupungin välinelainaamosta.

Pajassa osallistujat pääsevät suorittamaan erilaisia Lohjan koulutuksissa käytettäviä robotiikkatehtäviä.

Pajan päätteeksi kootaan opit ja ideat: “Lohjan mallista meidän malliksi”

Pajan vetäjänä toimii luokanopettaja, alueellisen tutortoiminnan koordinaattori sekä digitutor Timo Pietiläinen. Timon luotsaamat oppilaat olivat voitokkaita viime kevään Innokas2018 Robotiikkaturnauksessa sekä Ylessä nähdyssä Robomestarit TV-sarjassa.


Kokemuksia robotiikan oppimisesta ja opettamisesta peruskoulussa

Auditorio

Pajassa kuullaan kokemuksia robotiikan opetuksesta peruskoulussa ja robotiikkaan liittyvästä kilpailutoiminnasta. Riihimäellä on järjestetty viralliset robotiikan Vex IQ -kehitysalustan SM-kilpailut vuosina 2017 ja 2018 – kokemusta on myös kansainvälisistä kilpailuista.

Mukana pajassa Vex IQ -robotteja.

Pajan vetäjänä toimii Reetta Viitanen Riihimäen Harjunrinteen koululta.


Opettaja ohjelmoi – ohjelmoinnin monet ulottuvuudet

Luokka 132, A-talo

Pajassa tarkastellaan, miltä opettajien robotiikka- ja ohjelmointiosaaminen näyttää tutkimuksen valossa. Lisäksi tutustutaan DigiKilta-kunnissa tehdyn robotiikkakartoituksen tuloksiin. Minkälaisia laitteita DigiKilta-kunnista löytyy? Miten robotiikan opetuksen tuki on järjestetty? Entä minkälaista muuta toimintaa kunnissa on käynnissä teeman ympärillä?

Pajan toiminnallisessa osiossa tutustutaan Scratch-ohjelmointiin digitutoropettaja Jukka-Pekka Mäkisen johdolla.

Pajan vetäjinä toimivat tutkimusjohtaja Jarmo Viteli  ja tutkija Erika Tanhua-Piiroinen Tampereen yliopistosta.


Hämeenlinnan OppilasAgentit

D22

Minkälaisia ovat oppilaiden omat kokemukset ohjelmoinnin oppimisesta sekä robotiikasta osana perusopetusta? Tule tutustumaan hämeenlinnalaisten OppilasAgenttien ja tutoropettajan johdolla ohjelmoinnin ja robotiikan käyttöön opetuksessa.

Pajan vetäjänä toimii opettaja Jussi Keränen.


Sphero-robottipallot

D23

Pajassa tutustutaan ohjelmoitaviin Sphero-robottipalloihin ja niiden käyttömahdollisuuksiin käytännön esimerkkien kautta. Ohjelmistona käytetään ilmaista Sphero Edu -sovellusta, joka kannattaakin ladata omaan mobiililaitteeseen jo ennakkoon.

Pajan vetäjänä toimii luokanopettaja Mikko Horila Tampereen yliopiston Normaalikoululta.


Blogeissa

Arto Nivan kooste seminaarista: Digikilta Riihimäellä – Robotiikkaa ja työelämän uusia tuulia

Annun TVT-blogi: Robotiikkaa Riihimäellä

DigiKilta-webinaari 20.9.2018: GDPR ja oppilaitosten tietosuojaopas

Webinaaritallenne 20.9.2018

Esittelyssä Tietosuojaopas oppilaitoksille – opas tietosuoja-asetuksen pääkohdista opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Opas päivittyy ja tarkentuu syksymmällä, kunhan uusi tietosuojalaki hyväksytään. Myös yleisöltä saatu palaute huomioidaan oppaan jatkokehityksessä.

Mukana webinaarissa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Henriikka Hannula vastaamassa osallistujien etukäteen lähettämiin kysymyksiin.

Webinaaritallenteen sisällysluettelo

Lue loppuun

DigiKilta-hankkeelle jatkoa

Kuva DigiKilta-hankkeen kokoustilasta Hämeenlinnassa 13.6.2018

DigiKilta-hanke koolla strategiapäivässä Hämeenlinnassa

DigiKilta-hankkeen toimijat kokoontuivat kesäkuussa Hämeenlinnassa käymään läpi hankkeen toimintaa mm. toteutettujen seminaarien ja webinaarien kautta. Katseita suunnattiin myös tulevaan, sillä kevään aikana varmistui hankkeen jatkuminen kesän 2018 jälkeen. Alkuperäinen DigiKilta-hanke sai Opetushallitukselta jatkoaikaa vuoden 2018 loppuun saakka. Lisäksi kevään haussa varmistui rahoitus DigiKillan jatkohankkeelle vuosille 2018-2020.


Jatkohankkeen myötä hankkeen toiminnasta vastaavien DigiKilta-kuntien määrä nousee kahdeksaantoista. Uusina kuntina mukaan tulevat Helsinki, Turku, Vantaa, Parkano, Lohja ja Lappeenranta. Lisäksi mukana ovat Kuopio, Nurmijärvi, Tampere, Rovaniemi, Kaarina, Vaasa, Joensuu, Jyväskylä, Riihimäki, Oulu, Mikkeli sekä hanketta koordinoiva Hämeenlinna. Tampereen yliopisto ja Suomen eOppimiskeskus ry jatkavat hankkeen yhteistyökumppaneina.

Liity mukaan verkostoon

DigiKillan tavoitteena on mm. avata ja ylläpitää laajaa ja aktiivista keskusteluyhteyttä opetusteknologiasta. Hankkeen toimintaa ohjataan tutkimustiedolla, jota hyödynnetään teemapajoissa ja webinaareissa.

Verkostossa on mukana virallisten DigiKilta-toimijoiden lisäksi kymmeniä yhteistyökuntia ja -organisaatioita, jotka ovat osallistuneet DigiKillan toimintaan ja tapahtumiin. Kaikki esi- ja perusopetuksen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämisestä kiinnostuneet kunnat ja organisaatiot ovat tervetulleita liittymään DigiKilta-verkostoon ja siten osallistumaan hankkeen järjestämiin tapahtumiin. Hankkeen ulkopuoliset toimijat vastaavat itse osallistumisesta syntyneistä kustannuksista. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja: https://digikilta.fi/digikilta-toimijat/.

Tervetuloa DigiKillan ITK-olohuoneeseen

DigiKilta-olohuone ITK-konferenssissa 12.-13.4.2018

DigiKillan ITK-olohuoneessa on kahvipannu kuumana koko torstain ja perjantain. Kahvittelemassa joukko DigiKillan toimijoita sekä yhteistyökumppaneiden edustajia. Tule tutustumaan DigiKilta-verkostoon ja keskustelemaan palveluista ja innovaatioista yhteistyökumppaneiden kanssa.

Löydät DigiKillan olohuoneen tilasta A6, hotellin ensimmäisestä kerroksesta – tervetuloa!

Torstai

9.00-11.00 DigiKilta-hanke esittelyssä

11.00-12.00 xEdu-startup: LessonApp Oy – Johanna Järvinen-Taubert, Tuomas Taubert, Katariina Schrey

12.00-13.00 Miten oppilaitos voi hyödyntää avoimen lähdekoodin yhteisöjä – Timo Väliharju, COSS ry

13.00-14.00 MPASSid – Jarkko Moilanen, Opetus- ja kulttuuriministeriö

14.00-15.00 Christian Komonen, Google

15.00-16.00 Timo Hänninen, Microsoft

16.00-17.00 Opeka, Oppika & Ropeka – Erika Tanhua-Piiroinen, Tampereen yliopisto

Perjantai

9.00-11.00 DigiKilta-hanke esittelyssä

11.00-12.00 Miten SCOO-palvelu auttaa opettajaa työssään? – Risto Korhonen, Ilona IT

12.00-13.00 Jukka Kilpiä, Apple

13.00-14.00 MPASSid – Jarkko Moilanen, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Suomessa kehitetty ja käytetty Dream-alusta valtaa Indonesian LifeLearn-nimellä

Teksti ja kuvat: Tarmo Toikkanen & Allan Schneitz

32 miljoonaa käyttäjää Airolla? Ei Hämeenlinnassa, vaan Indonesiassa. LifeLearn on mobiilisovellus, joka rakentuu saman Dream-alustan päälle, joka löytyy Airon, Edisonin ja Unelmakoulun taustalta. LifeLearn aloitti yhteistyön indonesialaisten koulujen kanssa 2. joulukuuta 2017, tarjoten mobiilin oppimisen ja opetuksen alustan sekä digitaaliset oppisisällöt 32 miljoonalle oppilaalle ja 186 tuhannelle opettajalle. Viisivuotinen yhteistyö tarjoaa loistavat puitteet suomalaisen osaamisen ja toimintamallien tarjoamiseen, sillä sekä haasteet että työkalut ovat sopimuksen myötä samat Indonesiassa ja Suomessa.

Indonesia on Euroopan kokoinen, pinta-alaltaan ja väestöltään. Maa on nopeasti kehittyvä, jossa on paljon tehtävää ja paljon digitalisoitavaa, mutta matkapuhelin on melkein jokaisen ensimmäinen elektroninen laite, sillä yhteydenpito läheisiin ja visuaalinen viestiminen ovat indonesialaisten dna:ssa. Harva esimerkiksi tietää, että Indonesia on johtava maa Twitterin käytössä tai että Indonesian on ennustettu olevan maailman viidenneksi suurin talous vuonna 2030. Vaikka opettajien palkat eivät ole kummoiset, opettajia pidetään arvossa. Kun muistetaan, että Suomen nousu sotien jälkeen rakentui pitkälti opetuksen varaan, ovat arvostetut opettajat tärkeä voimavara myös Indonesiassa.

Indonesian koulut ottavat mallia Suomesta

Voiko Indonesialla ja Suomella olla jotain muutakin yhteistä? Onhan välimatkaa mailla kuitenkin yli 10 000 kilometriä. Yllättävää kyllä viimeisien vuosien aikana Indonesian koulu-uudistukset ovat saaneet paljon inspiraatiota Suomesta. Yhteisöllisyys ja oppimisen ilosta lähtevä opetus näyttää olevan se näkökulma, jolla Indonesia haluaa uudistua.

Yksityiskoulut ovat toki oma lukunsa, mutta julkiset koulut ovat vielä varsin perinteisessä opetuskulttuurissa kiinni. Koulu alkaa 7-vuotiaana ja oppivelvollisuus kestää 12 vuoden ajan. Päivä alkaa pihalla aamunavauksessa ja piha toimii myös liikunta-alueena. Opettaja opettaa, käytössä voi olla projektori tai piirtoheitin. Oppikirjat ovat ahkerassa käytössä, oppimateriaalit ovat suurelta osin kynä-paperi-linjalla. Toisaalta, oppilaat saavat esittää kysymyksiä, mikä ei ole itsestäänselvyys monissa Aasian maissa.

Viime vuosina opetuskulttuurin muutokseen on kuitenkin herätty. Ruohonjuuritasolla nuoret ovat innostuneet vapaaehtoisiksi sekä oppilaiden että opettajien kouluttajiksi. Vastaavasti opetusministeriö on alkanut rahoittaa ja kannustaa kouluja muuttumaan. Tavoitteina on oppimateriaalien itse tekeminen valmiiden käyttämisen sijaan sekä koko kouluyhteisön tasolla oppimisprosessien muovaaminen.

Kun lähtöajatus opetuksen uudesta suunnasta Indonesiassa on sama kuin Suomessa, myös samat ratkaisut tuntuvat sopivan luontevasti käytettäväksi.

LifeLearn tukee suomalaista otetta opetukseen

LifeLearn perustuu suomalaiseen pedagogiaan ja näkemykseen oppimisesta elämän kaikissa vaiheissa. Joissain tilanteissa koulun opettaja ohjaa oppimista, toisissa taas oppilailla on ohjat käsissään, kun he vaikka keskenään harjoittelevat jalkapalloa tai skeittaamista tai videoiden tekemistä. LifeLearnin kautta meidän kaikkien todelliset oppimisen yhteisöt ja verkostot voivat olla olemassa myös digitaalisesti, jolloin itse jakamamme kuvat, videot, ajatukset ja pohdinnat jäävät talteen elinikäiselle oppimispolullemme, sekä oman reflektiomme avuksi että portfolioksi muille.

Yhteistyö Indonesian koulujen kanssa ei synny nopeasti, vaan on edellyttänyt pitkäjänteistä läsnäoloa ja eri toimijoihin tutustumista. Luottamusta on rakennettu vuosia. Joulukuinen sopimuksemmekaan ei ole asiakas-toimittaja-tyyppinen vastakkainasettelu, vaan yhteistyön ja yhdessä kehittämisen jatkon varmistava virstanpylväs.

LifeLearn on sitoutunut avoimuuteen

Yksi syy LifeLearnin valintaan Indonesiassa on sen sitoutuminen avoimuuden periaatteisiin. Suuri osa sen lähdekoodista on avoimesti lisensoitua. Sen lisäksi LifeLearn on sitoutunut MyData-periaatteisiin eli takaa, että asiakkaat ja käyttäjät saavat halutessaan kaiken heihin liittyvän datan itselleen ja voivat siirtää ne toiselle palveluntarjoajalle. LifeLearnille tärkeämpää on luottamus ja yhteistyö asiakkaidensa kanssa kuin sopimukset, joissa asiakkaat pakotetaan yhden toimittajan loukkuun.

LifeLearn jatkaa kehittymistään mobiilina versiona Dream-alustasta ja laajenee Aasian, Euroopan ja Afrikan maissa. Suomessakin koulut voivat halutessaan ottaa käyttöön työpöytä-Dreamin rinnalle mobiili-Dreamin eli LifeLearnin.

Lisätietoja: info@lifelearnplatform.com.

Tule tapaamaan DigiKiltalaisia ITK-konferenssissa

DigiKilta-hanke on mukana 11.-13.4.2018 Hämeenlinnassa järjestettävässä ITK-konferenssissa. Tule vierailemaan DigiKillan olohuoneessa tai tutustu DigiKilta-verkoston toimintaan työpajassa ja foorumiesityksessä.

DigiKilta-workshop

11.04.2018 klo 14-17

DigiKilta löytöretkeilee tämän päivän ja tulevaisuuden digitaalisen oppimisen maastoissa ja maailmoissa ja kutsuu ITK-vieraat löytöretkilleen mukaan!

Workshopissa ideoidaan pienryhmissä ja yhdessä, miten hankeverkostosta ja hyvistä käytänteistä on mahdollista synnyttää pysyvää toimintaa: millaisia haasteita ja mahdollisuuksia verkostomaisella kehittämisellä on, mitä tiedolla johtaminen on, miten tietoa on mahdollista levittää verkoston ulkopuolelle ja miten verkostoja voi pitää yllä ja laajentaa sekä hankekauden aikana että hankerahoitusten päättymisen jälkeen. Workshopissa esitellään DigiKilta-verkoston toimintaa, johon osallistujan on mahdollista itsekin päästä mukaan.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen ITK-konferenssin sivuilla >>>

DigiKilta – Verkostojen verkosto -foorumiesitys

12.04.2018 klo 15.30-16.00
Esityssali 23

DigiKilta-verkosto esittäytyy – pääset tutustumaan verkostoon sekä verkoston rakentamaan avoimeen tietopankkiin.

Lisätietoja ITK:n sivuilla >>>

ITK-olohuone

12.-13.4.2018
Tila A6, 1. krs

DigiKillan ITK-olohuoneessa on kahvipannu kuumana koko torstain ja perjantain. Olohuoneessa pääset keskustelemaan DIgiKilta-verkoston jäsenten ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja tutustumaan erilaisiin DigiKilta-hankkeessa käsiteltyihin teemoihin. Mukaan on kutsuttu myös yhteistyökumppaneiden edustajia esittelemään toimintaansa. Teemojen ja esittelyiden tarkempi aikataulutus julkaistaan lähempänä konferenssia.