Viisi kättä työpöydän yllä nyrkit vastakkain yhteistyön merkiksi

Yhteisökehittäminen haastaa älykkäät kaupungit ja kunnat

Lähes kaikki kunnat ja kaupungit pohtivat kiihtyvällä tahdilla, mitä älykkyys oikein tarkoittaa kunkin kaupungin ja kunnan osalta. Kuntatalouden haasteet eivät tulevaisuudessa tule vähentymään, vaan kunkin kunnan ja kaupungin on omalta kohdaltaan mietittävä, miten älykäs teknologia ja älykkäät palvelut voivat auttaa järjestämään joustavampia, parempia ja laadukkaampia palveluita kuntalaisille. Tämä ei ole yksinkertaista, sillä isoilla kaupungeilla on erilaisia haasteita verrattuna pienempiin kuntiin jo kokoeron vuoksi. Lisäksi resurssit ja toimintaympäristöt vaihtelevat paljon monestakin tekijästä johtuen.

Eroista huolimatta myös yhteisiä haasteita on löydettävissä. Kuntien ja kaupunkien välinen yhteistyö teknologia- ja ohjelmistohankinnoissa on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana, mutta siinä on vielä paljon kehitettävää. Olen itse useasti miettinyt, miksi kunnat ja kaupungit eivät rakenna kiinteämmin yhteistyöverkostoja, joissa älykkään teknologian ja ohjelmistojen avulla pyrittäisiin yhdessä ratkaisemaan kaikille yhteisiä haasteita. Toimintaprosessit ovat kunnilla ja kaupungeilla suhteellisen samantyyppisiä, jolloin olisi järkevää yhdistää voimia ja osaamista sekä pyrkiä avoimen teknologian avulla yhteiskehittämään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin sekä julkaisemaan ne avoimella lisenssillä kaikkien käyttöön. Tämä lisää resurssitehokkuutta sekä hyödyntää usean kunnan ja kaupungin osaamista laajasti yhteiseksi hyväksi.

Hyvä esimerkki on esimerkiksi Turun kaupungin Turku.fi-palveluun pohjautuva kuntien avoin verkkopalvelualusta, jota myös Kuntaliitto aktiivisesti edistää. Samoin Hämeen ammattikorkeakoulun AvoinHäme-hankkeessa kehitetty Tavastia Events -konsepti on lähtenyt leviämään myös muualle maahan. Tavastia Events perustuu Helsingin kaupungin avoimella lähdekoodilla julkaisemaan Linked Events -tapahtumarajapintaan. Avoimen lähdekoodin hankkeita on löydettävissä myös osoitteessa www.avoinkoodi.fi, johon on koottu Suomen valtionhallinnossa, opetusalalla ja kuntasektorilla käytettäviä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.

Hämeenlinnan kaupunki on käynnistänyt ekosysteemiohjelman, jossa älykkäät palvelut -ekosysteemissä edistetään teemaa OpenHämeenlinna niin avoimen hallinnon kuin avoimen teknologian osalta. Ekosysteemissä on kymmeniä toimenpiteitä (roadmap), joilla Hämeenlinnan alueen yhteisöä pyritään saamaan mukaan yhteisölliseen kehitykseen niin yleisesti kuin teknologian alueella. Espoossa kehitetään varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmää (eVaka) ja haetaan yhteistyöhön muita kuntia ja kaupunkeja. Yhteisökehittämistä ei tapahdu vain maansisäisesti vaan Suomi ja Viro vievät eteenpäin kahta yhteiskehityshanketta. Tunnetuin on ehkä X-Road, jossa pyritään avoimen lähdekoodin mallilla helpottamaan tiedonsiirtoa julkisessa hallinnossa. X-Road on käytössä laajasti sekä Suomessa että Virossa ja sitä edistää yhdistysmuotoisesti NIIS. Samoin yhteiskehitetään VOLIS-järjestelmää, joka on tukijärjestelmä kokousten päätöksentekoa varten. Järjestelmä on suunniteltu tukemaan esim. lautakuntien ja valtuuston jäsenten julkista päätöksentekoa kokouksissa.

Esimerkkejä yhteisöllisistä kehityskonsepteista on paljon lisää ja kaikkia yhdistää ajatus siitä, että yhteiskehittäminen edistää kaikkien etuja ja antaa mahdollisuuksia resurssitehokkuuteen. Laajemmassa mittakaavassa samaan asiaan yhdistyy digitaalinen itsemääräämisoikeus, josta puhutaan erityisesti EU-tasolla. Julkiset toimijat ovat heränneet ajatukseen, että tietystä näkökulmasta on hyödyllistä pyrkiä digitaaliseen itsemääräämisoikeuteen, missä digitaalisista ohjelmistoista sekä datasta ja niiden käytöstä voidaan päättää itse. On nähtävissä, että yhteisökehittämisen trendi on voimistumassa ja siihen liittyy voimakkaasti digitaalinen itsemääräämisoikeus sekä laajasti avoimen teknologian konseptit ja trendit. Meidän tulisi julkisissa organisaatioissa, yrityksissä ja myös yksilöinä miettiä, miten tämä tulee vaikuttamaan ohjelmistojen ja datan käyttöön tulevaisuudessa sekä miten itse voimme parhaiten hyödyntää yhteiskehittämisen malleja.

Timo Väliharju
Toiminnanjohtaja
COSS ry – Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus


Tutustu myös näihin

Lähikuva karttapallosta Euroopan kohdalta.

Maantiedon oppiaine digitalisoitiin Tampereen seudun alakouluissa

Digitalisaatio on muuttanut monta osa-aluetta yhteiskunnassamme, eikä peruskoulu ole mikään poikkeus. Vaikka helmitauluilla laskemisesta on kulunut pitkä aika, perinteinen kirja on sitkeästi pysynyt yleisimpänä oppimateriaalina. Tähän on pian tulossa Pirkanmaalla muutos, ja tulevaisuudessa ehkä koko maassa.

Mediamaisteri on yhdessä Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa toteuttamassa ennennäkemätöntä verkko-oppimisen hanketta. Aivot yhdessä käyttöön -hankkeessa lähdettiin selvittämään, miten kokonaisen oppiaineen opetussuunnitelman digitalisoiminen onnistuu. Aiheeksi valittiin ympäristöoppi, ja tavoitteena on täysin digitaalisen oppimateriaalin luominen 3 – 6 luokille vuoteen 2021 mennessä. Ensimmäisenä hankkeessa tuotettiin 4. luokan Eurooppa -oppimateriaalit, jotka otettiin käyttöön alkuvuodesta. 

Hanke tähtää opetussuunnitelman mukaisen oppimateriaalin tuottamiseen, joka tukee niin oppimisen kuin opettamisen kehittämistä. Lisäksi edelleen muokattavien materiaalien odotetaan tuovan kustannussäästöjä tulevaisuudessa. Hankkeessa yhdistyy innovatiivisuus ja intohimo verkko-oppimiseen, ja Mediamaisteri on ylpeänä mukana luomassa tulevaisuuden koulua.

Kuin oppikirja, mutta verkossa

Aivot yhdessä käyttöön -hankkeen oppimateriaali tulee käsittämään koko ympäristöopin opetussuunnitelman digitaalisessa muodossa. Materiaali löytyy verkko-oppimisympäristöstä, jota Tampereen seudulla kutsutaan Repuksi. Reppu on Mediamaisterin tuottama oppimisympäristö, joka pohjautuu moodle -teknologiaan. 

Mediamaisteri on toiminut hankkeen teknisenä asiantuntijana sekä pääyhteistyökumppanina sisällöntuotannossa. Hankkeen aineisto on eräänlainen interaktiivinen diasarja, joka on tuotettu H5P-nimisellä sisällöntuotantotyökalulla. H5P:llä pystytään luomaan valmiiden pohjien päälle interaktiivista ja aktivoivaa sisältöä. H5P-sisältöpohjat toimivat sapluunana, jonka päälle opettajat voivat luoda ja kehittää laadukasta sisältöä edelleen. H5P-oppimateriaali on visuaalista ja mukaansatempaavaa, aktivoivat tehtävät innostavat ja mittaavat opittua. 

Esimerkki 4. luokan Eurooppa -H5P diasarjasta, teemana kartat.
Esimerkki 4. luokan Eurooppa -H5P-diasarjasta, teemana kartat.
Kuva: Mediamaisteri

Yhteistyön voimaa 

Kokonaisen oppiaineen digitalisointi on ollut jättimäinen projekti, ja se on vaatinut kaikilta osanottajilta sitoutumista. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ollut sujuva yhteistyö.

Työskentely Aivot-hankkeen parissa on ollut todella mielenkiintoista. Usein isot projektit ovat haastavia, mutta tämä hanke on hyvän yhteistyön ja yhteisen tavoitteen takia ollut yllättävän sujuvaa. Hienointa on ollut tiedonjako, ja avoimuus projektissa.

Alexandra, Mediamaisterin graafinen suunnittelija

Kun digitaaliset aineistot on valmiiksi rakennettu opetussuunnitelman mukaisiksi, opettaja voi joko käyttää niitä opetuksessaan sellaisenaan, tai muokata niitä omien painotustensa mukaan. Aineistot toimivat avoimen lähdekoodin mukaan, ja ne ovat yhteisöllisesti edelleen muokattavissa. Näin ollen maailman ja samalla faktatiedon muuttuessa ei tarvita uusia kirjoja kaikille oppilaille, vaan muutokset voidaan tehdä digitaalisiin versioihin, joita kehittää yhdessä eteenpäin.  

Syksyllä käyttöön uudet oppimateriaalit

Kun koulut avasivat ovensa syksyllä 2019, toteutetut Aivot yhdessä käyttöön -oppimateriaalit julkaistiin Tampereen, sekä Tampereen seutukuntien alueella neljäsluokkalaisten ja heidän opettajiensa käyttöön. Julkaistuista materiaaleista tullaan keräämään palautetta ja aineistoja kehitetään sen perusteella eteenpäin.

Laakereille ei ole jääty lepäilemään muutenkaan, vaan uusia oppimateriaaleja tuotetaan kovaa vauhtia. Tulevan lukuvuoden aikana niitä julkaistaan myös muiden vuosiluokkien käyttöön sitä mukaa kun ne valmistuvat ja läpäisevät tarkistuskierrokset niin ulkoasujen, kuin sisältöjen osalta.

Aivot-oppimateriaaleista ollaan tuottamassa myös yhteen paikkaan koottuja julkisia versioita, jotta oppilaiden vanhemmat ja muut asiasta kiinnostuneet pääsevät tutustumaan materiaaleihin entistä helpommin. 

Vastaisuudessa yhä suurempi osa peruskoulutuksesta on verkko-oppimista, ja Mediamaisteri on intohimolla mukana muokkaamassa tulevaisuuden koulua muuttuviin tarpeisiin.

Lue lisää Aivot yhdessä käyttöön -hankkeen esitteestä sekä Mediamaisterin blogista.


Yläpalkin kuva: Michael Gaida, Pixabay

DigiKilta-seminaari 8.-9.10.2019: Avoimet oppimisympäristöt

DigiKilta-hanke järjestää lokakuussa Turussa kaksipäiväisen seminaarin avoimista oppimisympäristöistä. Ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja sekä kouluvierailut Maskussa ja Turussa.

Ohjelma

Tiistai 8.10.2019

Seminaari

Paikka: Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki, Cave-teatteri, Lemminkäisenkatu 12b, Turku

10.00 – 14.00

  • 10.00 Avaus
  • 10.15 Kohti avoimia oppimisympäristöjä yhteisöllisellä suunnittelulla – Marko Kuuskorpi
  • 11.15 Fyysinen oppimisympäristö osana digitaalista oppimista – Aleksi Lahti & Jukka Rauvola
  • 12.00 Lounas, ravintola Mauno BioCity
  • 13.00 Esimerkki yritysten tarjoamista uusista palvelukokonaisuuksista: Atea Smart School

14.00 BUSSIKULJETUS kouluvierailulle
Lähtöpaikka: Joukahaisenkatu 3

Kouluvierailu

14.30 – 16.30

Kurittulan koulu
Koulukuja 1, Masku
rehtori Hannu Lehto & TVT-vastaava Riku Heinonen

16.30 BUSSIKULJETUS Turun keskustaan lähtee Kurittulan koululta
Määränpää: Linnankatu 16

Iltaohjelma

Vapaaehtoista iltaohjelmaa. Lisätietoja myöhemmin.


Keskiviikko 9.10.2019

8.45 BUSSIKULJETUS kouluvierailulle lähtee Turun keskustasta
Lähtöpaikka: Linnankatu 16 (Turun Kansallinen Kirjakauppa)

Kouluvierailu

9.00 – 11.00

Syvälahden koulu
Vanha Kakskerrantie 8, Turku
rehtori Jarmo Salo

11.00 BUSSIKULJETUS Logomoon lähtee Syvälahden koululta

Seminaari

11.30 – 15.00

Paikka: Logomo, kokoustila GOTO33, Köydenpunojankatu 14, Turku

Lyhyitä case-esimerkkejä Koulurakentamisesta ja esitystekniikasta

12.10 Lounastauko, ravintola Logomo Kitchen

  • 13.00 Demotila osana koulurakennushanketta – case Uusikaupunki – Markku Lang
  • 13.30 Suomalainen digioppimistutkimus 2019 – tilannekuvan arviointia – Jaakko Vuorio & Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto, TRIM-tutkimuskeskus
  • Kahvi kokoustilassa
  • 14.20 Yrityspuheenvuoro: Esitystekniikka menee verkkoon – tulevaisuuden näkymiä – Matias Silvan, Dustin
  • 14.45 Yhteenveto ja kotia kohti – Jari Harvio & Titi Tamminen
  • 15.00 Tilaisuus päättyy
Kannettava tietokone, jonka ruudulla portfolioksi jäsenneltyä tietoa.

DigiKilta-webinaari 25.9.2019: Digiportfoliot

DigiKilta-hanke järjestää webinaarin digitaalisista portfolioratkaisuista. Tule mukaan kuulemaan, minkälaisia kasvunkansioita ja portfolioratkaisuja kunnista löytyy. Esittelyssä myös opettajille suunnattu portfoliojärjestelmä Bulb.

DigiKilta-webinaari
25.9.2019 klo 14-15

Puheenvuorojen aineistot

Bulb – digitaalinen portfolio opettajille
Risto Korhonen, Ilona IT Oy

Bulb-portfoliojärjestelmän avulla opettajat voivat luoda kokoelmia opetusideoistaan, jakaa materiaalejaan haluammallaan tavalla, luoda oppimistehtäviä opiskelijoilleen, seurata osaamisen kehittymistä ajan kanssa sekä näyttää oppimaansa ja osaamismerkkejään.


Lohja: Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen portfolioratkaisut
Lotta Sandberg-Nyman & Reetta Juden

Esittelyssä Peda.netiin rakennettu varhaiskasvatuksen kasvunkansiomalli sekä poimintoja perusopetuksen opettajien portfoliokäytänteistä.


Kirkkonummi: Portfoliot varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
Jani Kuosmanen

Kokemuksia Diggaa mun digimatkaa -hankkeesta.


Webinaarin puheenjohtajana toimii Hämeenlinnan kaupungin digikehittämispäällikkö Jari Harvio. DigiKilta-hankkeen tapahtumia fasilitoi Suomen eOppimiskeskus ry.

ITK-konferenssi kutsuu – tule mukaan syksyn webinaareihin!

Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa – ITK-konferenssi on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma, joka kokoaa vuosittain yhteen noin 2 000 opettajaa, rehtoria, opetusteknologian asiantuntijaa, tutkijaa, päättäjää, opiskelijaa ja muita asiasta kiinnostuneita. Myös DigiKilta on ollut aktiivisesti mukana konferenssissa foorumiesitysten, työpajojen sekä verkostoitumiseen ja tiedon jakamiseen kannustavien ITK-olohuoneiden muodossa.

ITK-ystävät kokoontuvat Hämeenlinnassa jälleen 1.-3.4.2020 konferenssin 30-vuotisjuhlien merkeissä. Konferenssitunnelmaan pääset virittäytymään jo tämän vuoden puolella, kun ITK-webinaarisarja pyörähtää käyntiin 24.9.2019. Webinaareja on luvassa aina tiistaisin klo 14-15 lokakuun loppuun saakka.

ITK-konferenssi kutsuu mukaan 15 minuutin puheenvuoroja digitaalisen koulutuksen ja oppimisen maailmasta. Ehdota kiinnostavaa webinaaripuheenvuoroa 17.9. mennessä!

Tervetuloa mukaan ITK-juhlavuoteen. Aloitetaan webinaareilla, joissa toivottavasti myös sinä olet mukana! Konferenssin CFP on 30.9. – 31.10.2019.

Jarmo Viteli
ITK-konferenssin johtaja

Lisätietoja
https://itk-konferenssi.fi/
ohjelma@itk-konferenssi.fi

DigiKilta-webinaari 8.5.2019: Esiopetus & TVT

Minkälaisia laitteita ja ohjelmistoja esiopetuksessa käytetään? Onko esiopetuksen tueksi järjestetty digitutortoimintaa? Onko sovittu yksiköille omia TVT-vastaavia?

DigiKilta-hanke järjestää toukokuussa webinaarin, jossa kurkistetaan esiopetuksen TVT-ratkaisuihin DigiKilta-kunnissa etukäteen tehdyn kyselyn sekä kolmen kuntacasen kautta. Lisäksi kuullaan varhaiskasvatuksen Opekan – eli Vopekan – esittely.

Webinaarin puheenjohtajana toimii Hämeenlinnan kaupungin digikehittämispäällikkö Jari Harvio


Webinaaritallenteen sisällysluettelo

Lue loppuun

STEAM – täyttä höyryä & maker-kulttuuria DigiKilta-kunnissa

Science, Technology, Engineering, Arts and Mathematics – STEAM

DigiKilta-kunnista mm. Oulu ja Turku ovat lähteneet pilotoimaan STEAM-toimintaa. Turussa rakenteilla on varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen yhdistävä tiede- ja teknologiapolku, Oulussa perehdytetään opettajia STEAMiin ja maker-kulttuuriin työpajamuotoisten koulutusten kautta. Tutustu tarkemmin siihen, kuinka STEAM-toiminta on kunnissa käynnistynyt sekä toiminnan tavoitteisiin:


STEAM Turku – täyttä höyryä varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin

Teksti: Salla Sissonen, koordinaattori, Turun kaupunki

Millaisen viestin voisi koodata isänpäivän binäärirannekoruun? Millainen LED-valo vastaisi parhaiten eskarin unihuoneen yövalon puutteeseen? Millainen AR-oppimisympäristö Aurajoen rantaan voitaisiin rakentaa? Miten ratkaistaan merten roskaantuminen tai hillitään ilmastonmuutosta? Mitä sitten tehdään, kun siivousrobotti Armas jää eläkkeelle? Muun muassa näihin STEAM-aiheisiin kysymyksiin ovat turkulaiset varhaiskasvatuksen lapset, koululaiset ja toisen asteen opiskelijat etsineet vastauksia tänä lukuvuonna.

Lukiolainen opastaa kahta eskari-ikäistä iPadin äärellä.
Robopäivänä lukiolaiset ohjasivat eskarilaisia robotiikan saloihin mm. Sphero-pallojen, BeeBottien, Lego-robottien ja lentävien dronejen avulla

Kokeilupilotit ovat osa STEAM Turkua, jonka puitteissa on tänä lukuvuonna tehty monipuolista yhteistyötä eri oppiaineiden ja oppilaitosten välillä. Kokeilut ovat ulottuneet pienistä yhden ryhmän hakkerointitempauksista tai 3D-työpajoista koko Turun STEAMit! –pilottirahoitukseen ja aina Lounais-Suomen yhteistyökunnat kattavaan STEAM junior -haastekilpailuun saakka.

Mikä STEAM Turku?

Yksisarvispehmo eskarin pöydällä.
4.-9.-luokkalaisten suunnittelema ja toteuttama yksisarvinen valaisee eskarin unihuonetta sarvensa kärjen LED-valolla.

Turun kaupunki solmi huhtikuussa 2018 yhdessä alueen korkeakoulujen ja Turku Science Park Oy:n kanssa Teknologiakampus-sopimuksen, joka keskittyy tekniikan alan koulutustarjonnan ja tutkimuksen lisäämiseen. Yhteistyön tavoitteena on, että Turun korkeakouluista valmistuu lisää tekniikan kandidaatteja, diplomi-insinöörejä, insinöörejä, YAMK-insinöörejä ja merenkulun ammattilaisia alueen lisääntyviin tulevaisuuden tarpeisiin.

Syksyllä 2018 käynnistynyt STEAM Turku -hanke on osa Turun kaupungin toimintakokonaisuutta tässä yhteistyössä. Hankkeen toteutuksesta vastaa Turun kaupungin sivistystoimiala. STEAM Turku -hankkeeseen liittyy kokonaan tai osittain 18 erillistä projektia, joita toteutetaan koko toimialalla tai yksittäisillä palvelualueilla. Hankkeen rahoituksesta vastaavat Turun kaupungin konsernihallinto ja sivistystoimiala sekä erilaiset ulkopuoliset rahoittajat (ESR, EAKR, OPH, OKM jne.).

STEAM Turku -hankkeessa rakennetaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen yhdistävä tiede- ja teknologiapolku. Lisäksi tavoitteena on monipuolistaa yhteistyötä korkeakoulujen ja yrityselämän suuntaan sekä eri STEAM-työtä tukevien projektien kesken. Tavoitteena on mm. lisätä suoria väyliä toiselta asteelta jatko-opintoihin sekä kehittää uusia digitaalisia ratkaisuja, opetussisältöjä, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä.


Oulun mallia kehittämässä STEAM-opinpolkuun ja makerspace-tiloihin

Teksti ja kuvat: Arto Niva, TVT-kehittäjäopettaja, Sivistys-ja kulttuuripalvelut, Oulun kaupunki

Kuusi oululaista koulua päätti lähteä kehittämään STEAM-henkistä opetusta keväällä 2018. Väkeä liittyi mukaan myös Oulun kaupungin Sivistys- ja Kulttuuripalveluista sekä Oulun Yliopistolta. Matkan varrelle on mahtunut monia vaiheita. Oltaessa uuden äärellä täytyy uskaltaa vain mennä eteenpäin ja kokeilla uusia asioita. Se on mukavampaa yhdessä, kokemuksia jakaen.

Hanke syntyi aidosta tarpeesta. Haluamme luoda yhteisön, joka panostaa taitopedagogiikkaan ja huomioi tulevaisuuden tuomat haasteet. Oppilaiden osallistaminen, innovointi, ongelmanratkaisu ja yhteistyö ovat kaiken tekemisen keskiössä.

Tämä kaikki vaatii paljon tekemistä, keskustelua, yhteistyötä ja verkostoitumista. Mukaan mahtuu onnistumisia ja epäonnistumisia. Tämä kaikki on osa prosessia.

Aloitimme STEAMiin kouluttamisen pilottikoulujen rehtoreista, koska heidän tukensa muutoksessa on todella tärkeää.

Iván Sánchez Milara kertoo Oulun Yliopiston Fab Labin työpajassa STEAM-opettajille, miten syntyy hyvä makerspace-tila.

Alkusyksyllä 2018 kuuden koulun rehtorit kokoontuivat kolmena iltapäivänä Oulun Yliopiston Fab Labiin tekemään ohjatusti projekteja ja keskustelemaan toimintakulttuurin muutoksesta ja pedagogiikasta. Jatkumona tälle pyörähtivät opettajien koulutukset käyntiin marraskuussa. Opettajien koulutuksissa syvennytään kuudessa koko päivän mittaisessa työpajassa STEAMiin ja maker-kulttuuriin. Jokaisesta pilottikoulusta koulutuksiin on osallistunut kaksi opettajaa. Heidät on jaettu kahteen ryhmään.

Pilottiopettajan harjoitustyö Oulun Yliopiston Fab Labin työpajassa.

Olemme järjestäneet muutamia yhteisiä Hackathon-päiviä ja muita tapaamisia, joiden aikana paneudumme isommalla porukalla johonkin teemaan.

Ohjausryhmä, jossa on edustajia joka koululta, yliopistolta ja kaupungin kehittäjäopettaja, kokoontuu noin parin kuukauden välein. Ohjausryhmässä vaihdetaan kuulumisia, jaetaan hyviä käytänteitä ja suunnitellaan tulevaa.

Keskeisimpänä yhteisenä missiona on luoda malli, jonka avulla STEAMia ja maker-kulttuuria voitaisiin jalkauttaa muillekin kouluille.

Tällä hetkellä keräämme kouluilta prosessien kuvauksia oppimiskokonaisuuksista. Joitakin kuvauksia on myös odotettavissa koulujen makerspace-tilojen synnystä ja taustoista.

Harjoitustyön äärelle Oulun Yliopiston Fab Labin työpajassa.

Kouluilla tapahtuu paljon ja olemme huomanneet STEAMista löytyvän todella monenlaisia rajapintoja. Yhteydet yrittäjyyskasvatukseen ja kiertotalouteen löytyvät helposti ja selkeitä näyttöjä meillä on myös syrjäytymistä ehkäisevistä vaikutuksista.

Hankkeemme antia oli hyvin esillä ITK:ssa viime kuussa. Ympäri Suomea saapui ihmisiä työpajaamme. Koko päivän työpajassa käytiin todella hienoa keskustelua ja mukaan mahtui paljon STEAM-henkistä tekemistä.

Yli-Iin STEAM-toiminta ja makerspace Värkkäämö oli myös esillä ITK-foorumissa.

Lisätietoa löytyy STEAMinOulu-blogista ja useat pilottikouluistamme kertovat kuulumisistaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Merkinnällä #steaminoulu löytyy aika paljon materiaalia.


Linkkejä

Tervetuloa DigiKillan ITK-olohuoneeseen

DigiKilta-olohuone ITK-konferenssissa 21.-22.3.2019

DigiKillan ITK-olohuoneessa on kahvipannu kuumana koko torstain ja perjantain. Kahvittelemassa joukko DigiKillan toimijoita sekä yhteistyökumppaneiden edustajia. Tule tutustumaan DigiKilta-verkostoon ja keskustelemaan palveluista ja innovaatioista yhteistyökumppaneiden kanssa.

Löydät DigiKillan olohuoneen tilasta A6, hotellin ensimmäisestä kerroksesta – tervetuloa!

Torstai

10.00 – 11.00

DigiKilta-hanke esittelyssä

DigiKilta: Riitta Tuorila, Riihimäki

11.00 – 11.30

Applen kuulumisia
Jukka Kilpiä, Apple

DigiKilta: Jari Harvio, Hämeenlinna

11.00 – 11.30

ATEA Smart School – älykäs koulupäivä, hyvinvoiva oppilaitos
Janne Konttinen, Atea Oy

DigiKilta: Hannu Kari, Parkano

12.00 – 13.00

Robotiikan oppimiskeskus, Vantaa
Vantaalle avattiin toukokuussa 2018 Robotiikan oppimiskeskus, jonka tehtävänä on kouluttaa esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen opettajia ja henkilökuntaa, lainata robotiikan välineistöä ja toimia avoimena maker spacena kaikille robotiikasta kiinnostuneille kuntalaisille.

DigiKilta: Maarit Nyqvist, Vantaa

13.00 – 14.00

MPASSid
OKM Tero Huttunen
CSC Manne Miettinen

DigiKilta: Juha Alatalo, Oulu

14.00 – 15.00

Avoimet oppimateriaalit
CSC Anna Lindfors
OKM Tero Huttunen

DigiKilta: Juha Alatalo, Oulu

15.00 – 16.00

PaikkaOppi
Virpi Hirvensalo

DigiKilta: Nina Antila, Vaasa

Perjantai

9.30 – 10.00

DigiKilta-hanke esittelyssä

DigiKilta: Jari Harvio, Hämeenlinna

10.00 – 10.30

Otava Oppimisen palveluiden kuulumisia
Keskustelua ja ajatuksia toimintakulttuurin ja koulun yhteisten käytänteiden johtamisesta, suunnittelusta ja jalkauttamisesta
Markku Pelkonen, Otava Oppimisen palvelut

DigiKilta: Jari Harvio, Hämeenlinna

10.30 -11.00

Avoimet oppimateriaalit
CSC Anna Lindfors

DigiKilta: Jari Harvio, Hämeenlinna

11.00 – 11.30

Digiajan peruskoulu -hanke
Selvityksen tuloksia koulujen digitalisaation tilanteesta
Erika Tanhua-Piironen, Tampereen yliopisto

DigiKilta: Jari Harvio, Hämeenlinna

11.30-12.00

DigiKilta-selvitys: Digitaalisilla ratkaisuilla saadut oppimistulokset
Antti Syvänen, Tampereen yliopisto

DigiKilta: Riitta Tuorila, Riihimäki

12.00 – 12.30

Microsoftin kuulumisia: Minecraft Education Edition oppimisalustana
Marianna Halonen, Microsoft

DigiKilta: Nina Antila, Vaasa

12.30 – 13.00

Tutor-toiminta nyt ja tulevaisuudessa
Risto Korhonen

DigiKilta: Nina Antila, Vaasa

13.00 – 14.00

MPASSid
CSC Manne Miettinen

DigiKilta: Riitta Tuorila, Riihimäki

15.00

Turvallista kotimatkaa!

Opettajien digiosaaminen on parantunut edelleen, oppilaat kaipaavat vielä lisää aktivointia

Teksti: Erika Tanhua-Piiroinen ja Suvi-Sadetta Kaarakainen

Valtioneuvoston kanslian rahoittama Digiajan peruskoulu -hanke päättyi vuoden 2018 lopussa ja hankkeen loppuraportti julkaistiin 15.2.2019. Jo väliraportissa 2017 näkynyt maltillinen kehitys on jatkunut ja opettajien digiasioiden osaaminen on parantunut. Oppilaiden osaamisessa vastaavaa kehitystä ei selvityksen perusteella vielä näy. Oppilaat osaavat kuitenkin tuottaa monenlaisia digitaalisia sisältöjä ja ovat aktiivisia sovellusten käyttäjiä vapaa-ajallaan. Tämä potentiaali kannattaakin kouluissa hyödyntää entistä paremmin.

Loppuraportissa digitalisaation tilaa arvioitiin samojen teemojen kautta kuin vuoden 2017 väliraportissa, eli strategian, toimintaympäristön, opettajien ja oppilaiden digitaalisen osaamisen, digiresurssien hyödyntämisen sekä kehittymisen ja tuen näkökulmista. Lisäksi tarkasteltiin digitalisaation yhdenvertaisen toteutumisen taustatekijöitä ja kiinnitettiin huomiota ohjelmointiosaamisen tilanteeseen. Aineistona käytettiin vuosien 2017 ja 2018 vastauksia opettajien, rehtorien ja johtajien sekä oppilaiden itsearviointikyselyihin (Opeka, Ropeka ja Oppika) ja opettajien sekä 9. luokan oppilaiden ICT-taitotestin tuloksia. Koko raportti löytyy Valtioneuvoston sivustolta: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161383

Strategia

Koulujen strategiatyössä on tapahtunut seurantavuosien aikana positiivista, joskin hidasta, kehitystä. Tavoitteiden jalkauttaminen osaksi kouluyhteisön toimintaa on vielä vaiheessa. Positiivista kehittymistä on tapahtunut muun muassa yhteisen vision olemassaolossa ja työyhteisön tukemisessa teknologiaa hyödyntäviin pedagogisiin käytänteisiin opetus- ja oppimisprosessissa. Digitalisaation mahdollisuuksia sisällytetään aiempaa enemmän koulun yhteisiin tavoitteisiin ja opettajan työn kokonaissuunnittelussa pyritään yhä enemmän huomioimaan myös digitalisaatioon liittyvät asiat, ja niille asetetaan tavoitteita.

Kuvio 1. Strategian määrittely ja sen tunteminen opettajien keskuudessa ovat parantuneet seurantajaksolla 2017 – 2018.

Kuvio 2. Kouluyhteisön sitoutuminen digitalisaation mukanaan tuomiin toimintatapoihin on rehtoreiden vastausten mukaan parantunut seurantajaksolla.

Toimintaympäristö

Kokonaisuudessaan opettajien tyytyväisyys toimintaympäristöön laitteiden ja tietoverkkojen saatavuuden ja toimivuuden suhteen on pysynyt lähes ennallaan vuosien 2017 ja 2018 välillä. Tietoverkkojen toimivuuden suhteen opettajien tyytyväisyys on kuitenkin hieman noussut (asteikolla 1-5, vuonna 2017: ka =3,55 ja 2018: ka =3,81, p < 0,001). Opettajat ovat näin ollen keskimäärin jokseenkin tyytyväisiä saatavilla olevien verkkojen toimivuuteen.

Oppika-kyselyn mukaan oppitunnilla käytettävistä laitteista tabletit ovat oppilailla selkeästi yleisimpiä. 5.luokan oppilaiden vastausten perusteella erityisesti henkilökohtaisten tablettien määrä on lisääntynyt edellisestä lukuvuodesta peräti viidellä prosentilla. Oppitunneilla käytettävien laitteiden määrä ei kuitenkaan näytä tarkoittavan sitä, että niitä käytettäisiin oppitunneilla usein: Tietokonetta ja tablettia ei käytetä joka päivä ja kahdeksasluokkalaisista valtaosa ei käytä tablettia lainkaan.

Digitaaliset ja muut oppimisresurssit

Digiresursseja käytetään kouluissa edelleen vaihtelevasti. Sekä opettajat että oppilaat ilmoittivat keskeisinä ja jokapäiväisinä oppimisresursseina oppikirjat, vihot ja monisteet. Digiresurssien käyttö on vielä monessa oppilaitoksessa verrattain vähäistä. Oppilaat ovat aktiivisia digilaitteiden käyttäjiä vapaa-ajallaan, mutta koulutyössä niitä hyödynnetään vielä varsin satunnaisesti. Selvityksen perusteella opettajat käyttävät tietokoneita ja tabletteja opetuksessa oppilaita enemmän ja ovat oppitunneilla pääasiallisia teknologian käyttäjiä.

Interaktiivisten esitystaulujen suosio on kasvanut seurantajaksolla selkeästi, mutta edelleen niitä käytetään opettajien mukaan keskimäärin vain joillakin tunneilla. Tiedon esittäminen opetustilanteessa on opettajien yleisimpiä teknologian käyttötapoja, ja se on edelleen lisääntynyt tutkitulla aikavälillä.

Kuvio 3. Opettajien aktiivisuus digiresurssien käytössä on lisääntynyt erityisesti interaktiivisten esitystaulujen, digitaalisten oppimisympäristöjen ja toimisto-ohjelmien käytössä sekä tiedon esittämisessä opetustilanteessa.

Osaaminen

Opettajien osaaminen kehittyy maltillista vauhtia. Selkeimmin kehitys näkyy, kun tarkastellaan opettajien omaa arviointia osaamisestaan kolmen seurantavuoden ajalta (kuvio 4). Kun vuoden 2016 aineistossa vielä viidesosa opettajista koki digitaalisessa osaamisessaan olevan puutteita, on luku vuoden 2018 aineistossa enää 10 prosenttia. Pääosa opettajista kokee edelleen olevansa perustason osaajia. Henkilöstöryhmittäin ja ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten puutteita kokivat osaamisessaan erityisopettajat ja yli 50-vuotiaat opettajat. TVT-asiantuntijoiksi itsensä arvioineista, joita on kaikissa ikäryhmissä alle seitsemän prosenttia, vähiten on alle 30-vuotiaita ja yli 60-vuotiaita.

Mies- ja naisopettajien arviot omasta osaamisestaan erosivat myös jonkin verran. Erityisesti kahdessa osaavimmassa ryhmässä naisten osuus on huomattavasti (lähes 10 %) pienempi kuin miesten. Samansuuntainen tulos näkyy myös ICT-taitotestissä sekä testipisteiden että opettajien omien osaamisarvioiden vertailussa.

Kuvio 4. Opettajien arviot osaamisestaan ovat parantuneet selvästi vuodesta 2016. enää 10 % opettajista arvioi osaamisessaan olevan puutteita.

Positiivista kehitystä on tapahtunut myös ICT-taitotestin tulosten perusteella. Niin mies- kuin naisopettajienkin väline- ja sisältötaidot ovat parantuneet tilastollisesti erittäin merkitsevästi (kaikkien osalta p < 0,001) tarkasteluvuosien välillä. Opettajien keskuudessa myönteistä kehitystä on tapahtunut sekä niiden opettajien taidoissa, jotka osallistuivat tutkimukseen molempina tarkasteluvuosina, että yleisesti vuosien 2017 ja 2018 otoksiin osallistuneiden opettajien taidoissa.

Miesopettajien väline- ja sisältötaidot todetaan edelleen merkitsevästi naisopettajia paremmiksi (p < 0,001). Opettajat menestyivät molempina tarkasteluvuosina ICT-taitotestin perusteella parhaiten tiedonhaussa, viestinnässä, mobiilisovellusten päivittämisessä, tekstinkäsittelyssä ja tietoturvaan liittyvissä kysymyksissä. Heikointa suoriutuminen oli ohjelmoinnissa, tietoverkoissa, asennettavien sovellusten turvallisuuden arvioinnissa, kuvankäsittelyssä sekä tietokoneiden perustoiminnallisuuksien hallinnassa.

Kuvio 5. Opettajien ICT-taitotestin väline- ja sisältötaitoja vaativien tehtävien hallinta (%) vuosina 2017 ja 2018.

Ohjelmointiosaaminen

ICT-taitotestin perusteella opettajien alkeisohjelmoinnin taidot ovat kohentuneet vuosien 2017 ja 2018 välillä. Erityisesti parantumista on tapahtunut naisopettajien ja luokanopettajien taidoissa, mikä on rohkaiseva havainto: taidot ovat parantuneet eniten alkeisohjelmoinnin heikoimmin hallitsevien opettajien keskuudessa. Keskimäärin miesopettajat hallitsevat alkeisohjelmoinnin osa-alueet naisopettajia paremmin ja digitutorina toimivat opettajat kollegojaan huomattavasti paremmin. Yhdeksännen luokan oppilaiden osaamisessa sen sijaan ei ole tapahtunut muutosta tarkasteluvuosien välillä. Kaikkiaan 89 prosenttia oppilaista jäi kokonaan vaille pisteitä alkeisohjelmoinnin tehtävässä. Opettajista jäi vastaavasti vuonna 2017 alkeisohjelmoinnin osa-alueella vaille pisteitä lähes kaksi kolmasosaa ja vuonna 2018 enää alle puolet.

Opeka-kyselyn perusteella vain noin 22 prosenttia kaikista vastaajista on kokeillut graafista ohjelmointia oppilaiden kanssa. Määrä on kuitenkin noussut vuosien 2017 ja 2018 välillä noin kolme prosenttia. Opettajien omien arvioiden perusteella graafisen ohjelmoinnin osaaminen on vielä heikkoa, mutta sekä miesten että naisten arviot osaamisestaan ovat kuitenkin kohentuneet edellisvuoteen verrattuna (kuvio 6).

Kuvio 6. Nais- ja miesopettajien omat arviot graafisen ohjelmointiympäristön osaamisestaan ja muutokset arvioissa vuosien 2017 ja 2018 välillä (Opeka-kysely).

Opettajille suunnattu ohjelmointiaiheinen täydennyskoulutus näyttää siis vaikuttaneen näinkin lyhyen tarkastelujakson aikana varsin positiivisesti opettajakunnan taitoihin. Yläkoulujen päättävien oppilaiden ohjelmoinnin tehtävien heikko menestys kertonee kuitenkin enemmän koodin lukemiseen tottumattomuudesta kuin ohjelmointitaitojen puutteista, sillä alkeisohjelmoinnin tehtävät eivät edellyttäneet varsinaista ohjelmointiosaamista – sen sijaan ne edellyttivät ongelmanratkaisutaitoja ja loogista päättelykykyä sekä kykyä lukea ja antaa toimintaohjeita.

Digitalisaatio etenee pedagogiikan ehdoilla

Digitalisaatio etenee kouluissa maltillisesti. Digitaalisia oppimisympäristöjä ja materiaaleja otetaan käyttöön painettujen oppikirjojen ja muiden oppimateriaalien rinnalle mitä ilmeisimmin pedagogisten tavoitteiden ja oppimistilanteen mukaan. Vuonna 2019 käynnistyneen Digiajan peruskoulu II -hankkeen laadullisen aineiston keruu on käynnissä parhaillaan ja antaa jo viitteitä saman suuntaiseen kehitykseen. Jatkohankkeen tuloksista kerromme loppuvuodesta 2019.

Tutoropettajia toimii jo suuressa osassa kouluja ja sen vaikutuksia opettajien osaamiseen on mielenkiintoista seurata edelleen. Vuonna 2016 kerätyn Opeka-aineiston avoimissa vastauksissa koulutukseen pääseminen koettiin yhtenä merkittävistä digitalisaation etenemisen esteistä. Sen jälkeen tutoropettajatoiminta on toden teolla käynnistynyt ympäri Suomen, ja vaikuttaa siltä, että tutoropettajat ja muu vertaistuki koulun arjessa tulevat helpottamaan opettajien osaamisen paranemista ehkä jopa enemmän kuin varsinaisen koulutyön ulkopuolella järjestettävä täydennyskoulutus.

TOIMENPIDESUOSITUKSIA:

  • Rehtoreiden tulee yhteistyössä työyhteisön ja sidosryhmien kanssa huolehtia koulun kehittämistä koskevien strategioiden ajantasaisuudesta ja myös keinoista strategian toteuttamiseksi ja seuraamiseksi.
  • Rehtorin tulee huolehtia, että koulun infrastruktuuri – mukaan lukien langattomat verkot ja laitteet – mahdollistaa monipuoliset pedagogiset ratkaisut sekä opetusta ja oppimisprosessia tukevan teknologian hyödyntämisen.
  • Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia koulujen riittävästä resursoinnista, jotta rehtorit voivat toteuttaa strategian edellyttämät toimenpiteet.
  • Rehtoreille ja koulun johtajille olisi hyvä kehittää oma tutorjärjestelmä. Sen avulla rehtorit saisivat tarvittaessa tukea niin strategioiden tekemiseen kuin niiden seurantaan, sekä moniin muihin koulun muutosjohtamisen haasteisiin.
  • Tutoropettajatoimintaa tulee edelleen vahvistaa tukemaan opettajien teknologista ja pedagogista osaamista ja vakiinnuttaa se osaksi koulutyön kehittämisen rakenteita.
  • Opettajien täydennyskoulutuksen tarjonnassa erityishuomio tulisi nyt suunnata yli 40-vuotiaiden opettajien sekä erityisopetuksen henkilöstön digikoulutukseen.
  • Oppilailla on edelleen merkittäviä puutteita välinetaidoissa ja tietotekniikan perusteiden hallinnassa. Näihin on syytä vakavasti paneutua koulun osalta ja huolehtia että oppilaat saavat riittävät välinetaidot jotka auttavat heitä soveltamaan taitojaan erilaisiin digitaalisin sovelluksiin ja tuotoksiin.
  • Opetuksessa tulisi aiempaa monipuolisemmin hyödyntää digitaalisia mahdollisuuksia oppilaslähtöisesti, esimerkiksi oman sisällön tuottamiseen ja jakamiseen, opiskeluun ja tiedonhankintaan sekä erilaisten yhteiskunnan digitaalisten palvelujen käyttöön liittyvien tehtävien muodossa.
  • Monipuolinen digitaalisten teknologioiden käyttö yhdistyy oppilaiden digiosaamiseen. Kouluissa tulee pyrkiä tarjoamaan lapsille ja nuorille monia erityyppisiä mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia resursseja, laajentaen näin koulun ulkopuolella usein varsin yksipuoliseksi jäävää teknologioiden käyttöä.
  • Luotettavan tiedon kerääminen ja tiedolla johtaminen tukevat koulujen kehittämistyötä. Tämän vuoksi myös koulujen digitalisaatioprosessin pitkäjänteinen seuranta oppilaiden, opettajien ja rehtorien näkökulmista on tärkeää. Siten voidaan taata tasa-arvon parempi toteutuminen oppilaille eri puolella Suomea ja myös kuntien sisällä.

Selvityksessä käytetyt kyselyt ja testit:
http://opeka.fi
http://ropeka.fi
http://oppika.fi
http://rosa.utu.fi/taitotesti/

Yhteystiedot:
jarmo.viteli @ tuni.fi
erika.tanhua-piiroinen @ tuni.fi
suvi-sadetta.kaarakainen @ utu.fi

DigiKilta-selvitys: digitaalisilla ratkaisuilla saadut oppimistulokset

Teksti: Antti Syvänen, TRIM-tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto

Opettajien puheessa usein vilahtavat sanat “lisäarvo” ja “vaikutus oppimistuloksiin”, kun ollaan ottamassa käyttöön uusia digitaalisille ratkaisuille pohjautuvia opetusmenetelmiä. Opettajalle kyse on ajankäytön riskistä; saadaanko opetuksen muutoksella aikaiseksi parempia oppimistuloksia silkan ajanmukaistamisen ohella. Lopulta saadut oppimistulokset ovat kuitenkin monen tekijän summa, jossa keskeisin tekijä on opettaja itse. Silti käytännön opetustyön tekijä voi esittää kysymyksen: “Millaista tukea kotimainen alan tutkimus antaa opetukselliseen muutokseen liittyvän päätöksenteon kanssa painivalle opettajalle?”

Tämä selvitys tehtiin nopealla aikataululla, rajaamalla tiedonhaku pitkään toimineiden yliopistojen tutkimusryhmien julkaisuihin. Julkaisuista etsittiin etenkin kouluympäristössä saatuja oppimiseen liittyviä tuloksia – sekä hyviä että huonoja. Etusijalla olivat tutkimukset, joissa saatuihin vaikutuksiin liittyvät tulokset oli kokeellisesti tai kvasikokeellisesti esitetty selkeästi ja rajatusti. Täysin meta-analyyttiseen vaikuttavuuden määrien estimointiin eri kokeilujen aihealueilla ei lyhyestä aikataulusta johtuen ollut mahdollisuutta. Toisaalta, meta-analyysiin soveltuvat tutkimukset rajautuivat matemaattiseen osaamiseen ja lukemaan oppimiseen liittyviin kokeiluihin. Valtaosa löydetystä aineistosta oli kuvailevaa määrällistä tutkimusta tai laadulliselle aineistolle pohjautuvaa, joista saatuja oppimistuloksia raportoitiin ilman arviota saadun vaikuttavuuden kokoluokasta.

Selvityksen perusteella etenkin esi- ja alkuopetuksen lukemaan oppimista pystytään tukemaan kehitetyillä digitaalisilla oppimispeleillä (Ekapeli). Ekapeli on myös yleistymässä alkuopetuksen eriyttämisen välineenä. Samoin löytyi vahvaa näyttöä digitaalisten oppimispelien ja oppimateriaalien hyödyntämisestä alakoulun oppilaiden matemaattisen osaamisen edistämiseen (Number Navigation Game, Semideus, Wuzzit Trouble, ViLLE). Lisäksi erilaisia yhteistoiminnallista oppimista tukevia oppimisalustoja sekä mobiileita laitteita hyödyntämällä on mahdollista saada aikaiseksi myönteisiä oppimistuloksia. Nämä tulokset ovat kuitenkin riippuvaisia opettajien ja oppilaiden toimintaa tukevista pedagogisista käytännöistä, jolloin kokonaiskuvan rakentaminen digitaalisella ratkaisulla aikaan saadusta vaikutuksesta on vaikeampaa. Tämän myötä tutkimustieto oppimistuloksiin saadusta vaikutuksen kokoluokasta on näissä tapauksissa vähäistä. Samoin digitaalisten oppimisratkaisujen on havaittu itsessään tuovan käyttöön oppilaita motivoivia toimintatapoja, joskin motivoivuus ei automaattisesti takaa myönteistä vaikutusta oppimistuloksiin.

Kotimainen digitaalisten ratkaisujen opetus- ja opiskelukäytön tutkimus on kuitenkin paljon laajempaa, kuin tässä selvityksessä on kyetty tuomaan esille. Opettajia varmasti myös ilahduttaa, että valtaosa tästä on keskittynyt erilaisten opetuskäytänteiden kehittelyyn. Tämän selvityksen rajoitteena oli, ettei siinä täysin pystytty paneutumaan laadullisissa tutkimuksissa saatuihin tuloksiin. Lisäksi on mahdollista, että tutkimusryhmien julkaisuihin keskittymällä jäi selvityksen kannalta tärkeätä tutkimusta kartoittamatta.

On tärkeää, että digitaalisten välineiden hyödyntämisen ja oppimistulosten välisestä yhteydestä kertyvän tutkimustiedon syventämistä jatketaan. Myös tätä selvitystä täydennetään vielä lähikuukausina. Voit tukea tätä pyrkimystä vinkkaamalla selvityksen kannalta merkityksellisistä tutkimuksista lomakkeella >>>