DigiKilta-seminaari Hämeenlinnassa 7.11.2018: Sähköiset oppimateriaalit – lähitulevaisuuden trendit

DigiKilta-hanke järjestää marraskuussa Vanajanlinnassa sähköisiä oppimateriaaleja, tunnistautumista, arviointia ja analytiikkaa käsittelevän seminaarin. Miten uuden opetussuunnitelman toteuttaminen on digimateriaalien osalta lähtenyt käyntiin ja mitä on luvassa seuraavaksi?

Ohjelmassa on kouluvierailu Nummen Yhtenäiskoululla sekä asiantuntijapuheenvuoroja ja työpajoja Vanajanlinnassa.

Aika & paikka

7.11.2018

Nummen yhtenäiskoulu
Kylätie 24, Hämeenlinna
Google Maps

Hotelli Vanajanlinna
Vanajanlinnantie 485
Hämeenlinna
Google Maps

Ohjelma

8.00 Kuljetus Hämeenlinnan rautatieasemalta Nummen Yhtenäiskoululle

Nummen Yhtenäiskoulu

8.15-8.45 Aamukahvit Nummella

8.45-9.45 Kouluvierailukierros

9.50-10.10 Kuljetus Vanajanlinnalle

Vanajanlinna

10.15-11.15 Asiantuntijaluennot

Innovaatioalusta koulun, opetusteknologiayritysten ja yliopisto-yhteistyön mahdollistajana – kokemuksia, tuloksia ja ideoita jatkoon – Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto

Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa – tuoreen selvityksen tuloksia – Leena Vainio

11.15-12.00 Lounastauko

12.00-15.00 Työpajat

Iltapäivän työpajoissa tutustutaan kouluttajien ja oppimateriaalikustantajien johdolla uuden opetussuunnitelman mukaisiin sisältöihin.

15.00-15.30 Paneelikeskustelu & päivän yhteenveto

Yhteenvetoa päivästä paneelikeskustelun muodossa. Keskustelussa pureudutaan päivän työpajoissa ja esityksissä nousseisiin keskeisiin trendeihin ja käydään läpi osallistujia mietityttäviä kysymyksiä.

Ennakkokysymyksiä paneelikeskustelua varten voi lähettää ilmoittautumislomakkeella.

15.30-15.45 kuljetus Hämeenlinnan rautatieasemalle

Työpajat

  1. Markus Humaloja – Oppilas aktiivisena toimijana
  2. Matleena Laakso – Arvioinnin maksuttomat verkkotyökalut
  3. 3DBear
  4. e-Oppi
  5. Edustore
  6. Kokoa Standard
  7. Kustannusosakeyhtiö Otava
  8. MPASS
  9. Sanoma Pro
  10. Tabletkoulu
  11. Qridi

Ilmoittautuminen

Osallistumismaksu on 65 € (alv 0 %) per henkilö. Hintaan sisältyy tapahtuman ohjelma sekä ruokailut ja kuljetukset.

Ilmoittautumiset 30.10.2018 mennessä lomakkeella:

Ilmoittautumislomake

Edtech ja oppijan menestys – näkökulmia toimialan tilanteeseen

Vierailin kesällä EduCloud Alliancen edustajana Barcelonassa DXtera-verkoston järjestämässä Next Generation Student Success Symposiumissa, johon oli kutsuttu opetus- ja oppimisteknologian alan asiantuntijoita Euroopasta ja Yhdysvalloista. Symposiumin keskeisiä teemoja olivat oppimisanalytiikka, uuden sukupolven oppimisympäristöt sekä kansalliset mallit teknologian standardeissa sekä niiden kehittämisessä.

Erot Yhdysvalloissa ja Saksassa

On sanottava, että kansallinen tilanne eri maissa vaihtelee suuresti. Yhdysvalloissa oppijan menestystä tarkastellaan oppimisanalytiikan näkökumasta. Keskeinen ajatus on, että käyttämällä oppimisanalytiikkaa voidaan ennustaa tiettyjen kurssien menestyksen pohjalta miten opiskelija suoriutuu jatkossa opinnoista sekä antaa välineitä oppijan tukemiseen. Kyse on myös oppilaitoksen liiketoiminnan varmistamisesta oppimisanalytiikan avulla. Mitä tehokkaammin oppilaitos pystyy ennustamaan oppijoiden menestystä opintojen kuluessa sekä sen jälkeisessä työelämässä sen houkuttelevampi oppilaitos on uusille maksaville asiakkaille. Tässä kontekstissa keskustelu tietosuojasta ei ole kovin merkittävässä roolissa vaikkakin on sanottava, että keskustelu tästä on selvästikin aktivoitumassa.

Saksassa keskustelua hallitsee enemmän ekosysteemin rakentaminen ja yhteisten standardien hakeminen sekä oppijan tietosuoja. Saksa on opetusteknologiaan keskittyville yrityksille houkutteleva, mutta vaikea markkina-alue. Osansa haasteista tulee osavaltioiden välillä tapahtuvan oppijan tietojen siirtämisen hankaluus. Oppijan siirtyessä osavaltiosta toiseen tietojen siirtäminen oppijasta on hyvin hankalaa tietosuoja-asetusten vuoksi. Yksilön ja oppijan tietosuoja otetaan hyvin vakavasti usein niin, että se määrittelee miten eri asioissa voi edetä vai voiko. Myös osavaltioiden itsenäinen rooli opetuksen järjestämisessä lisää osavaltioiden roolia opetusteknologian kehittämisessä. Eri osavaltioilla on esimerkiksi käynnissä oppimisportaalien kehityshankkeita omien kumppaniensa kanssa.

Tilanne Suomessa

Sekä Saksassa että Yhdysvalloissa ollaan selkeästi takamatkalla suhteessa Suomen tilanteeseen. Keskustelu muualla liikkuu ekosysteemin kehittämisessä sekä yleisissä opetusteknologiaan liittyvissä standardeissa sekä pelisäännöissä. Suomessa on saatu aikaan merkittäviä askeleita yhteisen toiminnan edistämisessä. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii MPASS-tunnistautuminen kansallisena ratkaisuna. Samoin OID oppijan yksilöivänä tunnuksena on hyvä esimerkki siitä kuinka pitkällä olemme yhteisten toimintamallien ja standardien luomisessa. Jos verrataan muuhun maailmaan (esim. Saksa ja USA) vastaavissa olemme 2-3 vuotta edellä kehityksessä. Myös lainsäädännön muuttamisessa tukemaan tätä on tehty erinomaista työtä. Muualla nämä hankkeet ovat vasta käynnistymässä.

Vahvuutemme ei tässä kuitenkaan ole perinteinen teknologiaosaaminen vaan toimijoiden välinen yhteistyö. Olemme kyenneet näkemään yhdessä astetta pidemmälle ymmärtäen, että yhteisistä pelisäännöistä koko ekosysteemi oppimisen toimialalla hyötyy.

Entäs sitten seuraavaksi?

Olemme kyenneet hoitamaan asian Suomessa hyvin. Toistaiseksi emme kuitenkaan ole kyenneet luomaan oppimisteknologian vientiin järkevää ekosysteemitason mallia, joka kykenisi rakentamaan vientimahdollisuuksia suomalaisille opetusteknologian yrityksille. Pöhinää on alalla paljon, mutta kukin pyrkii viemään ymmärrettävästi omia tuotteitaan ja toimintamallejaan kansainvälisimme markkinoille. Jonkin verran itsekin tätä vientiä koittaneena voisi ehkä todeta, että suurin haaste suomalaisessa toimintatavassa on itse ekosysteemikonseptin puuttuminen. Tällä tarkoitan sitä, että puhumme kyllä Pisa-menestyksestämme, mutta emme itse ekosysteemistämme ja siitä miten me olemme kyenneet sopimaan yhteisistä pelisäännöistä kuten esimerkiksi yhteisestä tunnistautumisesta. Tätä näkökulmaa olisi helppo käyttää edistämään koulutusvientiä, koska asiakas ymmärtää ostavansa kyseisen maan oppimisjärjestelmän kehittymisen mahdollistavaa ekosysteemitason palvelua eikä yksittäistä tietyn asian mahdollistavaa tuotetta tai palvelua. Tässä kilpailijat etenkin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ovat meitä edellä. Siellä ekossyteemitason tarina sisältää Oxfordin, Cambridgen, Stanfordin, Berkleyn ja Harvardin. Meillä on mietittävä jotakin muuta. Yhdistettynä koulujärjestelmämme menestys ekosysteemitason teknologiastandardien hyödyntämiseen kansallisessa koulutusjärjestelmässä voisi olla se tarina millä seuraavaksi menestystä voidaan saavuttaa.

Timo Väliharju
Puheenjohtaja, EduCloud Alliance

DigiKilta-seminaari Riihimäellä 27.9.2018: Ohjelmointi ja robotiikka perusopetuksessa

DigiKilta-hanke järjestää robotiikkaa ja ohjelmointia käsittelevän seminaarin Riihimäellä syyskuussa.

Aika & paikka

27.9.2018 klo 8.30-16.00

Hyria Riihimäki
Sakonkatu 1 – sisäänkäynti A1
Kampuskartta

Ohjelma

8.30 – 9.00 Aamukahvi

9.00 Tilaisuuden avaus – Riitta Tuorila, pedagoginen suunnittelija, Riihimäen kaupunki ja Jari Harvio, opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

9.15 Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyksiä tulevaisuudessaLeena Pöntynen, johtava asiantuntija, Teknologiateollisuus


10.00 Robotiikka ja OPS RiihimäelläEsa Santakallio, sivistysjohtaja, Riihimäen kaupunki

10.45 – 11.45 Lounastauko

11.45 – 14.15 Työpajoja ja esityksiä

Kahvi- ja verkostoitumistauko

14.45 – 15.45 Robotit oppimisen kirittäjinäCristina Andersson, robotiikka-asiantuntija, Develor Productions Oy


15.45 – 16.00 Päivän yhteenveto ja tilaisuuden päätös – Riitta Tuorila, pedagoginen suunnittelija, Riihimäen kaupunki ja Jari Harvio, opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

Työpajat

Seminaarin iltapäivän ohjelmassa on 45 minuutin mittaisia työpajoja. Työpajat toistuvat ohjelmassa siten, että kukin osallistuja pääsee osallistumaan kolmeen työpajaan.

Lohjan Robopaja

Saunatila

Esittelyssä Lohjan malli koulutuksesta, kaupungin yhteisten Legojen kiertoprosessista sekä kaupungin välinelainaamosta.

Pajassa osallistujat pääsevät suorittamaan erilaisia Lohjan koulutuksissa käytettäviä robotiikkatehtäviä.

Pajan päätteeksi kootaan opit ja ideat: “Lohjan mallista meidän malliksi”

Pajan vetäjänä toimii luokanopettaja, alueellisen tutortoiminnan koordinaattori sekä digitutor Timo Pietiläinen. Timon luotsaamat oppilaat olivat voitokkaita viime kevään Innokas2018 Robotiikkaturnauksessa sekä Ylessä nähdyssä Robomestarit TV-sarjassa.


Kokemuksia robotiikan oppimisesta ja opettamisesta peruskoulussa

Auditorio

Pajassa kuullaan kokemuksia robotiikan opetuksesta peruskoulussa ja robotiikkaan liittyvästä kilpailutoiminnasta. Riihimäellä on järjestetty viralliset robotiikan Vex IQ -kehitysalustan SM-kilpailut vuosina 2017 ja 2018 – kokemusta on myös kansainvälisistä kilpailuista.

Mukana pajassa Vex IQ -robotteja.

Pajan vetäjänä toimii Reetta Viitanen Riihimäen Harjunrinteen koululta.


Opettaja ohjelmoi – ohjelmoinnin monet ulottuvuudet

Luokka 132, A-talo

Pajassa tarkastellaan, miltä opettajien robotiikka- ja ohjelmointiosaaminen näyttää tutkimuksen valossa. Lisäksi tutustutaan DigiKilta-kunnissa tehdyn robotiikkakartoituksen tuloksiin. Minkälaisia laitteita DigiKilta-kunnista löytyy? Miten robotiikan opetuksen tuki on järjestetty? Entä minkälaista muuta toimintaa kunnissa on käynnissä teeman ympärillä?

Pajan toiminnallisessa osiossa tutustutaan Scratch-ohjelmointiin digitutoropettaja Jukka-Pekka Mäkisen johdolla.

Pajan vetäjinä toimivat tutkimusjohtaja Jarmo Viteli  ja tutkija Erika Tanhua-Piiroinen Tampereen yliopistosta.


Hämeenlinnan OppilasAgentit

D22

Minkälaisia ovat oppilaiden omat kokemukset ohjelmoinnin oppimisesta sekä robotiikasta osana perusopetusta? Tule tutustumaan hämeenlinnalaisten OppilasAgenttien ja tutoropettajan johdolla ohjelmoinnin ja robotiikan käyttöön opetuksessa.

Pajan vetäjänä toimii opettaja Jussi Keränen.


Sphero-robottipallot

D23

Pajassa tutustutaan ohjelmoitaviin Sphero-robottipalloihin ja niiden käyttömahdollisuuksiin käytännön esimerkkien kautta. Ohjelmistona käytetään ilmaista Sphero Edu -sovellusta, joka kannattaakin ladata omaan mobiililaitteeseen jo ennakkoon.

Pajan vetäjänä toimii luokanopettaja Mikko Horila Tampereen yliopiston Normaalikoululta.


Blogeissa

Arto Nivan kooste seminaarista: Digikilta Riihimäellä – Robotiikkaa ja työelämän uusia tuulia

DigiKilta-webinaari 20.9.2018: GDPR ja oppilaitosten tietosuojaopas

Webinaaritallenne 20.9.2018

Esittelyssä Tietosuojaopas oppilaitoksille – opas tietosuoja-asetuksen pääkohdista opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Opas päivittyy ja tarkentuu syksymmällä, kunhan uusi tietosuojalaki hyväksytään. Myös yleisöltä saatu palaute huomioidaan oppaan jatkokehityksessä.

Mukana webinaarissa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Henriikka Hannula vastaamassa osallistujien etukäteen lähettämiin kysymyksiin.

Webinaaritallenteen sisällysluettelo

Lue loppuun

DigiKilta-hankkeelle jatkoa

Kuva DigiKilta-hankkeen kokoustilasta Hämeenlinnassa 13.6.2018

DigiKilta-hanke koolla strategiapäivässä Hämeenlinnassa

DigiKilta-hankkeen toimijat kokoontuivat kesäkuussa Hämeenlinnassa käymään läpi hankkeen toimintaa mm. toteutettujen seminaarien ja webinaarien kautta. Katseita suunnattiin myös tulevaan, sillä kevään aikana varmistui hankkeen jatkuminen kesän 2018 jälkeen. Alkuperäinen DigiKilta-hanke sai Opetushallitukselta jatkoaikaa vuoden 2018 loppuun saakka. Lisäksi kevään haussa varmistui rahoitus DigiKillan jatkohankkeelle vuosille 2018-2020.


Jatkohankkeen myötä hankkeen toiminnasta vastaavien DigiKilta-kuntien määrä nousee kahdeksaantoista. Uusina kuntina mukaan tulevat Helsinki, Turku, Vantaa, Parkano, Lohja ja Lappeenranta. Lisäksi mukana ovat Kuopio, Nurmijärvi, Tampere, Rovaniemi, Kaarina, Vaasa, Joensuu, Jyväskylä, Riihimäki, Oulu, Mikkeli sekä hanketta koordinoiva Hämeenlinna. Tampereen yliopisto ja Suomen eOppimiskeskus ry jatkavat hankkeen yhteistyökumppaneina.

Liity mukaan verkostoon

DigiKillan tavoitteena on mm. avata ja ylläpitää laajaa ja aktiivista keskusteluyhteyttä opetusteknologiasta. Hankkeen toimintaa ohjataan tutkimustiedolla, jota hyödynnetään teemapajoissa ja webinaareissa.

Verkostossa on mukana virallisten DigiKilta-toimijoiden lisäksi kymmeniä yhteistyökuntia ja -organisaatioita, jotka ovat osallistuneet DigiKillan toimintaan ja tapahtumiin. Kaikki esi- ja perusopetuksen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämisestä kiinnostuneet kunnat ja organisaatiot ovat tervetulleita liittymään DigiKilta-verkostoon ja siten osallistumaan hankkeen järjestämiin tapahtumiin. Hankkeen ulkopuoliset toimijat vastaavat itse osallistumisesta syntyneistä kustannuksista. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja: https://digikilta.fi/digikilta-toimijat/.

Tervetuloa DigiKillan ITK-olohuoneeseen

DigiKilta-olohuone ITK-konferenssissa 12.-13.4.2018

DigiKillan ITK-olohuoneessa on kahvipannu kuumana koko torstain ja perjantain. Kahvittelemassa joukko DigiKillan toimijoita sekä yhteistyökumppaneiden edustajia. Tule tutustumaan DigiKilta-verkostoon ja keskustelemaan palveluista ja innovaatioista yhteistyökumppaneiden kanssa.

Löydät DigiKillan olohuoneen tilasta A6, hotellin ensimmäisestä kerroksesta – tervetuloa!

Torstai

9.00-11.00 DigiKilta-hanke esittelyssä

11.00-12.00 xEdu-startup: LessonApp Oy – Johanna Järvinen-Taubert, Tuomas Taubert, Katariina Schrey

12.00-13.00 Miten oppilaitos voi hyödyntää avoimen lähdekoodin yhteisöjä – Timo Väliharju, COSS ry

13.00-14.00 MPASSid – Jarkko Moilanen, Opetus- ja kulttuuriministeriö

14.00-15.00 Christian Komonen, Google

15.00-16.00 Timo Hänninen, Microsoft

16.00-17.00 Opeka, Oppika & Ropeka – Erika Tanhua-Piiroinen, Tampereen yliopisto

Perjantai

9.00-11.00 DigiKilta-hanke esittelyssä

11.00-12.00 Miten SCOO-palvelu auttaa opettajaa työssään? – Risto Korhonen, Ilona IT

12.00-13.00 Jukka Kilpiä, Apple

13.00-14.00 MPASSid – Jarkko Moilanen, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Suomessa kehitetty ja käytetty Dream-alusta valtaa Indonesian LifeLearn-nimellä

Teksti ja kuvat: Tarmo Toikkanen & Allan Schneitz

32 miljoonaa käyttäjää Airolla? Ei Hämeenlinnassa, vaan Indonesiassa. LifeLearn on mobiilisovellus, joka rakentuu saman Dream-alustan päälle, joka löytyy Airon, Edisonin ja Unelmakoulun taustalta. LifeLearn aloitti yhteistyön indonesialaisten koulujen kanssa 2. joulukuuta 2017, tarjoten mobiilin oppimisen ja opetuksen alustan sekä digitaaliset oppisisällöt 32 miljoonalle oppilaalle ja 186 tuhannelle opettajalle. Viisivuotinen yhteistyö tarjoaa loistavat puitteet suomalaisen osaamisen ja toimintamallien tarjoamiseen, sillä sekä haasteet että työkalut ovat sopimuksen myötä samat Indonesiassa ja Suomessa.

Indonesia on Euroopan kokoinen, pinta-alaltaan ja väestöltään. Maa on nopeasti kehittyvä, jossa on paljon tehtävää ja paljon digitalisoitavaa, mutta matkapuhelin on melkein jokaisen ensimmäinen elektroninen laite, sillä yhteydenpito läheisiin ja visuaalinen viestiminen ovat indonesialaisten dna:ssa. Harva esimerkiksi tietää, että Indonesia on johtava maa Twitterin käytössä tai että Indonesian on ennustettu olevan maailman viidenneksi suurin talous vuonna 2030. Vaikka opettajien palkat eivät ole kummoiset, opettajia pidetään arvossa. Kun muistetaan, että Suomen nousu sotien jälkeen rakentui pitkälti opetuksen varaan, ovat arvostetut opettajat tärkeä voimavara myös Indonesiassa.

Indonesian koulut ottavat mallia Suomesta

Voiko Indonesialla ja Suomella olla jotain muutakin yhteistä? Onhan välimatkaa mailla kuitenkin yli 10 000 kilometriä. Yllättävää kyllä viimeisien vuosien aikana Indonesian koulu-uudistukset ovat saaneet paljon inspiraatiota Suomesta. Yhteisöllisyys ja oppimisen ilosta lähtevä opetus näyttää olevan se näkökulma, jolla Indonesia haluaa uudistua.

Yksityiskoulut ovat toki oma lukunsa, mutta julkiset koulut ovat vielä varsin perinteisessä opetuskulttuurissa kiinni. Koulu alkaa 7-vuotiaana ja oppivelvollisuus kestää 12 vuoden ajan. Päivä alkaa pihalla aamunavauksessa ja piha toimii myös liikunta-alueena. Opettaja opettaa, käytössä voi olla projektori tai piirtoheitin. Oppikirjat ovat ahkerassa käytössä, oppimateriaalit ovat suurelta osin kynä-paperi-linjalla. Toisaalta, oppilaat saavat esittää kysymyksiä, mikä ei ole itsestäänselvyys monissa Aasian maissa.

Viime vuosina opetuskulttuurin muutokseen on kuitenkin herätty. Ruohonjuuritasolla nuoret ovat innostuneet vapaaehtoisiksi sekä oppilaiden että opettajien kouluttajiksi. Vastaavasti opetusministeriö on alkanut rahoittaa ja kannustaa kouluja muuttumaan. Tavoitteina on oppimateriaalien itse tekeminen valmiiden käyttämisen sijaan sekä koko kouluyhteisön tasolla oppimisprosessien muovaaminen.

Kun lähtöajatus opetuksen uudesta suunnasta Indonesiassa on sama kuin Suomessa, myös samat ratkaisut tuntuvat sopivan luontevasti käytettäväksi.

LifeLearn tukee suomalaista otetta opetukseen

LifeLearn perustuu suomalaiseen pedagogiaan ja näkemykseen oppimisesta elämän kaikissa vaiheissa. Joissain tilanteissa koulun opettaja ohjaa oppimista, toisissa taas oppilailla on ohjat käsissään, kun he vaikka keskenään harjoittelevat jalkapalloa tai skeittaamista tai videoiden tekemistä. LifeLearnin kautta meidän kaikkien todelliset oppimisen yhteisöt ja verkostot voivat olla olemassa myös digitaalisesti, jolloin itse jakamamme kuvat, videot, ajatukset ja pohdinnat jäävät talteen elinikäiselle oppimispolullemme, sekä oman reflektiomme avuksi että portfolioksi muille.

Yhteistyö Indonesian koulujen kanssa ei synny nopeasti, vaan on edellyttänyt pitkäjänteistä läsnäoloa ja eri toimijoihin tutustumista. Luottamusta on rakennettu vuosia. Joulukuinen sopimuksemmekaan ei ole asiakas-toimittaja-tyyppinen vastakkainasettelu, vaan yhteistyön ja yhdessä kehittämisen jatkon varmistava virstanpylväs.

LifeLearn on sitoutunut avoimuuteen

Yksi syy LifeLearnin valintaan Indonesiassa on sen sitoutuminen avoimuuden periaatteisiin. Suuri osa sen lähdekoodista on avoimesti lisensoitua. Sen lisäksi LifeLearn on sitoutunut MyData-periaatteisiin eli takaa, että asiakkaat ja käyttäjät saavat halutessaan kaiken heihin liittyvän datan itselleen ja voivat siirtää ne toiselle palveluntarjoajalle. LifeLearnille tärkeämpää on luottamus ja yhteistyö asiakkaidensa kanssa kuin sopimukset, joissa asiakkaat pakotetaan yhden toimittajan loukkuun.

LifeLearn jatkaa kehittymistään mobiilina versiona Dream-alustasta ja laajenee Aasian, Euroopan ja Afrikan maissa. Suomessakin koulut voivat halutessaan ottaa käyttöön työpöytä-Dreamin rinnalle mobiili-Dreamin eli LifeLearnin.

Lisätietoja: info@lifelearnplatform.com.

Tule tapaamaan DigiKiltalaisia ITK-konferenssissa

DigiKilta-hanke on mukana 11.-13.4.2018 Hämeenlinnassa järjestettävässä ITK-konferenssissa. Tule vierailemaan DigiKillan olohuoneessa tai tutustu DigiKilta-verkoston toimintaan työpajassa ja foorumiesityksessä.

DigiKilta-workshop

11.04.2018 klo 14-17

DigiKilta löytöretkeilee tämän päivän ja tulevaisuuden digitaalisen oppimisen maastoissa ja maailmoissa ja kutsuu ITK-vieraat löytöretkilleen mukaan!

Workshopissa ideoidaan pienryhmissä ja yhdessä, miten hankeverkostosta ja hyvistä käytänteistä on mahdollista synnyttää pysyvää toimintaa: millaisia haasteita ja mahdollisuuksia verkostomaisella kehittämisellä on, mitä tiedolla johtaminen on, miten tietoa on mahdollista levittää verkoston ulkopuolelle ja miten verkostoja voi pitää yllä ja laajentaa sekä hankekauden aikana että hankerahoitusten päättymisen jälkeen. Workshopissa esitellään DigiKilta-verkoston toimintaa, johon osallistujan on mahdollista itsekin päästä mukaan.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen ITK-konferenssin sivuilla >>>

DigiKilta – Verkostojen verkosto -foorumiesitys

12.04.2018 klo 15.30-16.00
Esityssali 23

DigiKilta-verkosto esittäytyy – pääset tutustumaan verkostoon sekä verkoston rakentamaan avoimeen tietopankkiin.

Lisätietoja ITK:n sivuilla >>>

ITK-olohuone

12.-13.4.2018
Tila A6, 1. krs

DigiKillan ITK-olohuoneessa on kahvipannu kuumana koko torstain ja perjantain. Olohuoneessa pääset keskustelemaan DIgiKilta-verkoston jäsenten ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja tutustumaan erilaisiin DigiKilta-hankkeessa käsiteltyihin teemoihin. Mukaan on kutsuttu myös yhteistyökumppaneiden edustajia esittelemään toimintaansa. Teemojen ja esittelyiden tarkempi aikataulutus julkaistaan lähempänä konferenssia.

Digistrategioita ja tutoropettajia

Teksti: Erika Tanhua-Piiroinen

Digiajan peruskoulu -hankkeen vuoden 2017 välitulokset julkaistiin marraskuussa. Selvityksen perusteella näyttää siltä, että hyvään suuntaan ollaan menossa, mutta tekemistä riittää vielä. Uusien opetussuunnitelmien myötä digitalisaatio on entistä selvemmin läsnä koulujen toiminnassa. Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa hankkeessa tutkitaan, miten opettajien, rehtoreiden ja oppilaiden osaaminen sekä koulujen toimintatavat vastaavat tähän haasteeseen ja miten hallituksen kärkihankkeiden toimenpiteet näkyvät kouluyhteisöissä. Yhtenä esimerkkinä toimenpiteistä on tutoropettajatoiminta, joka on käynnistynyt monissa kunnissa.

Vuoden 2017 selvityksessä digitalisaation tilaa arvioitiin strategian, toimintaympäristön, opettajien ja oppilaiden digitaalisen osaamisen, digiresurssien hyödyntämisen sekä kehittymisen ja tuen näkökulmista. Aineisto koottiin keväällä 2017 Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen laatiman 68 kunnan otoksen kouluista. Otos muodostettiin aluehallintovirastojen alueilta tasaisesti, erikokoiset kunnat huomioiden. Rehtorit (n=217), opettajat (n=1990) ja oppilaat (n=25838) vastasivat Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskuksen ylläpitämiin itsearviointikyselyihin (Opeka.fi, Ropeka.fi ja Oppika.fi) verkossa. Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen kehittämään opettajien ICT-taitotestiin vastasi 2162 opettajaa ja 9.-luokkalaisten osuuteen 5455 oppilasta. Koko raportti löytyy Valtioneuvoston Selvitys- ja tutkimustoiminta -sivustolta.

Strategia

Aikaisemmissa tutkimuksissa selkeän strategisen johtamisen on todettu vaikuttavan positiivisesti opettajien asenteisiin digitaalisen teknologian opetuskäyttöä kohtaan ja edesauttavan teknologian monipuolista hyödyntämistä opetuksessa. Rehtorien vastausten perusteella kouluilla onkin jo laadittuina digistrategioita ja pitkän tähtäimen suunnitelmia, mutta niiden jalkauttaminen koulun arkeen, käytäntöjen systemaattinen kehittäminen ja strategian toteutumisen seuranta ovat vielä työn alla.

Kuva 1. Rehtorien vastauksia digistrategiaan liittyviin kysymyksiin.

Digitaaliset ja muut oppimisresurssit

Digiresursseja käytetään kouluissa vaihtelevasti. Sekä opettajat että oppilaat ilmoittivat keskeisinä ja jokapäiväisinä oppimisresursseina oppikirjat, vihot ja monisteet. Digiresurssien käyttö on vielä monessa oppilaitoksessa verrattain vähäistä. Oppilaat ovat aktiivisia digilaitteiden käyttäjiä vapaa-ajallaan, mutta koulussa niitä hyödynnetään vielä varsin satunnaisesti. Selvityksen perusteella opettajat käyttävät tietokoneita ja tabletteja opetuksessa oppilaita enemmän ja ovat oppitunneilla pääasiallisia teknologian käyttäjiä.

Kuva 2. Opettajien ja oppilaiden oppmisresurssien käyttäminen, ICT-taitotestin taustakyselystä

Osaaminen

Itsearvioinnin perusteella opettajien osaaminen on kehittynyt myönteisesti perustaitojen osalta edelliseen vuoteen verrattuna, ja puutteellisiksi taitonsa arvioineiden osuus on vähentynyt. Sen sijaan monipuolisten osaajien ja kehittyneiden digipedagogien määrä ei ole juuri lisääntynyt. Testitulosten perusteella opettajat hallitsevat parhaiten tiedonhaun ja viestinnän, merkittävimmät puutteet löytyvät laitteiden peruskäytön ja digitaalisen sisällön tuottamisen hallinnasta.

Kuva 3. Osaamisen taso rehtorien ja opettajien itsearviointikyselystä, Opeka ja Ropeka.

ICT-taitotestissä oppilaiden osaaminen on monella osa-alueella tyydyttävää, mutta jää heikoksi esimerkiksi esitysgrafiikka- ja taulukkolaskentaohjelmistojen sekä yllättäen tietokoneiden perustoiminnallisuuksienkin hallinnassa. Hyvälle tasolle oppilaiden osaaminen ei yllä vielä millään osa-alueella. Ohjelmointiosaaminen on sekä opettajilla että oppilailla varsin heikkoa.

Digitalisaation suuntaviivoja

Selvityksen perusteella näyttäisi siltä, että perusopetuksen digitalisaation suunta on oikea. Tutoropettajatoiminta on käynnistynyt jo suuressa osassa kouluja ja sen vaikutuksia opettajien osaamiseen on mielenkiintoista arvioida jatkossa. Miten tutoropettajatoiminta ja muu vertaistuki koulun arjessa vaikuttavat tulevaisuudessa täydennyskoulutuksen järjestämiseen, jää nähtäväksi. Vuonna 2016 kerätyn Opeka-aineiston avoimissa vastauksissa koulutukseen pääseminen koettiin yhtenä merkittävistä digitalisaation etenemisen esteistä.
Valtakunnallisesti tarkasteltuna digiresursseissa ja opettajien ja oppilaiden osaamisessa ei ole suuria eroja. Kuntien sisällä esiintyy kuitenkin suurtakin vaihtelua, mikä saattaa aiheuttaa eriarvoistumista koulujen välillä. Tilannetta onkin tärkeä seurata sekä valtakunnan että kuntatasolla ja puuttua tarvittaessa tilanteeseen korjaavin toimin. Näin huolehditaan edellytyksistä edistää koulujen digitalisaatiota, pedagogiikan muutosta ja oppilaiden tasavertaisia mahdollisuuksia kehittää tulevaisuudessa tärkeää osaamista osana kaikille yhteistä perusopetusta.

TOIMENPIDESUOSITUKSIA:

  • Koulujen opetuksen digistrategiat tulee laatia tukemaan pedagogisia toimintasuunnitelmia. Strategiset tavoitteet pitää jalkauttaa koko kouluyhteisöön ja muuttaa ne toimiviksi käytänteiksi. Strategioiden laadintaan olisi hyvä saada suuntaa antavia kansallisia linjauksia ja koulutusta.
  • Rehtoreille ja koulun johtajille tulee tarjota digiajan koulun menestykselliseen johtamiseen liittyvää koulutusta ja työkaluja.
  • Koulujen laite- ja digioppimateriaalihankintojen tulee tukea digistrategiaa ja hankintatarpeiden perustua pedagogisiin lähtökohtiin.
  • Opetuksessa tulee edistää oppilaiden aktiivista roolia digiresurssien hyödyntäjinä. Viihdepainotteiseen mobiililaitekäyttöön tottuneille oppilaille tulee tarjota niin erilaisten laitteistojen peruskäyttöön kuin monipuolisiin sisältötaitoihin liittyvää opetusta ja kokemuksia.
  • Digitaalisten peruskäyttötaitojen integroimista osaksi oppiaineita on syytä jatkossa tarkastella kriittisesti ja pohtia olisiko digitaitojen opetukseen syytä varata oma opintokokonaisuutensa.
  • Opettajien digiosaaminen tulee huomioida osana henkilökohtaisia kehittymissuunnitelmia ja kehityskeskusteluja.
  • Täydennyskoulutuksen tulee olla tarvelähtöistä ja tukea koulun digistrategiaa sekä opettajan henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa. Erityisesti opetussuunnitelman edellyttämään ohjelmoinnin opetukseen tulee jatkossa tarjota opettajille riittävästi täydennyskoulutusta.
  • Opettajat tulee sitouttaa digiosaamisensa kehittämiseen ja tarjota monipuolisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia opetushenkilöstölle tasapuolisesti.
  • Koulujen digitaalisen toimintakulttuurin ja opettajien sekä oppilaiden digiosaamisen kehittyminen vaativat systemaattista seurantaa.

Selvityksessä käytetyt kyselyt ja testit:
http://opeka.fi
http://ropeka.fi
http://oppika.fi
http://rosa.utu.fi/taitotesti/

Yhteystiedot:
jarmo.viteli(at)uta.fi
erika.tanhua-piiroinen(at)uta.fi