STEAM – täyttä höyryä & maker-kulttuuria DigiKilta-kunnissa

Science, Technology, Engineering, Arts and Mathematics – STEAM

DigiKilta-kunnista mm. Oulu ja Turku ovat lähteneet pilotoimaan STEAM-toimintaa. Turussa rakenteilla on varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen yhdistävä tiede- ja teknologiapolku, Oulussa perehdytetään opettajia STEAMiin ja maker-kulttuuriin työpajamuotoisten koulutusten kautta. Tutustu tarkemmin siihen, kuinka STEAM-toiminta on kunnissa käynnistynyt sekä toiminnan tavoitteisiin:


STEAM Turku – täyttä höyryä varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin

Teksti: Salla Sissonen, koordinaattori, Turun kaupunki

Millaisen viestin voisi koodata isänpäivän binäärirannekoruun? Millainen LED-valo vastaisi parhaiten eskarin unihuoneen yövalon puutteeseen? Millainen AR-oppimisympäristö Aurajoen rantaan voitaisiin rakentaa? Miten ratkaistaan merten roskaantuminen tai hillitään ilmastonmuutosta? Mitä sitten tehdään, kun siivousrobotti Armas jää eläkkeelle? Muun muassa näihin STEAM-aiheisiin kysymyksiin ovat turkulaiset varhaiskasvatuksen lapset, koululaiset ja toisen asteen opiskelijat etsineet vastauksia tänä lukuvuonna.

Lukiolainen opastaa kahta eskari-ikäistä iPadin äärellä.
Robopäivänä lukiolaiset ohjasivat eskarilaisia robotiikan saloihin mm. Sphero-pallojen, BeeBottien, Lego-robottien ja lentävien dronejen avulla

Kokeilupilotit ovat osa STEAM Turkua, jonka puitteissa on tänä lukuvuonna tehty monipuolista yhteistyötä eri oppiaineiden ja oppilaitosten välillä. Kokeilut ovat ulottuneet pienistä yhden ryhmän hakkerointitempauksista tai 3D-työpajoista koko Turun STEAMit! –pilottirahoitukseen ja aina Lounais-Suomen yhteistyökunnat kattavaan STEAM junior -haastekilpailuun saakka.

Mikä STEAM Turku?

Yksisarvispehmo eskarin pöydällä.
4.-9.-luokkalaisten suunnittelema ja toteuttama yksisarvinen valaisee eskarin unihuonetta sarvensa kärjen LED-valolla.

Turun kaupunki solmi huhtikuussa 2018 yhdessä alueen korkeakoulujen ja Turku Science Park Oy:n kanssa Teknologiakampus-sopimuksen, joka keskittyy tekniikan alan koulutustarjonnan ja tutkimuksen lisäämiseen. Yhteistyön tavoitteena on, että Turun korkeakouluista valmistuu lisää tekniikan kandidaatteja, diplomi-insinöörejä, insinöörejä, YAMK-insinöörejä ja merenkulun ammattilaisia alueen lisääntyviin tulevaisuuden tarpeisiin.

Syksyllä 2018 käynnistynyt STEAM Turku -hanke on osa Turun kaupungin toimintakokonaisuutta tässä yhteistyössä. Hankkeen toteutuksesta vastaa Turun kaupungin sivistystoimiala. STEAM Turku -hankkeeseen liittyy kokonaan tai osittain 18 erillistä projektia, joita toteutetaan koko toimialalla tai yksittäisillä palvelualueilla. Hankkeen rahoituksesta vastaavat Turun kaupungin konsernihallinto ja sivistystoimiala sekä erilaiset ulkopuoliset rahoittajat (ESR, EAKR, OPH, OKM jne.).

STEAM Turku -hankkeessa rakennetaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen yhdistävä tiede- ja teknologiapolku. Lisäksi tavoitteena on monipuolistaa yhteistyötä korkeakoulujen ja yrityselämän suuntaan sekä eri STEAM-työtä tukevien projektien kesken. Tavoitteena on mm. lisätä suoria väyliä toiselta asteelta jatko-opintoihin sekä kehittää uusia digitaalisia ratkaisuja, opetussisältöjä, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä.


Oulun mallia kehittämässä STEAM-opinpolkuun ja makerspace-tiloihin

Teksti ja kuvat: Arto Niva, TVT-kehittäjäopettaja, Sivistys-ja kulttuuripalvelut, Oulun kaupunki

Kuusi oululaista koulua päätti lähteä kehittämään STEAM-henkistä opetusta keväällä 2018. Väkeä liittyi mukaan myös Oulun kaupungin Sivistys- ja Kulttuuripalveluista sekä Oulun Yliopistolta. Matkan varrelle on mahtunut monia vaiheita. Oltaessa uuden äärellä täytyy uskaltaa vain mennä eteenpäin ja kokeilla uusia asioita. Se on mukavampaa yhdessä, kokemuksia jakaen.

Hanke syntyi aidosta tarpeesta. Haluamme luoda yhteisön, joka panostaa taitopedagogiikkaan ja huomioi tulevaisuuden tuomat haasteet. Oppilaiden osallistaminen, innovointi, ongelmanratkaisu ja yhteistyö ovat kaiken tekemisen keskiössä.

Tämä kaikki vaatii paljon tekemistä, keskustelua, yhteistyötä ja verkostoitumista. Mukaan mahtuu onnistumisia ja epäonnistumisia. Tämä kaikki on osa prosessia.

Aloitimme STEAMiin kouluttamisen pilottikoulujen rehtoreista, koska heidän tukensa muutoksessa on todella tärkeää.

Iván Sánchez Milara kertoo Oulun Yliopiston Fab Labin työpajassa STEAM-opettajille, miten syntyy hyvä makerspace-tila.

Alkusyksyllä 2018 kuuden koulun rehtorit kokoontuivat kolmena iltapäivänä Oulun Yliopiston Fab Labiin tekemään ohjatusti projekteja ja keskustelemaan toimintakulttuurin muutoksesta ja pedagogiikasta. Jatkumona tälle pyörähtivät opettajien koulutukset käyntiin marraskuussa. Opettajien koulutuksissa syvennytään kuudessa koko päivän mittaisessa työpajassa STEAMiin ja maker-kulttuuriin. Jokaisesta pilottikoulusta koulutuksiin on osallistunut kaksi opettajaa. Heidät on jaettu kahteen ryhmään.

Pilottiopettajan harjoitustyö Oulun Yliopiston Fab Labin työpajassa.

Olemme järjestäneet muutamia yhteisiä Hackathon-päiviä ja muita tapaamisia, joiden aikana paneudumme isommalla porukalla johonkin teemaan.

Ohjausryhmä, jossa on edustajia joka koululta, yliopistolta ja kaupungin kehittäjäopettaja, kokoontuu noin parin kuukauden välein. Ohjausryhmässä vaihdetaan kuulumisia, jaetaan hyviä käytänteitä ja suunnitellaan tulevaa.

Keskeisimpänä yhteisenä missiona on luoda malli, jonka avulla STEAMia ja maker-kulttuuria voitaisiin jalkauttaa muillekin kouluille.

Tällä hetkellä keräämme kouluilta prosessien kuvauksia oppimiskokonaisuuksista. Joitakin kuvauksia on myös odotettavissa koulujen makerspace-tilojen synnystä ja taustoista.

Harjoitustyön äärelle Oulun Yliopiston Fab Labin työpajassa.

Kouluilla tapahtuu paljon ja olemme huomanneet STEAMista löytyvän todella monenlaisia rajapintoja. Yhteydet yrittäjyyskasvatukseen ja kiertotalouteen löytyvät helposti ja selkeitä näyttöjä meillä on myös syrjäytymistä ehkäisevistä vaikutuksista.

Hankkeemme antia oli hyvin esillä ITK:ssa viime kuussa. Ympäri Suomea saapui ihmisiä työpajaamme. Koko päivän työpajassa käytiin todella hienoa keskustelua ja mukaan mahtui paljon STEAM-henkistä tekemistä.

Yli-Iin STEAM-toiminta ja makerspace Värkkäämö oli myös esillä ITK-foorumissa.

Lisätietoa löytyy STEAMinOulu-blogista ja useat pilottikouluistamme kertovat kuulumisistaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Merkinnällä #steaminoulu löytyy aika paljon materiaalia.


Linkkejä

Tervetuloa DigiKillan ITK-olohuoneeseen

DigiKilta-olohuone ITK-konferenssissa 21.-22.3.2019

DigiKillan ITK-olohuoneessa on kahvipannu kuumana koko torstain ja perjantain. Kahvittelemassa joukko DigiKillan toimijoita sekä yhteistyökumppaneiden edustajia. Tule tutustumaan DigiKilta-verkostoon ja keskustelemaan palveluista ja innovaatioista yhteistyökumppaneiden kanssa.

Löydät DigiKillan olohuoneen tilasta A6, hotellin ensimmäisestä kerroksesta – tervetuloa!

Torstai

10.00 – 11.00

DigiKilta-hanke esittelyssä

DigiKilta: Riitta Tuorila, Riihimäki

11.00 – 11.30

Applen kuulumisia
Jukka Kilpiä, Apple

DigiKilta: Jari Harvio, Hämeenlinna

11.00 – 11.30

ATEA Smart School – älykäs koulupäivä, hyvinvoiva oppilaitos
Janne Konttinen, Atea Oy

DigiKilta: Hannu Kari, Parkano

12.00 – 13.00

Robotiikan oppimiskeskus, Vantaa
Vantaalle avattiin toukokuussa 2018 Robotiikan oppimiskeskus, jonka tehtävänä on kouluttaa esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen opettajia ja henkilökuntaa, lainata robotiikan välineistöä ja toimia avoimena maker spacena kaikille robotiikasta kiinnostuneille kuntalaisille.

DigiKilta: Maarit Nyqvist, Vantaa

13.00 – 14.00

MPASSid
OKM Tero Huttunen
CSC Manne Miettinen

DigiKilta: Juha Alatalo, Oulu

14.00 – 15.00

Avoimet oppimateriaalit
CSC Anna Lindfors
OKM Tero Huttunen

DigiKilta: Juha Alatalo, Oulu

15.00 – 16.00

PaikkaOppi
Virpi Hirvensalo

DigiKilta: Nina Antila, Vaasa

Perjantai

9.30 – 10.00

DigiKilta-hanke esittelyssä

DigiKilta: Jari Harvio, Hämeenlinna

10.00 – 10.30

Otava Oppimisen palveluiden kuulumisia
Keskustelua ja ajatuksia toimintakulttuurin ja koulun yhteisten käytänteiden johtamisesta, suunnittelusta ja jalkauttamisesta
Markku Pelkonen, Otava Oppimisen palvelut

DigiKilta: Jari Harvio, Hämeenlinna

10.30 -11.00

Avoimet oppimateriaalit
CSC Anna Lindfors

DigiKilta: Jari Harvio, Hämeenlinna

11.00 – 11.30

Digiajan peruskoulu -hanke
Selvityksen tuloksia koulujen digitalisaation tilanteesta
Erika Tanhua-Piironen, Tampereen yliopisto

DigiKilta: Jari Harvio, Hämeenlinna

11.30-12.00

DigiKilta-selvitys: Digitaalisilla ratkaisuilla saadut oppimistulokset
Antti Syvänen, Tampereen yliopisto

DigiKilta: Riitta Tuorila, Riihimäki

12.00 – 12.30

Microsoftin kuulumisia: Minecraft Education Edition oppimisalustana
Marianna Halonen, Microsoft

DigiKilta: Nina Antila, Vaasa

12.30 – 13.00

Tutor-toiminta nyt ja tulevaisuudessa
Risto Korhonen

DigiKilta: Nina Antila, Vaasa

13.00 – 14.00

MPASSid
CSC Manne Miettinen

DigiKilta: Riitta Tuorila, Riihimäki

15.00

Turvallista kotimatkaa!

Opettajien digiosaaminen on parantunut edelleen, oppilaat kaipaavat vielä lisää aktivointia

Teksti: Erika Tanhua-Piiroinen ja Suvi-Sadetta Kaarakainen

Valtioneuvoston kanslian rahoittama Digiajan peruskoulu -hanke päättyi vuoden 2018 lopussa ja hankkeen loppuraportti julkaistiin 15.2.2019. Jo väliraportissa 2017 näkynyt maltillinen kehitys on jatkunut ja opettajien digiasioiden osaaminen on parantunut. Oppilaiden osaamisessa vastaavaa kehitystä ei selvityksen perusteella vielä näy. Oppilaat osaavat kuitenkin tuottaa monenlaisia digitaalisia sisältöjä ja ovat aktiivisia sovellusten käyttäjiä vapaa-ajallaan. Tämä potentiaali kannattaakin kouluissa hyödyntää entistä paremmin.

Loppuraportissa digitalisaation tilaa arvioitiin samojen teemojen kautta kuin vuoden 2017 väliraportissa, eli strategian, toimintaympäristön, opettajien ja oppilaiden digitaalisen osaamisen, digiresurssien hyödyntämisen sekä kehittymisen ja tuen näkökulmista. Lisäksi tarkasteltiin digitalisaation yhdenvertaisen toteutumisen taustatekijöitä ja kiinnitettiin huomiota ohjelmointiosaamisen tilanteeseen. Aineistona käytettiin vuosien 2017 ja 2018 vastauksia opettajien, rehtorien ja johtajien sekä oppilaiden itsearviointikyselyihin (Opeka, Ropeka ja Oppika) ja opettajien sekä 9. luokan oppilaiden ICT-taitotestin tuloksia. Koko raportti löytyy Valtioneuvoston sivustolta: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161383

Strategia

Koulujen strategiatyössä on tapahtunut seurantavuosien aikana positiivista, joskin hidasta, kehitystä. Tavoitteiden jalkauttaminen osaksi kouluyhteisön toimintaa on vielä vaiheessa. Positiivista kehittymistä on tapahtunut muun muassa yhteisen vision olemassaolossa ja työyhteisön tukemisessa teknologiaa hyödyntäviin pedagogisiin käytänteisiin opetus- ja oppimisprosessissa. Digitalisaation mahdollisuuksia sisällytetään aiempaa enemmän koulun yhteisiin tavoitteisiin ja opettajan työn kokonaissuunnittelussa pyritään yhä enemmän huomioimaan myös digitalisaatioon liittyvät asiat, ja niille asetetaan tavoitteita.

Kuvio 1. Strategian määrittely ja sen tunteminen opettajien keskuudessa ovat parantuneet seurantajaksolla 2017 – 2018.

Kuvio 2. Kouluyhteisön sitoutuminen digitalisaation mukanaan tuomiin toimintatapoihin on rehtoreiden vastausten mukaan parantunut seurantajaksolla.

Toimintaympäristö

Kokonaisuudessaan opettajien tyytyväisyys toimintaympäristöön laitteiden ja tietoverkkojen saatavuuden ja toimivuuden suhteen on pysynyt lähes ennallaan vuosien 2017 ja 2018 välillä. Tietoverkkojen toimivuuden suhteen opettajien tyytyväisyys on kuitenkin hieman noussut (asteikolla 1-5, vuonna 2017: ka =3,55 ja 2018: ka =3,81, p < 0,001). Opettajat ovat näin ollen keskimäärin jokseenkin tyytyväisiä saatavilla olevien verkkojen toimivuuteen.

Oppika-kyselyn mukaan oppitunnilla käytettävistä laitteista tabletit ovat oppilailla selkeästi yleisimpiä. 5.luokan oppilaiden vastausten perusteella erityisesti henkilökohtaisten tablettien määrä on lisääntynyt edellisestä lukuvuodesta peräti viidellä prosentilla. Oppitunneilla käytettävien laitteiden määrä ei kuitenkaan näytä tarkoittavan sitä, että niitä käytettäisiin oppitunneilla usein: Tietokonetta ja tablettia ei käytetä joka päivä ja kahdeksasluokkalaisista valtaosa ei käytä tablettia lainkaan.

Digitaaliset ja muut oppimisresurssit

Digiresursseja käytetään kouluissa edelleen vaihtelevasti. Sekä opettajat että oppilaat ilmoittivat keskeisinä ja jokapäiväisinä oppimisresursseina oppikirjat, vihot ja monisteet. Digiresurssien käyttö on vielä monessa oppilaitoksessa verrattain vähäistä. Oppilaat ovat aktiivisia digilaitteiden käyttäjiä vapaa-ajallaan, mutta koulutyössä niitä hyödynnetään vielä varsin satunnaisesti. Selvityksen perusteella opettajat käyttävät tietokoneita ja tabletteja opetuksessa oppilaita enemmän ja ovat oppitunneilla pääasiallisia teknologian käyttäjiä.

Interaktiivisten esitystaulujen suosio on kasvanut seurantajaksolla selkeästi, mutta edelleen niitä käytetään opettajien mukaan keskimäärin vain joillakin tunneilla. Tiedon esittäminen opetustilanteessa on opettajien yleisimpiä teknologian käyttötapoja, ja se on edelleen lisääntynyt tutkitulla aikavälillä.

Kuvio 3. Opettajien aktiivisuus digiresurssien käytössä on lisääntynyt erityisesti interaktiivisten esitystaulujen, digitaalisten oppimisympäristöjen ja toimisto-ohjelmien käytössä sekä tiedon esittämisessä opetustilanteessa.

Osaaminen

Opettajien osaaminen kehittyy maltillista vauhtia. Selkeimmin kehitys näkyy, kun tarkastellaan opettajien omaa arviointia osaamisestaan kolmen seurantavuoden ajalta (kuvio 4). Kun vuoden 2016 aineistossa vielä viidesosa opettajista koki digitaalisessa osaamisessaan olevan puutteita, on luku vuoden 2018 aineistossa enää 10 prosenttia. Pääosa opettajista kokee edelleen olevansa perustason osaajia. Henkilöstöryhmittäin ja ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten puutteita kokivat osaamisessaan erityisopettajat ja yli 50-vuotiaat opettajat. TVT-asiantuntijoiksi itsensä arvioineista, joita on kaikissa ikäryhmissä alle seitsemän prosenttia, vähiten on alle 30-vuotiaita ja yli 60-vuotiaita.

Mies- ja naisopettajien arviot omasta osaamisestaan erosivat myös jonkin verran. Erityisesti kahdessa osaavimmassa ryhmässä naisten osuus on huomattavasti (lähes 10 %) pienempi kuin miesten. Samansuuntainen tulos näkyy myös ICT-taitotestissä sekä testipisteiden että opettajien omien osaamisarvioiden vertailussa.

Kuvio 4. Opettajien arviot osaamisestaan ovat parantuneet selvästi vuodesta 2016. enää 10 % opettajista arvioi osaamisessaan olevan puutteita.

Positiivista kehitystä on tapahtunut myös ICT-taitotestin tulosten perusteella. Niin mies- kuin naisopettajienkin väline- ja sisältötaidot ovat parantuneet tilastollisesti erittäin merkitsevästi (kaikkien osalta p < 0,001) tarkasteluvuosien välillä. Opettajien keskuudessa myönteistä kehitystä on tapahtunut sekä niiden opettajien taidoissa, jotka osallistuivat tutkimukseen molempina tarkasteluvuosina, että yleisesti vuosien 2017 ja 2018 otoksiin osallistuneiden opettajien taidoissa.

Miesopettajien väline- ja sisältötaidot todetaan edelleen merkitsevästi naisopettajia paremmiksi (p < 0,001). Opettajat menestyivät molempina tarkasteluvuosina ICT-taitotestin perusteella parhaiten tiedonhaussa, viestinnässä, mobiilisovellusten päivittämisessä, tekstinkäsittelyssä ja tietoturvaan liittyvissä kysymyksissä. Heikointa suoriutuminen oli ohjelmoinnissa, tietoverkoissa, asennettavien sovellusten turvallisuuden arvioinnissa, kuvankäsittelyssä sekä tietokoneiden perustoiminnallisuuksien hallinnassa.

Kuvio 5. Opettajien ICT-taitotestin väline- ja sisältötaitoja vaativien tehtävien hallinta (%) vuosina 2017 ja 2018.

Ohjelmointiosaaminen

ICT-taitotestin perusteella opettajien alkeisohjelmoinnin taidot ovat kohentuneet vuosien 2017 ja 2018 välillä. Erityisesti parantumista on tapahtunut naisopettajien ja luokanopettajien taidoissa, mikä on rohkaiseva havainto: taidot ovat parantuneet eniten alkeisohjelmoinnin heikoimmin hallitsevien opettajien keskuudessa. Keskimäärin miesopettajat hallitsevat alkeisohjelmoinnin osa-alueet naisopettajia paremmin ja digitutorina toimivat opettajat kollegojaan huomattavasti paremmin. Yhdeksännen luokan oppilaiden osaamisessa sen sijaan ei ole tapahtunut muutosta tarkasteluvuosien välillä. Kaikkiaan 89 prosenttia oppilaista jäi kokonaan vaille pisteitä alkeisohjelmoinnin tehtävässä. Opettajista jäi vastaavasti vuonna 2017 alkeisohjelmoinnin osa-alueella vaille pisteitä lähes kaksi kolmasosaa ja vuonna 2018 enää alle puolet.

Opeka-kyselyn perusteella vain noin 22 prosenttia kaikista vastaajista on kokeillut graafista ohjelmointia oppilaiden kanssa. Määrä on kuitenkin noussut vuosien 2017 ja 2018 välillä noin kolme prosenttia. Opettajien omien arvioiden perusteella graafisen ohjelmoinnin osaaminen on vielä heikkoa, mutta sekä miesten että naisten arviot osaamisestaan ovat kuitenkin kohentuneet edellisvuoteen verrattuna (kuvio 6).

Kuvio 6. Nais- ja miesopettajien omat arviot graafisen ohjelmointiympäristön osaamisestaan ja muutokset arvioissa vuosien 2017 ja 2018 välillä (Opeka-kysely).

Opettajille suunnattu ohjelmointiaiheinen täydennyskoulutus näyttää siis vaikuttaneen näinkin lyhyen tarkastelujakson aikana varsin positiivisesti opettajakunnan taitoihin. Yläkoulujen päättävien oppilaiden ohjelmoinnin tehtävien heikko menestys kertonee kuitenkin enemmän koodin lukemiseen tottumattomuudesta kuin ohjelmointitaitojen puutteista, sillä alkeisohjelmoinnin tehtävät eivät edellyttäneet varsinaista ohjelmointiosaamista – sen sijaan ne edellyttivät ongelmanratkaisutaitoja ja loogista päättelykykyä sekä kykyä lukea ja antaa toimintaohjeita.

Digitalisaatio etenee pedagogiikan ehdoilla

Digitalisaatio etenee kouluissa maltillisesti. Digitaalisia oppimisympäristöjä ja materiaaleja otetaan käyttöön painettujen oppikirjojen ja muiden oppimateriaalien rinnalle mitä ilmeisimmin pedagogisten tavoitteiden ja oppimistilanteen mukaan. Vuonna 2019 käynnistyneen Digiajan peruskoulu II -hankkeen laadullisen aineiston keruu on käynnissä parhaillaan ja antaa jo viitteitä saman suuntaiseen kehitykseen. Jatkohankkeen tuloksista kerromme loppuvuodesta 2019.

Tutoropettajia toimii jo suuressa osassa kouluja ja sen vaikutuksia opettajien osaamiseen on mielenkiintoista seurata edelleen. Vuonna 2016 kerätyn Opeka-aineiston avoimissa vastauksissa koulutukseen pääseminen koettiin yhtenä merkittävistä digitalisaation etenemisen esteistä. Sen jälkeen tutoropettajatoiminta on toden teolla käynnistynyt ympäri Suomen, ja vaikuttaa siltä, että tutoropettajat ja muu vertaistuki koulun arjessa tulevat helpottamaan opettajien osaamisen paranemista ehkä jopa enemmän kuin varsinaisen koulutyön ulkopuolella järjestettävä täydennyskoulutus.

TOIMENPIDESUOSITUKSIA:

  • Rehtoreiden tulee yhteistyössä työyhteisön ja sidosryhmien kanssa huolehtia koulun kehittämistä koskevien strategioiden ajantasaisuudesta ja myös keinoista strategian toteuttamiseksi ja seuraamiseksi.
  • Rehtorin tulee huolehtia, että koulun infrastruktuuri – mukaan lukien langattomat verkot ja laitteet – mahdollistaa monipuoliset pedagogiset ratkaisut sekä opetusta ja oppimisprosessia tukevan teknologian hyödyntämisen.
  • Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia koulujen riittävästä resursoinnista, jotta rehtorit voivat toteuttaa strategian edellyttämät toimenpiteet.
  • Rehtoreille ja koulun johtajille olisi hyvä kehittää oma tutorjärjestelmä. Sen avulla rehtorit saisivat tarvittaessa tukea niin strategioiden tekemiseen kuin niiden seurantaan, sekä moniin muihin koulun muutosjohtamisen haasteisiin.
  • Tutoropettajatoimintaa tulee edelleen vahvistaa tukemaan opettajien teknologista ja pedagogista osaamista ja vakiinnuttaa se osaksi koulutyön kehittämisen rakenteita.
  • Opettajien täydennyskoulutuksen tarjonnassa erityishuomio tulisi nyt suunnata yli 40-vuotiaiden opettajien sekä erityisopetuksen henkilöstön digikoulutukseen.
  • Oppilailla on edelleen merkittäviä puutteita välinetaidoissa ja tietotekniikan perusteiden hallinnassa. Näihin on syytä vakavasti paneutua koulun osalta ja huolehtia että oppilaat saavat riittävät välinetaidot jotka auttavat heitä soveltamaan taitojaan erilaisiin digitaalisin sovelluksiin ja tuotoksiin.
  • Opetuksessa tulisi aiempaa monipuolisemmin hyödyntää digitaalisia mahdollisuuksia oppilaslähtöisesti, esimerkiksi oman sisällön tuottamiseen ja jakamiseen, opiskeluun ja tiedonhankintaan sekä erilaisten yhteiskunnan digitaalisten palvelujen käyttöön liittyvien tehtävien muodossa.
  • Monipuolinen digitaalisten teknologioiden käyttö yhdistyy oppilaiden digiosaamiseen. Kouluissa tulee pyrkiä tarjoamaan lapsille ja nuorille monia erityyppisiä mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia resursseja, laajentaen näin koulun ulkopuolella usein varsin yksipuoliseksi jäävää teknologioiden käyttöä.
  • Luotettavan tiedon kerääminen ja tiedolla johtaminen tukevat koulujen kehittämistyötä. Tämän vuoksi myös koulujen digitalisaatioprosessin pitkäjänteinen seuranta oppilaiden, opettajien ja rehtorien näkökulmista on tärkeää. Siten voidaan taata tasa-arvon parempi toteutuminen oppilaille eri puolella Suomea ja myös kuntien sisällä.

Selvityksessä käytetyt kyselyt ja testit:
http://opeka.fi
http://ropeka.fi
http://oppika.fi
http://rosa.utu.fi/taitotesti/

Yhteystiedot:
jarmo.viteli @ tuni.fi
erika.tanhua-piiroinen @ tuni.fi
suvi-sadetta.kaarakainen @ utu.fi

DigiKilta-selvitys: digitaalisilla ratkaisuilla saadut oppimistulokset

Teksti: Antti Syvänen, TRIM-tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto

Opettajien puheessa usein vilahtavat sanat “lisäarvo” ja “vaikutus oppimistuloksiin”, kun ollaan ottamassa käyttöön uusia digitaalisille ratkaisuille pohjautuvia opetusmenetelmiä. Opettajalle kyse on ajankäytön riskistä; saadaanko opetuksen muutoksella aikaiseksi parempia oppimistuloksia silkan ajanmukaistamisen ohella. Lopulta saadut oppimistulokset ovat kuitenkin monen tekijän summa, jossa keskeisin tekijä on opettaja itse. Silti käytännön opetustyön tekijä voi esittää kysymyksen: “Millaista tukea kotimainen alan tutkimus antaa opetukselliseen muutokseen liittyvän päätöksenteon kanssa painivalle opettajalle?”

Tämä selvitys tehtiin nopealla aikataululla, rajaamalla tiedonhaku pitkään toimineiden yliopistojen tutkimusryhmien julkaisuihin. Julkaisuista etsittiin etenkin kouluympäristössä saatuja oppimiseen liittyviä tuloksia – sekä hyviä että huonoja. Etusijalla olivat tutkimukset, joissa saatuihin vaikutuksiin liittyvät tulokset oli kokeellisesti tai kvasikokeellisesti esitetty selkeästi ja rajatusti. Täysin meta-analyyttiseen vaikuttavuuden määrien estimointiin eri kokeilujen aihealueilla ei lyhyestä aikataulusta johtuen ollut mahdollisuutta. Toisaalta, meta-analyysiin soveltuvat tutkimukset rajautuivat matemaattiseen osaamiseen ja lukemaan oppimiseen liittyviin kokeiluihin. Valtaosa löydetystä aineistosta oli kuvailevaa määrällistä tutkimusta tai laadulliselle aineistolle pohjautuvaa, joista saatuja oppimistuloksia raportoitiin ilman arviota saadun vaikuttavuuden kokoluokasta.

Selvityksen perusteella etenkin esi- ja alkuopetuksen lukemaan oppimista pystytään tukemaan kehitetyillä digitaalisilla oppimispeleillä (Ekapeli). Ekapeli on myös yleistymässä alkuopetuksen eriyttämisen välineenä. Samoin löytyi vahvaa näyttöä digitaalisten oppimispelien ja oppimateriaalien hyödyntämisestä alakoulun oppilaiden matemaattisen osaamisen edistämiseen (Number Navigation Game, Semideus, Wuzzit Trouble, ViLLE). Lisäksi erilaisia yhteistoiminnallista oppimista tukevia oppimisalustoja sekä mobiileita laitteita hyödyntämällä on mahdollista saada aikaiseksi myönteisiä oppimistuloksia. Nämä tulokset ovat kuitenkin riippuvaisia opettajien ja oppilaiden toimintaa tukevista pedagogisista käytännöistä, jolloin kokonaiskuvan rakentaminen digitaalisella ratkaisulla aikaan saadusta vaikutuksesta on vaikeampaa. Tämän myötä tutkimustieto oppimistuloksiin saadusta vaikutuksen kokoluokasta on näissä tapauksissa vähäistä. Samoin digitaalisten oppimisratkaisujen on havaittu itsessään tuovan käyttöön oppilaita motivoivia toimintatapoja, joskin motivoivuus ei automaattisesti takaa myönteistä vaikutusta oppimistuloksiin.

Kotimainen digitaalisten ratkaisujen opetus- ja opiskelukäytön tutkimus on kuitenkin paljon laajempaa, kuin tässä selvityksessä on kyetty tuomaan esille. Opettajia varmasti myös ilahduttaa, että valtaosa tästä on keskittynyt erilaisten opetuskäytänteiden kehittelyyn. Tämän selvityksen rajoitteena oli, ettei siinä täysin pystytty paneutumaan laadullisissa tutkimuksissa saatuihin tuloksiin. Lisäksi on mahdollista, että tutkimusryhmien julkaisuihin keskittymällä jäi selvityksen kannalta tärkeätä tutkimusta kartoittamatta.

On tärkeää, että digitaalisten välineiden hyödyntämisen ja oppimistulosten välisestä yhteydestä kertyvän tutkimustiedon syventämistä jatketaan. Myös tätä selvitystä täydennetään vielä lähikuukausina. Voit tukea tätä pyrkimystä vinkkaamalla selvityksen kannalta merkityksellisistä tutkimuksista lomakkeella >>>

Kuva: Tuomas Puikkonen (CC BY)

DigiKilta-seminaari Vantaalla 14.2.2019: Pelillisyys ja pelillistäminen opetuksessa

DigiKilta-hanke järjestää pelillisyyttä ja pelillistämistä käsittelevän seminaarin ystävänpäivänä Heurekassa. Luvassa on sekä asiantuntijapuheenvuoroja että työpajoja.

Aika: 14.2.2019 klo 8.30-15.45
Paikka: Heureka, Tiedepuisto 1, Vantaa [karttalinkki]

Ohjelma & aineistot

ThingLink

8.30 – 9.15 Tervetuloa – aamupalaa tarjolla Heurekan ruokasalissa

9.15 Auditorio

9.15 Seminaarin avaus – Maarit Nyqvist, tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija, Vantaan kaupunki, DigiKilta-hanke

9.30 Pelit ympärillämmeMikko Meriläinen, pelitutkija, Tampereen yliopisto

10.10 Game On! Opetuksen pelillistäminenTomi Tolonen, luokanopettaja, asiantuntijaopettaja

10.40 Playful Learning  – oppimista leikiten ja pelaten – Marjaana Kangas, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto

11.10 – 11.30  WilmaGoesGaming – nuoret kyvyt pelillistäjinäJenny Widlund, Visma Oy

11.30 – 12.30 Lounas ja pelailua

12.30 Työpajat

  • Pikakurssi opetuksen pelillistämiseen
    Tomi Tolonen (luokanopettaja, asiantuntijaopettaja) ja Teppo Manninen (luokanopettaja, kuvaamataidon opettaja, asiantuntijaopettaja)
  • Simulaattorit ammatillisessa koulutuksessa
    Anssi Salmi (opettaja, Varia)
  • Pakohuonepelit opetuksessa
    (Vantaan peruskoulujen tutoropettajia)
  • Mitä oppia peleistä fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi varhaiskasvatuksessa?
    Jani Heinonen (Vantaan Liikkuvan päiväkodin projektityöntekijä) ja Matilda Nikander
  • Opetuksen pelillistäminen tekoälyn avulla
    Teemu Laitinen, Almerin Ltd.

14.00 Kahvi

14.30 Työpajat jatkuvat

15.30 Digitaalinen peruskoulu 2018 -tutkimuksen tuloksia – Jarmo Viteli, tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto

15.40 Loppusanat ja palaute

15.45 Seminaari päättyy, game over!

Ilmoittautuminen

Tapahtuman osallistumismaksu on 55 € (alv 0 %) per henkilö. Hintaan sisältyy tapahtuman ohjelma sekä ruokailut. Mukaan mahtuu 60 ensimmäisenä ilmoittautunutta.

Ilmoittautumislomake >>>


Yläpalkin kuva: Tuomas Puikkonen, CC BY 2.0

Koodikerho tarjoaa lapsille välineitä digitaalisen ympäristömme ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen

Ohjelmointia ja tietokoneiden toiminnan oivaltamista tarvitaan tietoyhteiskunnassa koko ajan enemmän. Lasten olisi hyvä hallita lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi myös koodaamisen taitoja – niin koodauksen ymmärtämistä kuin innostusta koodauksen osaamisen opetteluun.

Valtakunnallisen Koodikerho-toiminnan tavoitteena on perustaa toistuvasti kokoontuvia iltapäiväkerhoja eri puolille Suomea, jotta kaikki ohjelmoinnista kiinnostuneet lapset pääsevät tutustumaan ohjelmointiin ja oppimaan koodaamisen perusteita koti- tai lähipaikkakunnallaan.

Koodikerhot on tarkoitettu yli kolmasluokkalaisille lapsille – sekä tytöille että pojille. Kerhoja ohjaavat Koodikerho-verkostoon ilmoittautuneet vapaaehtoiset, jotka koostuvat mm. ohjelmoinnista kiinnostuneista opettajista sekä muista aikuisista, kuten esimerkiksi IT-alalla työskentelevistä vanhemmista.

Koodikerhon seitsemän kerran koodauksen opetussuunnitelmaa voivat hyödyntää vapaasti kaikki koodauksen opettamisesta ja siihen innostamisesta kiinnostuneet. Koodikerhon järjestäminen esim. koululla ei aiheuta kustannuksia koululle ja myös osallistuminen kerhoihin on lapsille maksutonta.

Koodikerho haluaa tarjota lapsille mahdollisuuden kokeilla uutta ja saada välineitä digitaalisen ympäristömme ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen. Kaiken lisäksi Koodikerhossa on hauskaa!

Koodikerhon vetäjäksi?

Koodikerho-verkosto etsii lisää uusia innokkaita vapaaehtoisia ohjaajia vetämään kerhoja ympäri Suomea, erityisesti kevätlukukaudella 2019 alkaviin kerhoihin. Kerhon vetäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa asiasta innostunut aikuinen, niin opettajat, koodarit kuin ohjelmoinnista kiinnostuneet lasten vanhemmat. Koodikerhot järjestetään alueen yhteistyökoulujen tarjoamissa tiloissa. Koodikerho-verkosto tarjoaa ohjaajille valmiit opetusmateriaalit, ohjaaja sitoutuu vain hoitamaan paikallisen Koodikerhon vetämisen kerran viikossa.

Ilmoittaudu mukaan Koodikerhon sivuilla

Lisätietoja

DigiKilta-seminaari Hämeenlinnassa 7.11.2018: Sähköiset oppimateriaalit – lähitulevaisuuden trendit

DigiKilta-hanke järjestää marraskuussa Vanajanlinnassa sähköisiä oppimateriaaleja, tunnistautumista, arviointia ja analytiikkaa käsittelevän seminaarin. Miten uuden opetussuunnitelman toteuttaminen on digimateriaalien osalta lähtenyt käyntiin ja mitä on luvassa seuraavaksi?

Ohjelmassa on kouluvierailu Nummen Yhtenäiskoululla sekä asiantuntijapuheenvuoroja ja työpajoja Vanajanlinnassa.

Aika & paikka

7.11.2018

Nummen yhtenäiskoulu
Kylätie 24, Hämeenlinna
Google Maps

Hotelli Vanajanlinna
Vanajanlinnantie 485
Hämeenlinna
Google Maps

Ohjelma

8.00 Kuljetus Hämeenlinnan rautatieasemalta Nummen Yhtenäiskoululle

Nummen Yhtenäiskoulu

8.15-8.45 Aamukahvit Nummella

8.45-9.45 Kouluvierailukierros

9.50-10.10 Kuljetus Vanajanlinnalle

Vanajanlinna

10.15-11.15 Asiantuntijaluennot

Innovaatioalusta koulun, opetusteknologiayritysten ja yliopisto-yhteistyön mahdollistajana – kokemuksia, tuloksia ja ideoita jatkoon – Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto

Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa – tuoreen selvityksen tuloksiaLeena Vainio

11.15-12.00 Lounastauko

12.00-15.00 Työpajat

Iltapäivän työpajoissa tutustutaan kouluttajien ja oppimateriaalikustantajien johdolla uuden opetussuunnitelman mukaisiin sisältöihin. Tarkempi paja-aikataulu ja pajojen kuvaukset alla.

15.00-15.30 Paneelikeskustelu & päivän yhteenveto

Yhteenvetoa päivästä paneelikeskustelun muodossa. Keskustelussa pureudutaan päivän työpajoissa ja esityksissä nousseisiin keskeisiin trendeihin ja käydään läpi osallistujia mietityttäviä kysymyksiä.

Paneelikeskustelun diat

15.30-15.45 kuljetus Hämeenlinnan rautatieasemalle

Työpajat

Työpaja-aikataulu. Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla.

A. Markus Humaloja – Päivä kuudesluokkalaisena 2018 – Veromäen koulun tapa koota monimuotoista oppimateriaalia jaksoiksi

Tutustu Veromäen koulun kuudesluokkaisten käyttämään oppimisympäristöön ja siellä jaettuun materiaaliin käytännön esimerkin kautta. Tarvitset mukaasi tietokoneen, jossa on nykyaikainen desktop-selain.

Työpajan aineisto

B. Matleena Laakso – Verkkotyökalut arvioinnin apuna

Työpajassa perehdytään itse kokeillen muutamiin verkon maksuttomiin työkaluihin: Joko tunnet Kahoot Jumblen, missä vaihtoehdot tulee laittaa oikeaan järjestykseen? Tykkäätkö enemmän Quizizz-monivalinnoista, missä voit valita, saako nopeudesta lisäpisteitä? Tuetko vertaisoppimista Quizlet Liven avulla?

Työpajan aineisto

C. MPASS – MPASSid jatkuvan oppimisen tunnistuspalvelu – tilannekatsaus

MPASSid on opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama GDPR-yhteensopiva tunnistuspalvelu jatkuvaan oppimiseen. Se mahdollistaa kirjautumisen palveluihin yhden käyttöliittymän kautta omaa, tuttua tunnusta käyttäen.
MPASSid-luottamusverkosto muodostaa yhteisön, joka sisältää sekä koulutuksen järjestäjiä että palveluiden tuottajia. Miten saamme yhteisöstä eniten irti siten, että jokainen voittaa? Miten ja kenen kanssa tulisi lisätä yhteistyötä?
Manne Miettinen, MPASSid

Työpajan aineisto
Haka-käyttäjätunnistuksen määrittäminen kilpailutuksessa

D. Edustore – mitä uutta?

Työpajassa esitellään Edustoren tuomia hyötyjä oppimateriaalien hankintakanavana sekä käydään läpi suunniteltuja uudistuksia. Kuulemme mielellämme myös osallistujien kehitysehdotuksia!
Tuija Manninen, Edustore

E. Kokoa Standard

Miten arvioin oppimisratkaisun vaikuttavuutta ja digitaalisen tuotteen tuomaa lisäarvoa oppijalle? Esittelyssä Kokoan tiedepohjainen arviointimetodi sekä työkalut opettajille.
Saila Juuti, Kokoa.io

Työpajan aineisto

F. 3DBear – Tyylikkäitä tiloja tai tunnetaitoja

Mihin lisätty todellisuus taipuu esi ja perusopetuksessa?
Maria Muuri, 3DBear

Työpajan aineisto
3DBear Tutorial Videos

G. e-Oppi – Miten muokattava sähköinen kirja helpottaa opettamista ja parantaa oppimista?

Simo Veistola, e-Oppi

H. Otava Oppimisen palvelut – Toimintakulttuurin kehittäminen monialaisen oppimisprojektin avulla

Työpajan aikana tututustaan monialaisiin sisältöihin, joissa hyödynnetään tehokkaasti asiakkaan olemassa olevaa infraa (O365, Google, LMS tms.) , kehitetään koulun toimintakulttuuria ja opitaan kehittämään oppijoiden laaja-alaisia taitoja.
Markku Pelkonen, Otava Oppimisen palvelut

Työpajan aineisto

I. Sanoma Pro – Digitaaliset sisällöt ja työkalut oppimisen ja jatkuvan arvioinnin tukena

Pajat painottuvat vuorotellen ala- ja yläkouluun. Ensimmäinen paja alakouluun, toinen yläkouluun jne.
Erja Hautakoski, Sanoma Pro

Työpajan aineisto

J. Tabletkoulu – Tabletkoulun sähköisten oppimateriaalien tulevaisuudennäkymät

Pajassa keskitytään tarkastelemaan, mihin suuntaan digitaaliset oppimateriaalit kehittyvät kokonaisuutena. Tabletkoulussa yksilöllisen oppimisen tuki, oppimisen analytiikka, käytettävyys ja saavutettavuus ovat tärkeitä kehitystrendejä. Sähköinen oppimateriaali tulee yhä paremmin huomioimaan oppilaan osaamistason ja auttamaan oppilasta ja opettajaa löytämään sopivia harjoituksia ja sisältöjä.
Miikka Salavuo, Tabletkoulu

Työpajan aineisto

K. Qridi – Kuinka saan luotua hyvän arviointikulttuurin koululle – Qridi rehtorin, opettajan ja oppilaan näkökulmasta

Tutustu nopeasti ja vaivattomasti Qridin eri ominaisuuksiin. Näe samalla miten opettaja ja rehtori käyttävät Qridiä sekä näkevät koulusta/luokasta/oppilaista muodostuvaa dataa. Data helpottaa pedagogista johtamista koulun ja luokan tasolla.
Henri Karjalainen, Qridi

Työpajan aineisto

Ilmoittautuminen

Osallistumismaksu on 65 € (alv 0 %) per henkilö. Hintaan sisältyy tapahtuman ohjelma sekä ruokailut ja kuljetukset.

Edtech ja oppijan menestys – näkökulmia toimialan tilanteeseen

Vierailin kesällä EduCloud Alliancen edustajana Barcelonassa DXtera-verkoston järjestämässä Next Generation Student Success Symposiumissa, johon oli kutsuttu opetus- ja oppimisteknologian alan asiantuntijoita Euroopasta ja Yhdysvalloista. Symposiumin keskeisiä teemoja olivat oppimisanalytiikka, uuden sukupolven oppimisympäristöt sekä kansalliset mallit teknologian standardeissa sekä niiden kehittämisessä.

Erot Yhdysvalloissa ja Saksassa

On sanottava, että kansallinen tilanne eri maissa vaihtelee suuresti. Yhdysvalloissa oppijan menestystä tarkastellaan oppimisanalytiikan näkökumasta. Keskeinen ajatus on, että käyttämällä oppimisanalytiikkaa voidaan ennustaa tiettyjen kurssien menestyksen pohjalta miten opiskelija suoriutuu jatkossa opinnoista sekä antaa välineitä oppijan tukemiseen. Kyse on myös oppilaitoksen liiketoiminnan varmistamisesta oppimisanalytiikan avulla. Mitä tehokkaammin oppilaitos pystyy ennustamaan oppijoiden menestystä opintojen kuluessa sekä sen jälkeisessä työelämässä sen houkuttelevampi oppilaitos on uusille maksaville asiakkaille. Tässä kontekstissa keskustelu tietosuojasta ei ole kovin merkittävässä roolissa vaikkakin on sanottava, että keskustelu tästä on selvästikin aktivoitumassa.

Saksassa keskustelua hallitsee enemmän ekosysteemin rakentaminen ja yhteisten standardien hakeminen sekä oppijan tietosuoja. Saksa on opetusteknologiaan keskittyville yrityksille houkutteleva, mutta vaikea markkina-alue. Osansa haasteista tulee osavaltioiden välillä tapahtuvan oppijan tietojen siirtämisen hankaluus. Oppijan siirtyessä osavaltiosta toiseen tietojen siirtäminen oppijasta on hyvin hankalaa tietosuoja-asetusten vuoksi. Yksilön ja oppijan tietosuoja otetaan hyvin vakavasti usein niin, että se määrittelee miten eri asioissa voi edetä vai voiko. Myös osavaltioiden itsenäinen rooli opetuksen järjestämisessä lisää osavaltioiden roolia opetusteknologian kehittämisessä. Eri osavaltioilla on esimerkiksi käynnissä oppimisportaalien kehityshankkeita omien kumppaniensa kanssa.

Tilanne Suomessa

Sekä Saksassa että Yhdysvalloissa ollaan selkeästi takamatkalla suhteessa Suomen tilanteeseen. Keskustelu muualla liikkuu ekosysteemin kehittämisessä sekä yleisissä opetusteknologiaan liittyvissä standardeissa sekä pelisäännöissä. Suomessa on saatu aikaan merkittäviä askeleita yhteisen toiminnan edistämisessä. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii MPASS-tunnistautuminen kansallisena ratkaisuna. Samoin OID oppijan yksilöivänä tunnuksena on hyvä esimerkki siitä kuinka pitkällä olemme yhteisten toimintamallien ja standardien luomisessa. Jos verrataan muuhun maailmaan (esim. Saksa ja USA) vastaavissa olemme 2-3 vuotta edellä kehityksessä. Myös lainsäädännön muuttamisessa tukemaan tätä on tehty erinomaista työtä. Muualla nämä hankkeet ovat vasta käynnistymässä.

Vahvuutemme ei tässä kuitenkaan ole perinteinen teknologiaosaaminen vaan toimijoiden välinen yhteistyö. Olemme kyenneet näkemään yhdessä astetta pidemmälle ymmärtäen, että yhteisistä pelisäännöistä koko ekosysteemi oppimisen toimialalla hyötyy.

Entäs sitten seuraavaksi?

Olemme kyenneet hoitamaan asian Suomessa hyvin. Toistaiseksi emme kuitenkaan ole kyenneet luomaan oppimisteknologian vientiin järkevää ekosysteemitason mallia, joka kykenisi rakentamaan vientimahdollisuuksia suomalaisille opetusteknologian yrityksille. Pöhinää on alalla paljon, mutta kukin pyrkii viemään ymmärrettävästi omia tuotteitaan ja toimintamallejaan kansainvälisimme markkinoille. Jonkin verran itsekin tätä vientiä koittaneena voisi ehkä todeta, että suurin haaste suomalaisessa toimintatavassa on itse ekosysteemikonseptin puuttuminen. Tällä tarkoitan sitä, että puhumme kyllä Pisa-menestyksestämme, mutta emme itse ekosysteemistämme ja siitä miten me olemme kyenneet sopimaan yhteisistä pelisäännöistä kuten esimerkiksi yhteisestä tunnistautumisesta. Tätä näkökulmaa olisi helppo käyttää edistämään koulutusvientiä, koska asiakas ymmärtää ostavansa kyseisen maan oppimisjärjestelmän kehittymisen mahdollistavaa ekosysteemitason palvelua eikä yksittäistä tietyn asian mahdollistavaa tuotetta tai palvelua. Tässä kilpailijat etenkin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ovat meitä edellä. Siellä ekossyteemitason tarina sisältää Oxfordin, Cambridgen, Stanfordin, Berkleyn ja Harvardin. Meillä on mietittävä jotakin muuta. Yhdistettynä koulujärjestelmämme menestys ekosysteemitason teknologiastandardien hyödyntämiseen kansallisessa koulutusjärjestelmässä voisi olla se tarina millä seuraavaksi menestystä voidaan saavuttaa.

Timo Väliharju
Puheenjohtaja, EduCloud Alliance

DigiKilta-seminaari Riihimäellä 27.9.2018: Ohjelmointi ja robotiikka perusopetuksessa

DigiKilta-hanke järjestää robotiikkaa ja ohjelmointia käsittelevän seminaarin Riihimäellä syyskuussa.

Aika & paikka

27.9.2018 klo 8.30-16.00

Hyria Riihimäki
Sakonkatu 1 – sisäänkäynti A1
Kampuskartta

Ohjelma

8.30 – 9.00 Aamukahvi

9.00 Tilaisuuden avaus – Riitta Tuorila, pedagoginen suunnittelija, Riihimäen kaupunki ja Jari Harvio, opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

9.15 Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyksiä tulevaisuudessaLeena Pöntynen, johtava asiantuntija, Teknologiateollisuus


10.00 Robotiikka ja OPS RiihimäelläEsa Santakallio, sivistysjohtaja, Riihimäen kaupunki

10.45 – 11.45 Lounastauko

11.45 – 14.15 Työpajoja ja esityksiä

Kahvi- ja verkostoitumistauko

14.45 – 15.45 Robotit oppimisen kirittäjinäCristina Andersson, robotiikka-asiantuntija, Develor Productions Oy


15.45 – 16.00 Päivän yhteenveto ja tilaisuuden päätös – Riitta Tuorila, pedagoginen suunnittelija, Riihimäen kaupunki ja Jari Harvio, opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

Työpajat

Seminaarin iltapäivän ohjelmassa on 45 minuutin mittaisia työpajoja. Työpajat toistuvat ohjelmassa siten, että kukin osallistuja pääsee osallistumaan kolmeen työpajaan.

Lohjan Robopaja

Saunatila

Esittelyssä Lohjan malli koulutuksesta, kaupungin yhteisten Legojen kiertoprosessista sekä kaupungin välinelainaamosta.

Pajassa osallistujat pääsevät suorittamaan erilaisia Lohjan koulutuksissa käytettäviä robotiikkatehtäviä.

Pajan päätteeksi kootaan opit ja ideat: “Lohjan mallista meidän malliksi”

Pajan vetäjänä toimii luokanopettaja, alueellisen tutortoiminnan koordinaattori sekä digitutor Timo Pietiläinen. Timon luotsaamat oppilaat olivat voitokkaita viime kevään Innokas2018 Robotiikkaturnauksessa sekä Ylessä nähdyssä Robomestarit TV-sarjassa.


Kokemuksia robotiikan oppimisesta ja opettamisesta peruskoulussa

Auditorio

Pajassa kuullaan kokemuksia robotiikan opetuksesta peruskoulussa ja robotiikkaan liittyvästä kilpailutoiminnasta. Riihimäellä on järjestetty viralliset robotiikan Vex IQ -kehitysalustan SM-kilpailut vuosina 2017 ja 2018 – kokemusta on myös kansainvälisistä kilpailuista.

Mukana pajassa Vex IQ -robotteja.

Pajan vetäjänä toimii Reetta Viitanen Riihimäen Harjunrinteen koululta.


Opettaja ohjelmoi – ohjelmoinnin monet ulottuvuudet

Luokka 132, A-talo

Pajassa tarkastellaan, miltä opettajien robotiikka- ja ohjelmointiosaaminen näyttää tutkimuksen valossa. Lisäksi tutustutaan DigiKilta-kunnissa tehdyn robotiikkakartoituksen tuloksiin. Minkälaisia laitteita DigiKilta-kunnista löytyy? Miten robotiikan opetuksen tuki on järjestetty? Entä minkälaista muuta toimintaa kunnissa on käynnissä teeman ympärillä?

Pajan toiminnallisessa osiossa tutustutaan Scratch-ohjelmointiin digitutoropettaja Jukka-Pekka Mäkisen johdolla.

Pajan vetäjinä toimivat tutkimusjohtaja Jarmo Viteli  ja tutkija Erika Tanhua-Piiroinen Tampereen yliopistosta.


Hämeenlinnan OppilasAgentit

D22

Minkälaisia ovat oppilaiden omat kokemukset ohjelmoinnin oppimisesta sekä robotiikasta osana perusopetusta? Tule tutustumaan hämeenlinnalaisten OppilasAgenttien ja tutoropettajan johdolla ohjelmoinnin ja robotiikan käyttöön opetuksessa.

Pajan vetäjänä toimii opettaja Jussi Keränen.


Sphero-robottipallot

D23

Pajassa tutustutaan ohjelmoitaviin Sphero-robottipalloihin ja niiden käyttömahdollisuuksiin käytännön esimerkkien kautta. Ohjelmistona käytetään ilmaista Sphero Edu -sovellusta, joka kannattaakin ladata omaan mobiililaitteeseen jo ennakkoon.

Pajan vetäjänä toimii luokanopettaja Mikko Horila Tampereen yliopiston Normaalikoululta.


Blogeissa

Arto Nivan kooste seminaarista: Digikilta Riihimäellä – Robotiikkaa ja työelämän uusia tuulia

Annun TVT-blogi: Robotiikkaa Riihimäellä

DigiKilta-webinaari 20.9.2018: GDPR ja oppilaitosten tietosuojaopas

Webinaaritallenne 20.9.2018

Esittelyssä Tietosuojaopas oppilaitoksille – opas tietosuoja-asetuksen pääkohdista opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Opas päivittyy ja tarkentuu syksymmällä, kunhan uusi tietosuojalaki hyväksytään. Myös yleisöltä saatu palaute huomioidaan oppaan jatkokehityksessä.

Mukana webinaarissa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Henriikka Hannula vastaamassa osallistujien etukäteen lähettämiin kysymyksiin.

Webinaaritallenteen sisällysluettelo

Lue loppuun